Helsingin kaupunkisuunnittelua

Mun nähdäkseni ei ole mitään suurta hyötyä helpottaa Leppävaaran ja Pasilan välistä autoliikennettä, koska sen välin taittaa junalla yhdessä hujauksessa. Autoliikenne pitäisi sillä välillä ohjata kulkemaan esimerkiksi Kehä I:ltä Tuusulanväylälle, Mäkelänkadulle jne, eli reilusti kiertämään, muuten se on joukkoliikenteestä pois kaikki.

Hieno filosofia. Tätähän voisi kehittää edelleen. Otetaan esimerkiksi Tampereen ja Helsingin väli. Nykyään autoilijoilla on liian suora tie joka haittaa joukkoliikenteen kilpailukykyä, mutta sulkemalla moottoritie ja pakottamalla kaikki autoilijat kulkemaan Helsingistä Tampereelle esimerkiksi Alastaron tai Jaalan kautta joukkoliikenteen kilpailukyky suorastaan räjähtää.

Toisaalta myös lentoliikenne on myös pirullinen keksintö ja Helsingin ja Rovaniemen välillä kulkee ihan liian suora reitti, kun junakin olemassa. Kaukojunaliikenteen houkuttelevuus voidaan kuitenkin nostaa uusiin ulottuvuuksiin kun määrätään, että jatkossa Helsingistä Rovaniemelle ei saa lentää suoraan vaan kaikkien lentojen pitää kiertää joko Fär-saarien tai vaihtoehtoisesti Vologdan kautta.

Löytyisiköhän vielä lisää hienoja ideoita kehittää henkilöautoliikenteen sujumattomuutta? Voitaisiinko pakottaa autoilijoille reitti Eirasta Hermanniin Keilaniemen läpi? Entä jos jatkossa pitäisi mennä Itäkeskuksesta Laajasaloon Kivikon kautta? Liikennesuunnittelu on mahdollisuuksia täynnä.
 
Viimeksi muokattu:
Autotunneleissahan on vähän se ongelma, että ne eivät Helsingissä kannata oikeastaan missään siitä yksinkertaisesta syystä, että maan arvo ja liikennemäärät eivät kohtaa. Eli maa ei ole tarpeeksi arvokasta, että vähäiset autot kannattaisi laittaa tunneliin. Ruskeasuo on tästä hyvä esimerkki, kun tonni rakennusoikeusneliöstä on tavoitteena aika paljon, mutta myyntihintana ihan liian vähän, että se perustelisi tunneli-investoinnin.

Autotunnelit voidaan saada vähemmän kannattamattomiksi lähinnä niin, että lasketaan autoliikenteelle vahva negatiivinen ulkoisvaikutus. Se voi perusteltuakin joillain väylillä, mutta toisaalta autoilun negatiivisista ulkoisvaikutuksista pääsee helpommin rajoittamalla autoilua kuin rakentamalla tunneleita.

Kyllä se kuulkaa nyt niin, että ksv:ssä on opittu käyttämään taskulaskinta ja autoilijalla ei ole siinä pelissä enää mitään mahdollisuuksia, ei varsinkaan, kun poliittinen ilmapiiri on muuttumassa enenevissä määrin kohti vihreätä. Kokoomuksen pormestariehdokaskin juttelee pysäköintinormia vastaan ja joukkoliikenteen/kävelyn puolesta. Autoilijalle jää keskusta ja persut ja ne puolueet ovat Helsingissä yhtä tyhjän kanssa.
 
Väylien lisärakentaminen yksityisautoille pitää lopettaa. Pitää panna merkille, että nuoremmassa sukupolvessa on syntynyt täysin uusi ajattelutapa: " mikä tarve Helsingissä omistaa yksityisauota - ei mikään".

tässä yksi uusi syy, miksi henkilöautoliikenne tulee vähentymään Helsingissä. Jos Sinnemäesta tulee pormestari niin yksityisautoilun rajoittaminen saa lisää vauhtia.
 
^ Suuremmista. Esim. Kokoomuksessa on tietysti automyönteisyyttä, mutta kärkinimistä yllättävän moni on joko vihertävä ja/tai sitten ns. markkinauskovainen ja tiedostaa, että autoilu on kaupungissa alihinnoiteltua. Vartiainen, Vapaavuori, Rissanen, Parpala jne. On siellä toki vastapainoksi Pastersteiniä ja muita vanhan koulun autom_miehiä, mutta olivat jo viime valtuustokaudella puolueessaan sen verran alakynnessä, että kokoomus saattoi yleiskaavassa käydä kauppaa kaupunkibulevardeista. En meinaa vieläkään uskoa.

