Helsingin kaupunkisuunnittelua

Kaupunkisuunnittelumessut Laiturilla, Narinkka 2

Kaupunkisuunnittelumessut Laiturilla tämän viikon. Iso tekstillä varustettuja pahvitauluja muunmuassa. Mietin mitä ne ovat ; propagandaa, informaatiota, markkinointitekstiä vai jotain muuta. Tuli vanha Neuvostoliitto mieleen, jossa näkyi paljon pahvitauluja, joissa tekstiä.

Joka tapauksessa mahdollisuus tavata kaupunkisuunnittelijoita, asiantuntijoita sekä muita virkamiehiä. Äsken mielenkiintoisen esitelmän piti Alexander Ståhle. Hän kirjoittanut kirjan Closer Together.

Joukkoliikenteen kehittämisestä ja tulevaisuudesta kiinnostuneelle pakollinen käynti.
 
Autoilijat kyllä maksavat täyden hinnan myös katujen käytöstä. Jos valtio ei kaupunkien mielestä korvaa autoilun väyläkustannuksia riittävässä määrin, asia kannattaa ottaa puheeksi valtion kanssa. :D Se, että valtio jättäisi jotain tilittämättä kunnille, ei ainakaan autoilijoiden tilillä näy mitenkään.

Ei se niinkään voi olla, että joku korven asukki maksaa siitä, että Helsingissä voi ajaa maksutta kaduilla. Koska jotkut kunnat, kuten Helsinki, maksaa teistään enemmän kuin pikkukylä, jonka ainut tie on valtion maksama maantie. Silloin Helsingin tietenkin täytyy ottaa vähän maksua siitä, että on ne kaikki kadut kustantanut. Se on ihan reilu ja oikeudenmukainen järjestely.

Se ei ainakaan tarkoita sitä, että kumipyörillä kulkevaa liikennettä tahallaan vaikeutettaisiin ilman pakottavaa syytä.

Pakottava syy voisi olla vaikka se, että tietty määrä autoja kaupungin kaduilla hankaloittaa ihan kaikkien liikkumista.

Mitä tilantarpeeseen tulee, niin esim. raitioliikenteen suuri hienous on siinä, että se kykenee jakamaan samaa katutilaa muun liikenteen kanssa.

Se hienous on siinä, että sen saa kulkemaan jalankulkijoiden seassa tai autojen seassa, tai että sen saa myös omille eristetyille radoilleen, jossa muusta liikenteestä ei ole haittaa. Se on siis eräänlainen metron ja liityntälinjan yhdistelmä. Siinä ei ole mitään hienoa, jos se ajaa vain muun liikenteen seassa. Se on koettu ja sen aika toivottavasti on ohi.

Se, mihin kaupunkisuunnittelulla voidaan ja pitäisi oikeasti vaikuttaa, on erilaisten liikennettä indusoivien toimintojen sijoittelu. Kun Helsingin niemi on niin ahdas, pitäisi ohjata työpaikkojen muodostuminen muualle, esim. Haagan-Pitäjänmäen ja Malmin-Pukinmäen suuntaan tai miksei myös Leppävaaraan ja Aviapolis-Tikkurilaan robustien liikenneyhteyksien äärelle.

Ei se ahtaus olisi ongelma, jos liikenneyhteydet pelaisivat. Metro tuo yhden tehokaan väylän lisää länteen, Laajasalon ratikka toisen itään. Mutta voisi niitä muitakin olla, kuten Jokeri-0 ja Viikin raitiotie. Uusi väylä siis tarkoittaa vaikkapa 25 km/h keskinopeuden ratikkaa kantakaupungin alueella. Se on jo merkittävä parannus nykyiseen. Ei vesistö tee siitä niemestä sen hankalampaa kuin vaikkapa, jos ympärillä olisi meren sijaan peltoja. Silta on ihan hyvää tietä.

On jokseenkin kummallinen ajatus, että samaan kaupunkiin ei sopisi sekä hyvä joukkoliikenne että sujuvasti toimiva autoilu.

