Helsingin kaupunkisuunnittelua

90-luvun puolivälin ja 2000-luvun puolivälin aikana maahan laskettiin noin 6 miljoonaa litraa puhdasta kraanavettä. Musiikkitalon ja nyt käynnissä olevien Töölönlahden rakennustyömaiden aiheuttamasta pohjavesien liikkeistä ei minulla ole tietoa. Oletettavasti kuitenkin puhutaan taas miljoonista litroista joilla pohjavettä on paikattu.. Bakteerien takia esim. viemärivettä ei voi laskea perustuksiin. Tarkempia tietoja Päijänteen veden tuhlaamisesta saa erittäin nihkeästi Rakennusvirastosta, sillä veden tuhlaus ei ole halpaa. Kannattaa kuitenkin kysellä Rakennusvirastosta. Itseä ei niin paljoa kiinnosta että nyt jaksaisin selvittää.
 
90-luvun puolivälin ja 2000-luvun puolivälin aikana maahan laskettiin noin 6 miljoonaa litraa puhdasta kraanavettä.

Ei nyt aivan miljoonia litroja vuosittain. 600 vuosikuutioa ei kustanna mielettömiä summia. Viime vuoden taksan mukaan 1590 € (+ mahd. kuukausimaksut). Joku neropatti keksii vielä, että vuodessa palaa aivan liian vähän fyrkkaa ja alkaa suunnittelemaan paalutusremppaa. 10 miljoonaa € ei taida riittää...
 
Virastopäällikko Mikko Aho. Hän on vastuussa siitä, mitä KSV:ssä puuhastellaan.

KSV:sta puheen ollen, KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja liikennejärjestelmätoimiston toimistopäällikön Matti Kivelän mukaan vuonna 2050 metrolinjasto näyttää seuraavalta:



Itse kyllä ottaisin "toisen metrolinjan" mahdollisesti pikaratikkakevytmetro vaihtoehdolla, mieluummin kuin noin monta linjaa. Mielestäni alkuperäinen kahden metrolinjan (+ympyrälinja) suunnitelma on riittävä.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:36 ----------

Ei nyt aivan miljoonia litroja vuosittain. 600 vuosikuutioa ei kustanna mielettömiä summia. Viime vuoden taksan mukaan 1590 € (+ mahd. kuukausimaksut). Joku neropatti keksii vielä, että vuodessa palaa aivan liian vähän fyrkkaa ja alkaa suunnittelemaan paalutusremppaa. 10 miljoonaa € ei taida riittää...

Hä? Siis eikö muka Sokoksen tunnelin rakentamisen jälkeen ja Sanomatalon rakentamisen tienoilla maahan kaadettu extra 5000 kuutiota eli 5 milj. litraa? Rakentamisen aiheuttaman pohjavesien liikkeiden takia..

Mikä tilanne on nyt kun koko Töölönlahti on työmaata?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tarkempia tietoja Päijänteen veden tuhlaamisesta saa erittäin nihkeästi Rakennusvirastosta, sillä veden tuhlaus ei ole halpaa.

Tuhlausta? Päijänteestähän laskee vettä joka tapauksessa juuri sen verran kuin sinne sadevettä kertyy. Ja Kymijoen vesistön vesi ei ihan heti lopu. Miljoona litraa tarkoittaa tuhat kuutiota, eli neljä sekuntia Päijänteen virtausta, joka on 240 kuutiota sekunnissa.

Päijännetunnelin kapasiteetti (jota rajoittaa vain lupaehdot) sitten on 13 kuutiometriä sekunnissa eli 400 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nykyinen käyttö on neljäsosa tuosta. Jos oletetaan, että "miljoonia litroja" tarkoittaisi vaikkapa 5000 kuutiota, tarkoittaa se, että tätä täysin puhdistamatonta ja lämmittämätöntä vettä "tuhlataan" jopa 0,0012 % Päijännetunnelin kapasiteetista. Mistä syntyy tuon juoksutuksen kustannus siis? En nyt ainakaan heti keksi, miksi se vesi pitäisi ensin puhdistaa juomavedeksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:04 ----------