Helsingin ulkopuolellahan kokoomus on ihan autopuolue.
 
Otetaan esimerkiksi Tampereen ja Helsingin väli. Nykyään autoilijoilla on liian suora tie joka haittaa joukkoliikenteen kilpailukykyä, mutta sulkemalla moottoritie ja pakottamalla kaikki autoilijat kulkemaan Helsingistä Tampereelle esimerkiksi Alastaron tai Jaalan kautta joukkoliikenteen kilpailukyky suorastaan räjähtää.

Ei sitä nyt ihan väkisinkin tarvitse tehdä, vaan riittää, että ei kasvateta liikenneväyliä entisestään, koska kapasiteetin kasvaessa liikennemäärätkin vain kasvavat. Jos kaikki haluavat kulkea omalla autollaan Tampereen ja Helsingin väliä, niin jossain vaiheessa tulee se tilanne, ettei kaupungit ime enempää sitä liikennettä, eikä moottoritienkään kaistamäärä välttämättä riitä. Tällöin joukkoliikenne nopeutuu suhteessa autoiluun.

Näin siis, jos on ihan pakko verrata Helsinki-Tampere -moottoritieyhteyttä Hakamäentien yhteyteen tai vaikkapa Helsingin keskustan alittavaan tunneliin ja näiden tuomiin ongelmiin. Kaiken lisäksi on selvää, että kaikkiin väylähankkeisiin ei voi löytyä loputtomasti rahaa. Silloin on pakko priorisoida ja suosia joukkoliikennettä. Tämän on kaikkien etu.
 
Ylipäätänsä rationaalista on kasvattaa liikenteen palvelua siten kuin se on taloudellisinta ja jossa se palvelee eniten ihmisiä. Prioriteettijärjestys on suunnilleen jalankulku > pyöräily ja joukkoliikenne > autot.

Autoilun eduksi suurimmassa osassa Suomea on aika niukasti kysyntää jalankululle ja joukkoliikenteelle. Mutta siellä missä jalankululle on määrättömästi kysyntää ei kannata jarrutella. Koko katu vaan kävelijöille jos kävelijöitä on. Myös ruuhkaisia tieyhteyksiä kannattaa kehittää joukkoliikenne edellä, jos joukkoliikenteen saa vain toimimaan. Teitä joilla ei joukkoliikenteelle ole käyttäjiä on riittämiin.
 
Helsinki on siinä määrin yksityisautoilumyönteine kaupunki että edes Kaivokatua tai Pohjois-esplanadia ei saada kävelyalueeksi. Asiasta on puhuttu yli 20 vuotta. Savikiekkona ammuttiin alas myös osa Mannerheimintietä kävelykaduksi Ruotsalaisen teatterin ja Stockmanin kohdalla.
 
Helsinki on siinä määrin yksityisautoilumyönteine kaupunki että edes Kaivokatua tai Pohjois-esplanadia ei saada kävelyalueeksi. Asiasta on puhuttu yli 20 vuotta. Savikiekkona ammuttiin alas myös osa Mannerheimintietä kävelykaduksi Ruotsalaisen teatterin ja Stockmanin kohdalla.

Kapunkisuunnittelulautakunnan listalla on juurikin tällä viikolla kävelykeskustan periaatesuunnitelma. Siinä esitetään yksityisautoilu-yhteyden katkaisemista Kaivokadulta ja kaistojen ottamista kokonaan joukkoliikenteen käyttöön. Sinnehän on tulossa Laajasalon ratikan päätepysäkki, joka vie tilaa. Espalta esitetään autokaistojen vähentämistä yhteen per suunta, pysäköinnin poistamista ja jalkakäytävien leventämistä. Myös Mannerheimintielle esitetään muutoksia.

Mie kylläkin luulen, että päätös noista periaatteista jätetään pöydälle ja uudelle ja uuden malliselle lautakunnalle.