Mutta nehän sopiikin. Mutta silloin kun sen autoilun sujuvuus on tuotettu sen joukkoliikenteen kustannuksella, ei siinä enää ole mitään järkeä. Se koituu myös autoliikenteen harmiksi, koska tiekapasiteetti.

Miksi nämä halutaan aina nähdä toisensa poissulkevina vaihtoehtoina?

Joukkoliikenne ei sulje autoilua pois, mutta autoilu pahimmillaan sulkeen joukkoliikennettä pois. Ehkä siksi.

Epäilenpä, että aika harva autoilija on sitä mieltä, että Suomessa olisi milloinkaan suunniteltu liikennettä autoilu edellä.

No niin epäilen minäkin! Ihme sakkia, ei voi muuta sanoa. :lol:
 
Tänään kaupunkisuunnittelumessuilla paneelin aiheena Autoriippuvuus. Yksityisautoilun puolustajien kannattaa myös saapua paikalle, sillä tulette huomaamaan että autoilun vaikeuttaminen ja ydinkeskustan liikkumisen kokonaisetu ovat täysin kaksi eri asiaa.

Paneeli alkaa kello 18:00. Narikka 2, Laituri. Lasipalatsin työmaan toisella puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Kävelykeskusta pysähtyi jo ensi askelilleen kaupunkisuunnittelulautakuntaan (ään. 7-2), vaikka sitä selästi tyrkytettiin läpihuutojuttuna vanhan valtuustostrategian aikana. Vain vihreiden edustajat äänestivät puolesta. Vaikka pääosin asia verhottiin "väärään ajankohtaan", niin hyvältä näyttää.

Hesari toki uikuttaa oman linjansa (so. vihreiden linjan) mukaisesti.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005203291.html
 
Kesäkuun alussa yritetään Keskustatunnelia tuoda uuteen käsittelyyn naamioituna nimellä "maanalainen yleiskaava". On siinä kaikenlaisia maanalaisia tiloja, mutta ydin on se että yritetään liruttamalla ja peittelemällä viedä tunnelihanketta läpi. Siitä on keskustelutilaisuus laiturilla 5.6.2017. Tulen itse paikalle.

Siinä esityksessä oli kieltämättä aika paljon kävelyosuuksien lisäämistä. Ehkä esityksen olisi pitänyt olla varovaisempi edetäkseen.
Mutta Mannerheimientien, Kaivokadun ja Esplanadien osalta esitys on hyvä ehdottomasti toteuttamisen arvoinen.

Oleellista on millä perusteilla se tyrmättiin. Tämän jälkeen jokainen ymmärtää, että me joukkoliikenne- ja jalankulkuystävälliset voimme suhtautua samalla tavalla Keskustatunnelihankkeeseen. eli savikiekkona alas. Vai lähtisimmekö vastakkaista osapuolta kunnioittavaan vuorovaikutteiseen keskusteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Milläs Salomaa itse hoitaa liikkumisensa?
 
Viimeksi muokattu:
Vastakkain asettelun aika ei ole ohitse. Salomaa taitaa kuitenkin vain provosoida.
 
Salomaalla on matkakortti, johon on ladattu Helsingin sisäinen kausi sekä lisäksi arvoa. Käytän liikkumiseen joukkoliikkennevälineitä. . Niitä kaikkia, joista foorumillamme kirjoitetaan. Omaa autoa minulla ei ole. Yhden päivän aikana tulee joskus helposti yli 10 joukkoliikennematkaa.

Lisäksi yksivaihteinen vanha Helkama-polkupyörä, jolla ajan liikennesääntöjen mukaisesti niissä paikoissa, joissa kiistattomasti saa polkupyörällä ajaa.

Kävely on sitten yksi tapa liikkua. Nimenomaan silloin kun joukkoliikennevälineestä noustuani kävelen loppumatka haluttuun osoitteeseen. Tämä toimii moitteettomasti koko Helsingin alueella.

Haluanko provosoida - kysyttiin.

Yhtä hyvin minä voisin kysyä intohimoisilta yksityisautoilijoilta, että ettekö voisi luopua hyvin vähästä, jos kaikki kaupunkilaiset saavat huomattavaa etua terveyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta.
 