KSV:sta puheen ollen, KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja liikennejärjestelmätoimiston toimistopäällikön Matti Kivelän mukaan vuonna 2050 metrolinjasto näyttää seuraavalta:

Tästä oli jälleen kunnollinen lähdeviittaus unohtunut, joten kerrottakoon se muillekin: näitä verkkoja Kivelä esitteli Laiturin yleiskaavan liikenneillassa, ja Kivelän show löytyy täältä: http://www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2013/02/liikenneilta_mattikivela_040213.pdf

Huomioitakoon, että esityksen otsikkona on "Liikenneverkoissa riittää vaihtoehtoja", ja se kiteyttää myös Kivelän esityksen aika hyvin. Ja syväkurkkuni myös ovat inside scoopina asian esittäneet, että Kivelä kyllä tapaa piirrellä ties minkälaisia liikenneverkkoja, mutta että hän ajattelee asiaa vain liikenneverkkojen näkökulmasta. Ja onhan se kiva erilaisia metroverkkoja varmaan piirrellä ja sitten laskea niille kuormituksia. Tuotakin tarvitaan, mutta Kivelä ei ole ratkaisevassa asemassa ennustamaan, minkälainen verkko lopulta toteutuu, koska liikenneverkko riippuu siitä, mihin kaavoitetaan, eikä toisin päin.

Kalvosta nro 6 kukin päätelköön, kuinka todennäköisenä näiden toteutumista pitää.
 
Ateneumille on rakennettu uudet perustukset samasta syystä. Mutta Rautatieaseman kanssa on käsittääkseni ymmärretty, että puupaalut kestävät, kun kosteus pidetään hallinnassa. Ja se systeemi tehtiin jo rakennettaessa parkkiluola aseman ja Postitalon väliin.

Myös Kansallisteatteri kaivettiin viimeisessä remontissa pohjasta auki ja se sai uudet perustukset.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:57 ----------

90-luvun puolivälin ja 2000-luvun puolivälin aikana maahan laskettiin noin 6 miljoonaa litraa puhdasta kraanavettä. Musiikkitalon ja nyt käynnissä olevien Töölönlahden rakennustyömaiden aiheuttamasta pohjavesien liikkeistä ei minulla ole tietoa. Oletettavasti kuitenkin puhutaan taas miljoonista litroista joilla pohjavettä on paikattu.. Bakteerien takia esim. viemärivettä ei voi laskea perustuksiin. Tarkempia tietoja Päijänteen veden tuhlaamisesta saa erittäin nihkeästi Rakennusvirastosta, sillä veden tuhlaus ei ole halpaa. Kannattaa kuitenkin kysellä Rakennusvirastosta. Itseä ei niin paljoa kiinnosta että nyt jaksaisin selvittää.

No jos nuo luvut muuten pitävät paikkaansa, niin olkoon. Mutta se, että Rautatieaseman savipohjan kosteus pidettiin noina vuosina ns. luonnonmukaisessa tilassa veden pumppaamisella, johtui yksinkertaisesti siitä, että lähistöllä oli valtavia rakennustyömaita ja maat kaivettu peruskallioon saakka ilmoille. Ilman tuota tilapäistä pumppaamista, kun vesi tahtoo muuten etsiytyä noihin tehtyihin tilapäisiin kaivantoihin aseman mehevästä maasta karkuun, niin siksi sitä pumppaamista tehtiin. Ja laskun maksoivat toki ne rakentajat, jotka olivat syypäitä tuohon. Nyt kun kaikki kaivannot on ummessa, pohjavesi pysyy vallan hyvin aseman perustusten alla, eikä pumppaamista liene tapahtumassa, jos tästä asiasta, jonka asiantuntija en muuten ole, jotain ymmärrän.
 
Mielestäni on asiallista kysyä, ja aionkin olla valtuutettuihin yhteydessä tästä asiasta, että miksi entiselle sairaalavaraukselle Laaksossa ei ole jo rakennettu joko sairaalaa tai asuntoja? Ilmeisesti sairaalle ei ole enää tilantarvetta, joten entisen siaraalavarauksen voisi käyttää asuntotuotantoon. Sehän ei ole koskaan ollut keskustapuiston osa, kuten ei myöskään Haltialan pellot.