Joka tapauksessa, Helsinkihän on kyllä edennyt koko ajan kohti alun perin 80-luvulla esitetyn jalankulkukeskustan toteuttamista. Etanan askelin, mutta kuitenkin koko ajan eteenpäin. Esim. vähän heikonlaisesti kävelykatuna toiminutta Iso Robaa ei ole otettu takaisin autoliikenteelle, mitä semmoistakin on maailman kaupungeissa tapahtunut vastaavissa tapauksissa. Tällä hetkellä kävelykatua tai -painotteista on kansainvälisestikin verraten kohtuullinen määrä. Vikaa on vaan laadussa. Keskuskatu on jotenkin tyyppillinen: toteutukseen on panostettu viimeisen päälle, mutta vaikutelma on kolkonpuoleinen ja sijainti katuosalla, joka ei ole liiketilojen puolesta kovin kätevä kävelyostoskatua (isojen tavaratalojen seiniä eikä pikkuliiketiloja).
 
Ei taida kelvata Kokoomuksen Henkilöauto-osastolle. suunnitelma on hyvä, mutta etsivät siitä jonkun verukkeen , yhtä väkisin tehdyn kuin pin-koodin naputtaminen raitiovaunussa.

Helsingissä on kävelykadun pätkiä siellä täällä, mutta ne eivät muodosta yhtenäistä kävelykeskustaa, jollainen euroopan eri sivistyskaupungeissa on ollut vuosikymmenien ajan. Jos uuden valtuuston kaksi sirpalepuolueen edustajaa olisivat joukkoliikennemyönteisiä, niin yhdessä Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kanssa muodostuisi enemmistö.

En itse ole kuullut että kävelykatu palautettaisiin takaisn autoille , siitä kannattaa kertoa lisää, onko tuo kovinkaan yleistä. Kävelykadun suunnitteluvaiheessa ensimmäinä vastustavat kauppiaat väittäen myynnin laskevan. Myöhemmin puolustavat kävelykatuja, koska yleinen viihtyisyyden tuoma asiakkaiden lisääntyminen lisää liikevaihtoa 25-30 %.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:55 ----------

(Lukaisin pikaisesti läpi kävelykeskustan periaatesuunnitelma. Siinä on oikeaoppisesti havaittu, mikä on toimivan kaupungin keskustan ajatus - viihtyisä kaupunkilaisten olohuone. On merkillistä, jos yhden puolueen henkilöauto-osasto pystyy kaatamaan tai vesittämään hankkeen)
 
Viimeksi muokattu:
En itse ole kuullut että kävelykatu palautettaisiin takaisn autoille , siitä kannattaa kertoa lisää, onko tuo kovinkaan yleistä.

Helsinkiin vertautuvissa eurooppalaisissa kaupungeissa ei varmaan ole montakaan esimerkkiä, mutta englanninkielisessä maailmassa kyllä. Yhdysvalloissa oli jossain vaiheessa oikein aalto, jossa palautettiin autoliikenne 70-luvun ostoskävelykaduille (pedestrian mall) kun todettiin, että ne eivät toimi suunnitellusti eikä kauppa käy. Noista monet olivat kyllä rakennuksia myöden enemmän sen ajan tuotteita, eivät vanhoja keskustan katuja 1800-luvun ruutukaavassa kuten Iso Roba on.
 
Helsingissä on kävelykadun pätkiä siellä täällä, mutta ne eivät muodosta yhtenäistä kävelykeskustaa, jollainen euroopan eri sivistyskaupungeissa on ollut vuosikymmenien ajan.

....

En itse ole kuullut että kävelykatu palautettaisiin takaisn autoille , siitä kannattaa kertoa lisää, onko tuo kovinkaan yleistä. Kävelykadun suunnitteluvaiheessa ensimmäinä vastustavat kauppiaat väittäen myynnin laskevan. Myöhemmin puolustavat kävelykatuja, koska yleinen viihtyisyyden tuoma asiakkaiden lisääntyminen lisää liikevaihtoa 25-30 %.

Asun Iso-Roobertinkadun vieressä ja se on ainakin ihan kuollut. Muutenkaan keskustassa ei enää nykyään ole kadunvarsiliikkeillä paljonkaan kysyntää, kun Helsingin keskustassa 70-80% kaupasta on kauppakomplekseissa, joista jo pääosin pääsee toiseen kävelyreittejä pitkin.

1960-luvulla Helsingissä torpattiin viisaasti Smith-Polvisen keskustamoottoritiesuunnitelma autoilufanaatikkojen aikana.