Noniin, hyvä hyvä. Onko Salomaalla ollut autoa, ja miksi?

---------- Viestit yhdistetty klo 01:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:35 ----------

Mistä tunnistaa omalla autolla fanaattisesti ajavan 60-80 vuotiaan miehen ?

Oikea vastaus:

- keskivartalolihavuus eli kansan kielellä kaljamaha

Eivät tietenkään kaikki mutta huomattavan selkeä enemmistö. Makkara ja liha heille maistuu,

Mihin perustuu tämä väite? Onko asiasta ihan tutkimus tehty, voitko linkata sen? Vai onko kyseessä oma tutkimus? Vai mistä olet tämän tietosi hankkinut?
 
Viimeksi muokattu:
Noniin, hyvä hyvä. Onko Salomaalla ollut autoa, ja miksi?

---------- Viestit yhdistetty klo 01:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:35 ----------



Mihin perustuu tämä väite? Onko asiasta ihan tutkimus tehty, voitko linkata sen? Vai onko kyseessä oma tutkimus? Vai mistä olet tämän tietosi hankkinut?

Salomaan auto

Vuosina 1979-1984 tein myyntiedustajan tehtäviä. Ensimmäisessä firmassa myyntialueeni oli Länsi-Helsinki. alueeseen kuului myös mm Lohja, Tammisaari, Karjaa, Hanko. Toisessa firmassa sama myyntialue + Itäpuoli Kotkaan saakka. Kolmannessa myös Helsinki ja huomattava osa Etelä-Suomea. Minulla oli siis noissa tehtävissä firman auto. Sen jälkeisissä tehtävissä olen tarvittaessa ajanut talon autoa, mutta harvemmin. Omaa autoa en ole omistanut koskaan.

Kysymykseen luonteesta johtuen täydennän vielä että ensimmäinen työpaikka oli Ristiinan Shell (Sirenin suunnittelema perusShell, jonka onnettomat ovat nyt purkaneet).

Myin bensaa ja silloin bensa-asemilla myytin myös autotarvikkeita ja katsottiin asiakkaan jäähdytinnesteet, öljyt ja renkaiden ilmanpaine veloituksetta. Olin tuolloin 15-vuotias ja minulle tuli Tekniikan maailma, jonka kaikki autotestit piti lukea suurennuslasin kanssa. Bensa-asemalla istuivat raskaan liikenteen autojen omistajat, rengit ajoivat. Ykköskeskusteluaihe oli tietysti Auto ja minä mukana yhtä innokkaana keskustelijana.

Isällä oli Steyr(joita nyt 3 suomessa jäljellä) sekä Moskvits Skandinavia sekä kaksi Elite, joista toisella ajoin opetusluvilla ajokortin, jonka hinnaksi tuli 200 mk.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:47 ----------

Noniin, hyvä hyvä. Onko Salomaalla ollut autoa, ja miksi?

---------- Viestit yhdistetty klo 01:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:35 ----------



Mihin perustuu tämä väite? Onko asiasta ihan tutkimus tehty, voitko linkata sen? Vai onko kyseessä oma tutkimus? Vai mistä olet tämän tietosi hankkinut?

Ylipainoisuuden korrelaatio liikkumistapaan

Tuon kaljamahaheiton kohdalla tietysti on myönnettävä, kun koneen ääressä istuu yksin ja lämpenee, niin tulee valittua sanamuotoja, jotka eivät tänne Joukkoliikennefoorumille ihanteellisia. Olen pahoillani jos joku loukkaantui. Tuollainen tyylin viljely saattaa pilata ketjua joksikin aikaa ja useasti vie muilta lukijoilta motivaation lukea, jos tyylilaji pääsee jatkumaan. Olen omalla tyylilläni itsekin olen hommanut ylipainoa ja verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen.