Kyseinen alue Laaksossa on erittäin huonokuntoista ryteikköä ja kalliota, joka sijoittuu entisten keuhkotauti- ja kulkutautisairaaloiden takamaaksi. Nykyisin muun muassa Auroran hullujen huoneen takamaa. Ja siellä takamaalla aikojen kuluessa ja vielä tänäkin päivänä sairaaloista karanneet tai vapautetut potilaat vaeltavat ryteikössä ja harrastavat homoseksiä. Kaupunkilaiset välttelevät tuota aluetta. Ihmiset ovat kertoneet joutuneensa itsensäpaljastelijoiden väijymiksi.

On aika saattaa alue arvokkaampaan asuun, ja kaavoittaa alue asunnoille, nykyisen tehottoman käytön tilalle.
 
Nykyisin muun muassa Auroran hullujen huoneen takamaa. Ja siellä takamaalla aikojen kuluessa ja vielä tänäkin päivänä sairaaloista karanneet tai vapautetut potilaat vaeltavat ryteikössä ja harrastavat homoseksiä. Kaupunkilaiset välttelevät tuota aluetta. Ihmiset ovat kertoneet joutuneensa itsensäpaljastelijoiden väijymiksi.

Enpä ole vuosiin kirjoitellut tänne, mutta sivusta olen seurannut. Viime aikoina lainaamani nimimerkin taholta mennyt varsin "viihdyttäväksi" tämä foorumi, mutta yllä oleva ylittää hyvän maun rajat niin että paukkuu.

Muutenkin ikävää, että asiakeskustelua trollaillaan yksipuolisella fantasioinnilla (joka tietenkin on harrastajan oikeus ja ihan hauskaa ajatusleikkiä sekin), josta ei voi edes keskustella, ilman että kysymyksiä väistellään, aletaan nimittelemään ja toistetaan, toistetaan, toistetaan ad infinitum omia juttuja. Se ei ole keskustelua, se on trollausta.

Toivottavasti Sebastian "Renne" Kantokoski pysyy tällä erää ulkona pysyvästi.
 
HS:Mechelininkadun täysremontti sai lautakunnan siunauksen
"Asukkaat saavat korvaavat parkkipaikat lähialueiden puistoista." Miten tälläinen voi mennä läpi? Keskustassako liikaa puistoaluetta? Eikös Töölöön voitaisi tehdä parkkihalleja yksityisellä rahalla? Pysäköintitilaahan jää vaikka kuinka katujen varsille ja rannalle Töölössä, vaikka Mechelininkadulta ne katoavatkin. Myös yleistä pysäköintialuetta voidaan muuttaa asukaspysäköinniksi tarvittaessa, sitä on mielestäni liikaa, kun satunnaiskävijä voi ilmaiseksi pysäköidä autonsa varsin helposti pitkäksikin aikaa.
 
"Asukkaat saavat korvaavat parkkipaikat lähialueiden puistoista." Miten tälläinen voi mennä läpi? Keskustassako liikaa puistoaluetta? Eikös Töölöön voitaisi tehdä parkkihalleja yksityisellä rahalla? Pysäköintitilaahan jää vaikka kuinka katujen varsille ja rannalle Töölössä, vaikka Mechelininkadulta ne katoavatkin. Myös yleistä pysäköintialuetta voidaan muuttaa asukaspysäköinniksi tarvittaessa, sitä on mielestäni liikaa, kun satunnaiskävijä voi ilmaiseksi pysäköidä autonsa varsin helposti pitkäksikin aikaa.