Nyt sitten ollaan menty toiseen ääripäähän, kun Vihreät ja Punavihreät kaupunkisuunnittelijat toteuttavat päinvastaista utopiaa, jossa mikään ei autovihaajille riitä.

Vaikka Helsinkiä kävelymyönteisempää suurkaupunkia ei maailmasta montaa löydy kaupunkisuunnitteluviraston fanaatikoille ei mikään tasapainotila riitä, vaan ideologisena tavoitteena on poistaa autoliikenne kaista kerrallaan. Samalla nuo hyvää tarkoittavat Smith-Polvisen tasoiset liikennesuunnittelijahölmöt toki tappavat keskustan liike-elämää. Suuri osa keskustan toimistoista ei enää kelpaa kenellekään kun autoilu on niin vaikeaa ja nyt sitten tähtäimessä on raunioittaa muukin liiketoiminta ja motittaa Etelä-Helsingin asukkaat.

Täytyy vain toivoa, että Kokoomus torppaa nyt nämä Vihreät hullutukset ihan kuin toisen ääripään Smith-Polvis hullutukset hylättiin 60-luvulla.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän tässä toiseen ääripäähän olla menossa. Yksityisauton vihaaminen ja liikkumismuotojen tarkoituksenmukaisuus erilaisissa asumistaajamissa on kaksi eri asiaa. Auto on välttämätön haja-asutusalueilla, mutta suurten kaupunkien keskustoissa parhaat liikkumismuodot ovat kävely,pyöräily ja joukkoliikenne.

Näin esim. Ruotsissa 80-luvulta lähtien, joiden kaupungeista löytyy viihtyisiä kävelykeskustoja. Yksi hienoimmista kävelykeskustoista löytyy Tartosta. Onkohan se autonvihaajien aikaansaannosta ?

Eiköhän autoilijoille Helsingin 5000 kadusta joku jää, vaikka nyt esitetty suunnitelma toteutettaisiin kokonaisuudessaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:02 ----------

Helsinkiin vertautuvissa eurooppalaisissa kaupungeissa ei varmaan ole montakaan esimerkkiä, mutta englanninkielisessä maailmassa kyllä. Yhdysvalloissa oli jossain vaiheessa oikein aalto, jossa palautettiin autoliikenne 70-luvun ostoskävelykaduille (pedestrian mall) kun todettiin, että ne eivät toimi suunnitellusti eikä kauppa käy. Noista monet olivat kyllä rakennuksia myöden enemmän sen ajan tuotteita, eivät vanhoja keskustan katuja 1800-luvun ruutukaavassa kuten Iso Roba on.

New Yorkin ensimmäinen kiinteä kävelyalue on valmistumassa Times Squarelle. Jotainhan se kertoo heidän ajattelutavastaan. Näissä joukkoliikenneasioissa ehkä Helsingissäkin arvostetaan enemmän Eurooppalaista ajattelua.
 
Vihreiden fanaattinen autovihamielisyys on käsittämätöntä. Keskusta-autoilua on hankaloitettu pirullisesti: yksi kaista kerrallaan, yksi liikennevaloristeys kerrallaan, parkkipaikkarivistö/pyörätie kerrallaan.

On saatu paljon tyhjiä pyöräteitä, joiden paikalla oli ennen asiointipaikkoja. On saatu paljon sumppuisia alueita, kuten Kamppi, jossa liikenne soljui aikanaan mukavasti. Runeberginkatua pääsi kolmea kaistaa etelään, nyt yhtä etelään ja pohjoiseen. Kampin liikenneympyrät ovat halvaannuttaneet läntisen Helsingin tärkeimmän sisääntuloväylän (Länsiväylä) keskustaan suuntautuvan liikenteen ja viivästyttävät samalla myös pintajoukkoliikenteen kulkua. Samaan aikaan ei kuitenkaan saada edes Jätkäsaaren uudisalueelle järjestettyä kelvollista ja täsmällistä joukkoliikennettä.

