Helsingin kaupunkisuunnittelua

Muuten kommentoisin, että luuletteko tietävänne paremmin kuin kaikki asemakaava-arkkitehdit viimeisen 100 vuoden aikana? Kaikki ovat sisällyttäneet Helsinki-väylän suunnitelmiinsa.

Nimeä edes yksi, niin kysyn.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:21 ----------

Tätä foorumia muuten lukevat ihan oikeasti kaupunkisuunnitteluvirastossa töissä olevat ihmiset. Ihan vain tiedoksi.
 
Saarinen ja Aalto ovat kuuluisimmat, mutta ovat muutkin asemakaava-arkkitehdit sisällyttäneet väylän teoksiinsa. Aalto kopioi Vapaudenkadun Kråkströmiltä. Itse asiassa kaikki ovat kopioineet Saarista.
 
Jos sanot, että "kaikki asemakaava-arkkitehdit", kai se tarkoittaa että joukossa on edes yksi vielä elossa ja virassa oleva?

---------- Viestit yhdistetty klo 18:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:09 ----------

Siis toisin sanoen: nimeä edes yksi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa töissä oleva asemakaava-arkkitehti, joka on sisällyttänyt Helsinki-väylän suunnitelmiin.
 
Hehän ovat palkollisia. Eivät suurmestareita, visionäärejä, arkkeja, suunnannäyttäjiä, kuten Saarinen ja Aalto.
 
Töölönlahden toimistot ovat valmistumassa. Tavanomaista toimistoarkkitehtuuria Suomen kalleimmalle paikalle. Hieno kansallismaisema Kallion suuntaan peittyi. Suunnitteluvaiheesa taloja havainnekuvassa näytettiin ylhäältä päin kuvattuna, jotta kritiikki jäisi mahdollisimman pieneksi. Kampin kauppakeskuksesta ja Katajannokan hotellista julkkaistiin kuvat luonnollisesta katselutasosta.

Makasiineja ei ole kunnostettu vieläkään, vaikka asiasta on sovittu. Sopimuksella saatiin Demarit kaavan taakse.

Helsingin kaupunkisuunnittelun kriisi jatkuu.
 
Ei väliä. Nimeä yksi, koska haluan kysyä lisätietoja.
Virastopäällikko Mikko Aho. Hän on vastuussa siitä, mitä KSV:ssä puuhastellaan. Tosin vasta lyhyen aikaa virkaansa hoitaneena hän ei ehkä vielä ole ehtinyt tutustua kaikkien alaistensa syvimpiin sielunmaisemiin.

Sen verran tunnen talon porukkaa itse, että uskon kyllä, että sieltä löytyy Vapaudenkadun haavelilijoita. Ihan samalla tavalla kun sieltä löytyy metrospagettiunelmiakin.

Mutta se, että joku sano kahvipöydässä tai puhelimessa jollekulle toiselle, että Vapaudenkatu on mun mielestä hyvä juttu, ei ihan tarkoita sitä, että sitä aletaan rakentaa parin kolmen vuoden päästä. Esimerkkinä vaikka keskustatunneli. Jos oikein muistan, hyvät veljet esittivät sen julkisuuteen vuonna 1993. He olisivat halunneet sen vuoden 1994 PLJ:hin. Neljä vuotta myöhemmin se olikin PLJ 1998:ssa. Tunnelia suunniteltiin sitten vuosikaupalla ja vihdoin 2007 sille tehtiin asemakaava. Seuraavana vuonna SDP käänsi tunnelin kanssa kelkkansa – luulen, että siellä pelättiin, että tunneli veisi metrorahat – ja valtuusto jätti hyväksymättä kaavan. Nyt on kulunut 20 vuotta siitä ”suuresta ideasta”, eikä sitä ole vieläkään. Vaikka Ruoholahdessa Länsiväylän päässä on jo louhittukin vähän suuaukon suuntaan.

Hehän ovat palkollisia. Eivät suurmestareita, visionäärejä, arkkeja, suunnannäyttäjiä, kuten Saarinen ja Aalto.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, Saarinen ei suunnitellut autoliikenneväyliä ja kaupunkia niiden ympärille vaan kaupunkia, johon kuuluvat pääkadut kaupunkikuvallisina elementteinä. Saarisen Kuningasaveny ei ollut pikatie Töölönlahden ja Pasilan välillä, vaan korttelikaupungin keskellä kulkeva bulevardi, joka palveli reunoillaan olevia rakennuksia. Sillä ja Aallon vapaudenkadulla ei ollut mitään muuta yhteistä kuin että ne olivat maantieteen vuoksi samassa paikassa. Toiminnallisesti ja tarkoitukseltaan ne ovat eri asiat.