Aina ei kuitenkaan kannata uskoa mitä lehdissä kirjoitetaan. Lautakunnan marraskuisen kokouksen esityksestä löytyy oikea tieto miten korvaavat parkkipaikat järjestetään, ei puistoon vaan lähialueen nykyisiltä parkkipaikoilta (ihan kuten esität) ja ajoharjoitteluun käytetyltä kentältä:
Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja 5.11.2013 sanoi:
Korvaavat asukaspysäköintipaikat järjestyvät Hietaniemen alueelta, missä on mahdollista laajentaa Etu-Töölön asukaspysäköintivyöhykettä F länteen päin. Tämä toteutetaan muuttamalla yhteensä noin 300 rajoittamatonta pysäköintipaikkaa ja hautausmaan asiointipysäköintipaikkaa asukaspysäköintipaikoiksi tai maksullisiksi paikoiksi. Lisäksi Hiekkarannantien varressa oleva kenttä voidaan sitä hallinnoivan liikuntaviraston puolesta ottaa kokonaan ympärivuotiseen pysäköintikäyttöön. Kentällä on nykyisin yhden autokoulun ajoharjoittelutoimintaa, jonka täytyy tällöin siirtyä muualle. Kentälle mahtuu noin 170 pysäköintipaikkaa.
 
Taloussanomat: Tätä pidemmälle ei kannata lähteä töihin

Tämä artikkeli alleviivaa sitä tosiasiaa, että Helsingin kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa tehtiin 60- ja 70-luvuilla massiivinen virhe, jonka kansantaloudelliset vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Yhä edelleen kaavoitus (eli rakentamisen säätely) tuottaa vuosittain lisää massiivista hyvinvointitappiota. Kuinka kalliiksi pitää asumisen tulla, kuinka vaikeaksi liikkumisen pk-seudulla käydä, että tämä typeryys loppuu?

Kuka laskisi, paljonko autopaikka-, perheasunto-, räystäskorkeus- ynnä muut normit hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja miten paljon se maksaa, ei vain pidempinä matkoina, mutta työmarkkinoiden huonompana toimivuutena? Ravistan hihasta, että kyse on kaksinumeroisesta prosenttiluvusta bruttokansantuotteen osalta.
 
Havaintoja huonosta suunnittelusta ja huonojen suunnitelmien korjailusta.

Satamaradankadun ja Teollisuuskadun välissä olevalle S-keskuksen parkkihallin sisäänkäynnille duunataan parhaillaan kaiteita. Ilmeisesti siksi, että kävelyreitti Flemarilta Vallilan postin suuntaan on oikaissut tuosta rampin edestä, eikä mennyt suunnittelijan piirtämiä jalkakäytäviä pitkin (koska ne kiertävät).

Tuosta voi vetää pari johtopäätöstä täkäläisistä käytännöistä.

- Auton ajoradat voi aidata, että autojen kulku on häiriötöntä. (Vrt. raitiovaunu)
- Matka-aikahyötyjä voi laskea ilmeisesti vain moottoriajoneuvoille, sillä jalankulkijoita kulkee tuosta kohtaa useampikertainen määrä autoihin nähden ja heistä jokainen kärsii aidasta kymmenisen sekuntia kun vastaavasti ehkä joka kymmenes autoilija voittaa viisi (eli sen, mitä kestää odottaa jalankulkijan ajoradan ylitystä.)

S-keskuksen autoilevat työntekijät ovat ilmeisesti veronmaksajina parasta a-luokkaa, kun heidän vuokseen Vallilan-Alppiharjun asukkaita kyykytetään jälleen.
 
- Matka-aikahyötyjä voi laskea ilmeisesti vain moottoriajoneuvoille, sillä jalankulkijoita kulkee tuosta kohtaa useampikertainen määrä autoihin nähden ja heistä jokainen kärsii aidasta kymmenisen sekuntia kun vastaavasti ehkä joka kymmenes autoilija voittaa viisi (eli sen, mitä kestää odottaa jalankulkijan ajoradan ylitystä.)

Vähän epäilen, että autoilijoita liiikkuu tuossa kohdassa reilusti jalankulkijoita enemmän. Teollisuuskadulla liikkuu sentään arkivuorokaudessa noin 23000 ajoneuvoa, joka tarkoittanee ehkä 50000-60000 henkeä päivässä bussit huomioiden. Vaikka siitä olen samaa mieltä, että Teollisuuskadun ylittäminen on tuossa kohdassa jalankulkijoille aika ikävää.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös