Viestiketju: Helsingin seutu jumbosijalla kaupunkirakenteen tiiviydessä

Alunperin kirjoittanut Kumikamelikuski

Asukastiheyksiltään suomalaiset kaupungit ovat paremminkin kyliä ja Helsinki tietysti se kirkonkylien kirkonkylä, mutta Hesasta löytyy metro ja sitä ei joka kylässä ole.

Löytyyhän täältä metro, kun sellainen on haluttu rakentaa merkiksi siitä, että Helsinki on iso kaupunki. Helsingin kantakaupunki antaa viitteitä siitä, että kaupunki olisi metropoli, mutta illuusio särkyy heti kun pääkadut muuttuvat moottoriteiksi kantakaupungin rajoilla ja alkaa näkyä peltoja ja sinne tänne ripoteltuja kerrostaloja.

Helsingin metron ja VR:n kaupunkirataliikenteen tyyppiset S-bahn tyyliset ratkaisut ovat ihan tyypillisiä Helsingin kokoisille kaupungeille. Kun itä-länsi suunnassa ei ole ollut maan päällä tilaa on menty maan alle. Idän liikennettä olisi hyvin vaikea hoitaa ilman keskustan tunneliratkaisua. Toki keskustan ulkopuolella olisi ollut nykyistä metroa kevyempiäkin mahdollisuuksia.

Kaupunkirakenteen hajaantuminen on paha ongelma, johon parhaita ratkaisuja ovat Helsingin seudun kuntien pakkoliitos, täydennysrakentaminen sekä meren täyttäminen/kuivaaminen rakennusmaaksi.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kaupunkirakenteen hajaantuminen on paha ongelma, johon parhaita ratkaisuja ovat Helsingin seudun kuntien pakkoliitos, täydennysrakentaminen sekä meren täyttäminen/kuivaaminen rakennusmaaksi.

Ja jos radikaalimpia ratkaisuja haetaan, voidaan miettiä kerrostalolähiöiden rakentamista tehottomasti rakennettuihin Koivusaareen ja Lehtisaareen, kuten myös Talin golfkentän rakentamista. Mielestäni pientalot eivät kuulu Munkkiniemen kupeeseen, vaan rakentamisen olisi oltava vähän tehokkaampaa. Jälkikäteen tätä tehtyä on vaikea tietysti korjata. Sitten Santahamina on tietysti suuri maa-alue, kokoa eteläisen kantakaupungin verran. Tämä kun yhdistetään näihin suunnitteilla oleviin hankkeisiin, esim. Jätkäsaari, Kalasatama, niin luulisi riittävän vähäksi aikaa. Jos ei riitä, niin Viikissä on niitä yliopiston koetilan peltoja yllin kyllin, koetila voidaan aluepoliittisesti sijoittaa vaikkapa Pohjois-Karjalaan Moottoriteitä on myös mahdollista kattaa. Tornitalojen rakentamista ei mikään estä, paitsi etteivät ne ole perinteisiimme kuuluvia. Kyllä vaan silti Merihaka ja Itä-Pasilakin saatiin pystytettyä betoninharmaalla 1970-luvulla, vaikka arkitehtoniset arvot niissä eivät olekaan maailmanluokkaa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kaupungin arvoa kuvaa agglomeraatioaste, käytännössä se, miten paljon erilaisia toimintoja ja toimialoja on saavutettavissa tarvitsematta "lähteä muualle".

Tuo on minusta tärkeä huomio. Asuinalueet ovat päivisin kuolleita lukuunottamatta nuorisoporukoita ja eläkeläisiä. Työpaikka-alueilla taas on arveluttavaa kulkea iltaisin ja viikonloppuisin, kun tanner on vapaa häiriköille muun aktiviteetin puuttuessa. Sekoittamista siis kannatan. Helsingin ydinkeskusta on tässä suhteessa vähän huono, kun siellä ei ole asutusta juuri lainkaan, vaan ensimmäiset asunnot ovat Kruununhaassa, Töölössä, Kampissa ja Punavuoressa. Ydinkeskustaan voisi rakentaa jonkun vuokratalon, jossa olisi todella pieniä huoneita. Näin saataisiin tila tehokkaasti hyödyksi asukasaktiviteetin lisäämisen kannalta.

Jonkun verran on kait ollut ihan ideaa siitä että tuolta empirekeskustasta voisi siivota kaupungin virastot jonnekin ja saneerata talot asuin/liikekäyttöön ja näin luoda Helsinkiin oma "vanha kaupunki". Ihan kiinnostava ajatus. Ei virastojen tosiaankaan tarvitse olla ihan keskellä kylää. Juuri sitä vartenhan Pasilakin on luotu että tämäntapaiset keskustatoiminnot voitaisiin sijoittaa sinne.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Jonkun verran on kait ollut ihan ideaa siitä että tuolta empirekeskustasta voisi siivota kaupungin virastot jonnekin ja saneerata talot asuin/liikekäyttöön ja näin luoda Helsinkiin oma "vanha kaupunki". Ihan kiinnostava ajatus.

Mitäpä, jos empirekeskustan talot muutettaisiin liiketiloiksi, mutta myös asunnoiksi. Asunnot voisivat olla korkeavuokraisia kaupungin vuokra-asuntoja pitkillä vuokrasopimuksilla. Samalla saataisiin asukkaita tuonne, mutta koska asuntoja ei myytäisi ihmisille, säilyisi vapaus muuttaa historiallisten korttelien käyttötarkoitusta joskus tulevaisuudessa. Kaupungin vuokra-asumisen profiilikin nousisi tuolla tempulla.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mun näkemys on, että ei mitään agglomeraatiota synny ellei ensiksi aloita jostain, eli tässä tapauksessa asunnoilla, koska niitä tarvitaan juuri nyt eniten. "Se muu" tulee sitten aikanaan kunhan on ensin porukka asettunut paikoilleen.

Jos rakennetaan korkean asukastiheyden alueita ja kohtuullisesti liiketiloja on mahdollista, että syntyy lähipalveluitakin. Minusta kriittinen asukastiheys lähipalveluille on luokkaa 10000 asukasta/km2 eli suunnileen Herttoniemenrannan asukastiheys.

Jos asukastiheys nousee 20000 asukkaaseen/km2, joista suurella osalla ei ole autoja, lähipalvelut todella kukoistavat(Punavuori, Harju ja Kallio). Ullanlinna ja Etu-Töölö ovat reilun 13000 asukasta/km2 tiheydellä myös kohtuullisen virkeitä kaupunginosia.

Asuntojen hinnoista päätellen tiheä asuminen noilla alueilla ei ole ollenkaan epäsuosittua. Vaikuttaa, että korttelikaupunkityyppiselle asumiselle on kysyntää.

Alunperin kirjoittanut petteri

Asuntojen hinnoista päätellen tiheä asuminen noilla alueilla ei ole ollenkaan epäsuosittua. Vaikuttaa, että korttelikaupunkityyppiselle asumiselle on kysyntää.

Kyllä, sille on kysyntää. Ne, jotka oikeasti pitävät kaupunkimaisesta asumisesta, valitsevat Kallion, Harjun tai Etu-Töölön. Punavuori ja Ullanlinna valitaan usein statuksen vuoksi, kortteleista piittaamatta, ja koska yökerhot ovat lähellä, mutta toki sinnekin hakeutuu kantakaupunkimaisesta elämäntyylistä pitäviä. Mutta mihin Kamppi jäi? Eikö sielläkin aika tiheää asumista ole? Entä Kruununhaka, sielläkin lähipalveluita on ihan hyvin?