Kampin keskuksen hohto (utopia) heikkenee koko ajan. Kampin alin kerros ja ehkä yksi-kaksi ylempää ovat eläneet jossain määrin joukkoliikennematkustajien ohikulkuostosten varassa. Uskonpa, että Espoon bussien siirryttyä pois Kampista myös asiakasmäärät romahtavat. Itselläni ei ole koskaan oikeastaan ole ollut Kamppiin erityisempää asiaa, Sellosta ja Stockmannilta on saanut tehtyä samat ostokset. Ja Jumbosta. Ja kaikkiin pääsee kätevästi autolla. Luulisi, että tämä ottaisi vaikka Stockmannin tavaratalojohtoa suunnattomasti päähän: etelä-Helsingin asumistukiasukkaiden ja itämetron joukkoliikennematkustajien varoilla kun ei juuri massiivista tavarataloa pidetä pystyssä - ja se on jo nähtävissä.

Ja nyt halutaan sulkea sitten Kaivokatu ja kaventaa Esplanadeja. Vihreitä fanaatikkoja ei kiinnosta se, että tosiasiassa liikenne siirtyy kiertoreiteille, kuten etelä-Helsingin arvoalueille Tehtaankadulle ja Kasarmitorin ympäristöön, samoin kuin tulee käymään Hämeentie suljettaessa Kallion lähimmille sivukaduille (Pengerkatu kumppaneineen). Viis asumisviihtyvyydestä, kunhan oman kannatuksen ydinalue (itäinen kantakaupunki) ja kaupungin paraatipaikat varataan nimenomaan kävelijöille, muutamalle pyöräilijälle ja hengailijoille. Ketään ei kiinnosta esimerkiksi Jakomäen asumisviihtyvyys - siellä meluaitaa Lahdenväylän viereen on odotettu moottoritien valmistumisesta saakka - jo yli 40 vuoden ajan. Myös kehätiet levenevät ja pullistuvat levenemistään, vaikka näilläkin on haitalliset ympäristövaikutuksensa. Tärkeintä on, että paraatipaikat pidetään oman ideologian näköisenä: näytetään, että kyllä vihreä valta laittaa kerta kaikkiaan stopin autoilulle.

Kaivokadulta voisi aloittaa poistamalla Rautatieaseman edustalla olevat vinopysäköintipaikat, jotka ovat vajaakäytöllä jopa päiväsaikaan. Saattaisi vähetä kummasti tarve kaistojen poistamiselle.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:15 ----------

Eihän tässä toiseen ääripäähän olla menossa. Yksityisauton vihaaminen ja liikkumismuotojen tarkoituksenmukaisuus erilaisissa asumistaajamissa on kaksi eri asiaa. Auto on välttämätön haja-asutusalueilla, mutta suurten kaupunkien keskustoissa parhaat liikkumismuodot ovat kävely,pyöräily ja joukkoliikenne.


Suomessa ei oikeastaan edes ole suuria kaupunkeja. Helsingin pahimmat "ruuhkat" painottuvat joihinkin tiettyihin pisteisiin, joissa välityskyky kerta kaikkiaan loppuu: Länsiväylänsuulle ja Kamppiin, Hämeentien sillalle jne. Länsiväylän suulla ja Kampissa varsinkin kaupunki on tehnyt kaikkensa sen eteen, että sujuva liikkuminen olisi yhtä tuskaa. Valitettavasti se on sitä sitten myös pintajoukkoliikenteelle.

Kas, kun Suomen muissa suurissa kaupungeissa ei ole tarvetta padota tärkeitä läpikulkureittejä. Ehkä juuri siksi, että kaikki liikennemuodot osataan ottaa huomioon.
 
Viimeksi muokattu:
Näin esim. Ruotsissa 80-luvulta lähtien, joiden kaupungeista löytyy viihtyisiä kävelykeskustoja. Yksi hienoimmista kävelykeskustoista löytyy Tartosta. Onkohan se autonvihaajien aikaansaannosta ?

Eiköhän autoilijoille Helsingin 5000 kadusta joku jää, vaikka nyt esitetty suunnitelma toteutettaisiin kokonaisuudessa.

Jos katsotaan Ruotsista Tukholmaa, joka on ainoa Helsinkiä vastaava kaupunkiseutu, siellä on vähemmän kävelykatuja parhaalla liikealueella.

Helsinki ei myöskään ole mikään Tarton tapainen uinuva pikkukaupunki. Helsingin keskusta ei myöskään muutu taikaiskusta keskiaikaiseksi kapeiden katujen kaupungiksi autot poistamalla, vaikka kaupunkisuunnittelijat millaisia loitsuja lausuisivat.
 
Takaisin
Ylös