Aalto oli ansinoitunut ja kuuluisa muotoilija, mutta kaavoittaminen saati liikennesuunnittelu ovat aivan eri asioita kuin muotoilu. Se, että osaa suunnitella esineitä ja rakennuksia ei tarkoita, että osaa tehdä mitä vaan. Konserttitalokin meni pahasti pieleen siinä, että se on kivan näköinen, mutta kun se vaan ei soi.

Aalto sattui suunnittelemaan Helsingille uutta keskustaa sellaiseen aikaan, jolloin Helsingissä autoilun edistäminen oli tullut ykkösasiaksi. Ja Aalto oli jo silloin nostettu jalustalle, jonka juuressa luki ”arvostelu kielletty”. Eli se, että Aalto sattui piirtämään moottoritien Pasilan ja Töölönlahden välille ei ole mikään todiste siitä, että siihen sellainen tarvittaisiin tai että se olisi millään lailla hyvä ratkaisu.

Siis auktoriteetteihin vetoaminen ei todista Vapaudenkadun puolesta yhtään mitään. Auktoriteetitkin erehtyvät ja ovat väärässä – tai heitä ei ymmärretä ja tulkita oikein.

Antero
 
Aalto sattui suunnittelemaan Helsingille uutta keskustaa sellaiseen aikaan, jolloin Helsingissä autoilun edistäminen oli tullut ykkösasiaksi. Ja Aalto oli jo silloin nostettu jalustalle, jonka juuressa luki ”arvostelu kielletty”. Eli se, että Aalto sattui piirtämään moottoritien Pasilan ja Töölönlahden välille ei ole mikään todiste siitä, että siihen sellainen tarvittaisiin tai että se olisi millään lailla hyvä ratkaisu.
Siis auktoriteetteihin vetoaminen ei todista Vapaudenkadun puolesta yhtään mitään. Auktoriteetitkin erehtyvät ja ovat väärässä – tai heitä ei ymmärretä ja tulkita oikein.
Antero
Aalto on valitettavan paljon kuitenkin päässyt tuhoamaan kaupunkikuvaa. On aivan liian yliarvostettu.
Kaikkihan me tiedämme vaikka sen Katajanokan kauhistuksen!
Käytännönläheisyydestään mainittakoon, että Finlandia -talosta hän unohti vallan siivouksen tarpeet. Ei ainuttakaan siivouskomeroa tms.
Lähde: siivoustyön ammattilaiset.
On upeaa, että kaikkea hänen "piirtämäänsä" ei ole toteutettu!
 
Virastopäällikko Mikko Aho. Hän on vastuussa siitä, mitä KSV:ssä puuhastellaan.

Ei nyt kelpaa, kun mä haluan jonkun Kantiksen tietämän asemakaava-arkkitehdin.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:53 ----------

Mutta se, että joku sano kahvipöydässä tai puhelimessa jollekulle toiselle, että Vapaudenkatu on mun mielestä hyvä juttu, ei ihan tarkoita sitä, että sitä aletaan rakentaa parin kolmen vuoden päästä. Esimerkkinä vaikka keskustatunneli. Jos oikein muistan, hyvät veljet esittivät sen julkisuuteen vuonna 1993. He olisivat halunneet sen vuoden 1994 PLJ:hin. Neljä vuotta myöhemmin se olikin PLJ 1998:ssa.

Hassua muuten, että Wikipedian mukaan samat Hyvät Veljet ilmeisesti yrittivät saada jopa tuota Vapaudenkatua samoihin aikoihin suunnitelmiin mukaan. Se olisi jopa päätynyt valtuustokäsittelyyn asti ja hylätty siellä 1997.

"Vuonna 1976, hyväksyessään kantakaupungin yleiskaavan, kaupunginvaltuusto päätti, että Vapaudenkadun suunnittelusta oli luovuttava. Kun suunnitelma kuitenkin tuli myöhemmin eri yhteyksissä uudelleen esille, valtuusto hylkäsi sen uudestaan vuonna 1997." - Hannu Hirvikoski 2003: Linnunlaulun tarina

Jos viitsisi, täytyisi ehkä kaivaa tuo kirja. Ja penkoa valtuuston pöytäkirjat myös. Melko varmasti se ei kuitenkaan ole valtuustoon kaupunginhallituksen toimesta esitelty, vaan hylkäys on todennäköisemmin tarkoittanut jotain muutosehdotusta, joka on äänestetty nurin.

Ja jos Wikipedian mukaan edellinen mukaanottoyritys oli tapahtunut 1976, voimme ekstrapoloida, että seuraavan kerran Vapaudenkatu tekee comebackin 2018. Ja äänestetään taas kumoon, koska silloin meillä on nykyistäkin kävely- ja joukkoliikennemyönteisempi valtuusto. Autottomia äänestäjiä puskee korkeakouluista vuosittain kymmenissätuhansissa laskettavissa olevia määriä.
 