Kysymys on hyvä, jos jotain täällä esittää, niin se pitää pystyä myös perustelemaan. Itse olen aina ollut tätä mieltä. Joukko X kokoontuu eri paikoissa. Osa tulee yksityisautoilla, osa pyörällä, osa kävelleen ja osa jalan. Joukko on suuri. Joskus istuu kokouspöydän ääressä eikä jaksa keskittyä puhujaan, katselin kerran että ompas meillä kaikilla mahaa. Sitten sattumalta mietin onkos tällä yhteyttä valittuu liikkumistapaan. Hämmästyin itsekin pikahavainnosta, että varsin monella autolla kulkevalla on selkeästi havaittavaa keskivartalolihavuutta. On sitä tietysti pyöräillijöillä ja joukkoliikenteen käyttäjillä, mutta selvästi vähemmän. Täsmennän myöhemmin tätä esiintymistiheyttä lisää.

Tuo keskivartalolihavuus on yleinen onglema ja tälläkin viikolla tiedotusvälineistä saimme kuulla ja lukea lisää, mitä kaikkea muuta ongelmaa se tuo mukanaan. Joku saattaa kysyä, kuuluuko nämä joukkoliikennefoorumille nämä terveysasiat ja vastaan että kyllä se niin oleellisesti sivuaa, kun eri liikkumismuotoja vertaillaan. sm3:n esittämät kysymykset ovat hyviä. Erityisesti nyt, kun lähiaikoina ovat esillä kävelykeskusta ja keskustatunneli.On hyvä että kummankin asian puolesta ja vastaan -perustelut hajoitetaan atomeiksi ja käydään läpi niin että jokainen niihin voi osallistua.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:15 ----------

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/187-nettiin-tutkimusuutiset08.pdf

.....vapaa-ajan liikuntaharrastus on viime vuosikymmeninä
hieman lisääntynyt, mutta työmatkaliikunta vähentynyt.
etenkin lyhyet, alle kolmen kilometrin työ- ja asioin-
timatkat, tehdään entistä harvemmin
polkupyörällä tai kävellen.

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen työssä
ja arjessa, lisääntynyt yksityisautoilu sekä kävelyn ja pyöräilyn aliarvostettu asema liikennemuotoina ovat johtaneet lihavuuden yleistymiseen......


Tällä UKK-instituutin tutkimuksella päästään hyvin keskustelun alkuu. Tutkimuksesta löytyy myös selkeät faktat sille että yksityisautoilijoiden ylipaino on yleisempää. Kannattaa lukea ainakin sivulta 15 eteenpäin.
 
Yhtä hyvin minä voisin kysyä intohimoisilta yksityisautoilijoilta, että ettekö voisi luopua hyvin vähästä, jos kaikki kaupunkilaiset saavat huomattavaa etua terveyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta.

En tiedä, olenko intohimoinen yksitysautoilija, mutta vastaan silti. Itse käytän paljon omaa autoa, mutta esimerkiksi keskustaan menen mieluummin julkisilla. Konalasta pääsee keskustaan hyvin dösällä, mutta muihin suuntiin liikkuminen julkisilla on tuskallisen hidasta. Kahden pienen lapsen isänä auto on myös perheen kanssa välttämätön. Nyt kun Citymarket lopetti ruoan kotiin kuljettamisen, on perheen ostokset helppo nostaa Kaaren Prisman drive in -kaistalta auton perään. Menisihän sinne 36, mutta se olisikin sitten tunnin reissu ja vaatisi kaksi henkilöä ostoksia kantamaan. Läheisessä Ristikon lähikaupassa toki saa myös ostoksia tehtyä. Töihin Pitäjänmäkeen pääsisin hyvin dösällä tai vaikka kävellen, mutta myönnän laiskuuttani ajavani pääsääntöisesti autolla kodin lämpimästä tallista firman lämpimään talliin.

Kaupungissa julkinen liikenne on todella tärkeää, mutta se ei sovellu kaikkeen liikkumiseen. Ei kannata olla liian yksisilmäinen mielipiteiden kanssa vaan pyrkiä huomioimaan monimuotoisuus ihmisten tarpeissa ja elämäntilanteissa. Vastaavaa yksisilmäisyyttä taitaa olla kasaantunut ainakin Rautatientorin Suomi ensin teltalle...
 