Keskustatunnelin tarpeettomuuden ymmärtäminen on kehityksen ymmärtämistä, kokonaisuuden tajuamista ja ennenkaikkea näkemystä siitä, mihin suuntaan kaupunki voi kehittyä. Tämä ymmärrettiin SDP:ssä, vaikkakin viiveellä.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:22 ----------

Ei Aalto ole tehnyt päätöstä Normennin talon ja Kino-Palatsin purkamisesta.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:22 ----------

Normennin talo.jpg Theodor Höijerin suunnittelma Normennin talo valmistui 1897.
 
Hassua muuten, että Wikipedian mukaan samat Hyvät Veljet ilmeisesti yrittivät saada jopa tuota Vapaudenkatua samoihin aikoihin suunnitelmiin mukaan.
Nyt kun tämän mainitset, niin mieleen palautuu muistikuvia. Keskustatunnelinhan piti aluksi olla 4-kaistainen. Töölönöahdelle oli suunniteltu täydellinen 4-kaistainen eritasoristeys. Aivan liian suuri Töölönlahden toimistoille, mutta taidettiin se lautakunnan kokouskeskusteluissa myöntää varautumiseksi. Tarttisi varmaan kaivella kellarista vanhoja keskustatunnelin papereita lautakunnasta. Mutta olkoon nyt tähän hätään.

Onhan joka tapauksessa ollut monia kellokkaita ajamassa asiaa Helsingin rautatieaseman siirtämisestä pois nykyiseltä paikaltaan. Paavo taisi ehdottaa luistinrataa Suomen kalleimmalle tonttimaalle. Ja mahtuuhan sitten Vapaudenkatu ongelmitta ja halvalla radan paikalle.

Antero
 
Onhan joka tapauksessa ollut monia kellokkaita ajamassa asiaa Helsingin rautatieaseman siirtämisestä pois nykyiseltä paikaltaan.

Saapa nähdä, tuleeko se jossain vaiheessa ajankohtaiseksi ihan vain talon pelastamiseksi. Se kun kuulemma on puupaalujen päällä siellä, ja maaperäkin on Töölönlahden jättömaata.
 
Saapa nähdä, tuleeko se jossain vaiheessa ajankohtaiseksi ihan vain talon pelastamiseksi. Se kun kuulemma on puupaalujen päällä siellä, ja maaperäkin on Töölönlahden jättömaata.
Ateneumille on rakennettu uudet perustukset samasta syystä. Mutta Rautatieaseman kanssa on käsittääkseni ymmärretty, että puupaalut kestävät, kun kosteus pidetään hallinnassa. Ja se systeemi tehtiin jo rakennettaessa parkkiluola aseman ja Postitalon väliin.

Antero
 
Nykyään myös tietääkseni löytyy raksapuolelta tekniikkaa, jolla tuollaiset perustukset savimaasta saadaan vaihdettua ilman poskettomia kustannuksia. Voihan olla, että tulee tarve laajentaa keskustan kauppapaikkoja kerros maan alle. Rautatieaseman alapuolella olisi luonnollinen paikka ja tulisi lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tukholman keskusrautatieasema on pystytetty hyvin samantapaiseen maaperään Klara Sjön rannalle, osittain täyttömaalle, ja myös puuperustuksien varaan. Pohjavesi on tunhonnut perustuksia, jotka ovat lähteneet lahoamaan. Viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan on tehty mittauksia ja huomattiin aseman vajoavan noin millimetrin vuodessa. Uudet teräsperustukset on upotettu maahan peruskallioon saakka. Tällä hetkellä on käynnissä alakerran rakentaminen maasta tyhjennettyyn tilaan. Tämä alakerta piti muistaakseni toteuttaa jo Tunnelbanan kanssa samoihin aikoihin 50-luvulla, mutta jäi pelkäksi käytäväksi Tunnelbanasta aseman keskivaiheille kustannusten kohotessa pilviin ja aikataulun venyessä vuosilla. Nyt aseman alakertaan on tulossa isot tilat kaupoille.

En jaksa nyt hakea varmaa tietoa netistä, mutta muistaakseni aikoinaan arveltiin perustusten uusimisen maksavan 73 miljoonaa kruunua.
 
Keskustan rautatieaseman perustuksiin lasketaan joka vuosi miljoonia litroja Päijänteen vettä, jotta perustukset eivät pääse kuivumaan ja lahoamaan. Ei se ole pidemmän päälle järkevää tuokaan.
 
Takaisin
Ylös