Suomessa ei mikään koskaan edisty, koska täällä on vain ääripäitä jotka vastustavat toisiaan ja pyrkivät vaikeuttamaan toisen osapuolen työtä.

En ymmärrä, mitä autoliikenteen hidastaminen auttaa? Se lisää autossa käytettyä aikaa jonka voisi olettaa pahentavan terveysongelmia. Seisovat autot myös saastuttavat enemmän kuin nopeasti ohimenevät autot. Mitä nopeammin autolla pääsee sitä vähemmän aikaa siinä istutaan, ja sitä lyhyemmän aikaa se auto on käynnissä. Autoliikennettä ei voi kieltää ellei tarjota mitään tilalle, joko luodaan joukkoliikenneverkosto keskustaan kaikkialta josta vaan autoja tulee tai sitten tehdään massiiviset liityntäparkit. Kaupunkipyörätkin ovat ratkaisu vain alueen sisäiseen liikenteeseen, eli tarvitaan silti ne liityntäparkit tai joukkoliikenneterminaalit. Olen kiinnostunut lukemaan pohdintaa aiheesta.

On totta, että Suomessa on sekä autoja että autottomuutta estotta ja sokeasti kannattavia. Molemmat ovat pahasta. Ainoa keino koskaan saada mitään aikaan on lopettaa väittely ja yhdistää osaaminen, mutta tämä ei tule tapahtumaan koskaan.

Itselläni ei muuten ole autoa, eikä ole koskaan ollutkaan. Käytän siis joukkoliikennettä ja jalkoja.
 
.... Töihin Pitäjänmäkeen pääsisin hyvin dösällä tai vaikka kävellen, mutta myönnän laiskuuttani ajavani pääsääntöisesti autolla kodin lämpimästä tallista firman lämpimään talliin.

Kaupungissa julkinen liikenne on todella tärkeää, mutta se ei sovellu kaikkeen liikkumiseen. Ei kannata olla liian yksisilmäinen mielipiteiden kanssa vaan pyrkiä huomioimaan monimuotoisuus ihmisten tarpeissa ja elämäntilanteissa. ...

Suostutko koskaa ajamaan töihin bussilla 39 tai Vihdintien busseilla 321,322 jne ?

Yksityinautoilun rajoittamista olen esittänyt ydinkeskustaan, en Konalaan, jossa itsekin asun. Eihän liikennejärjestelujen uudistaminen puhtaan ilman ja viihtyisyyden nimissä ole yksisilmäisyyttä.
 
Suomessa ei mikään koskaan edisty, koska täällä on vain ääripäitä jotka vastustavat toisiaan ja pyrkivät vaikeuttamaan toisen osapuolen työtä. .....



Missä kohtaa tuo tulee esille, kun puhutaan Helsingin joukkoliikenteestä ja ydinkeskusta viihtyisämmäksi ja saastettomammaksi tekemisesta ?

---------- Viestit yhdistetty klo 21:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:33 ----------

....

En ymmärrä, mitä autoliikenteen hidastaminen auttaa?
I

missä autoliikennettä on tarpeettomasti hidastettu. Siis hidastettu siinä tarkoituksessa, etteikö sille olisi kestävää perustetta ?

---------- Viestit yhdistetty klo 21:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:35 ----------

...
Autoliikennettä ei voi kieltää ellei tarjota mitään tilalle, joko luodaan joukkoliikenneverkosto keskustaan kaikkialta josta vaan autoja tulee tai sitten tehdään massiiviset liityntäparkit.


Missä varsinaisesti nyt ollaan autoliikennettä kieltämässä ilman kestävää perustetta ?
Mistä suunnasta Helsingin keskustaan ei tule joukkoliikennettä ?

---------- Viestit yhdistetty klo 21:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:38 ----------

Kuljen kyllä, noin kerran kahdessa viikossa, eli en usein.

Eli käykö tämä esimerkiksi siitä, että omaa autoa käytetään niilläkin yhteysvälillä, joilla on toimiva joukkoliikenne ?
 
Takaisin
Ylös