Helsingin kaupunkisuunnittelua

Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Ja ongelmahan on nimenomaan siinä, ettei riittävän tarkkoja rajoja suunnitelmien toteutukselle aseteta.

Vuosaaren Cirrus-tornikin näytti suunnitelmassa komealta pilviä hipovalta maamerkiltä. Valmis rakennus on sitten taas kammottavan tasapaksu kerrostalo potenssiin 3, ja tuo nimenomaan korkeuden osalta.
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Itse näkisin asian niin, ettei tornirakentamisella haettaisi tehokkutta vaan näyttävyyttä. Ehkä olen sellainen parantumaton torni-fetisisti joiksi tornien vastustajat meitä haukkuvat, kaikkine painokelvottomine lisänimityksineen.

Tuosta olen aivan samaa mieltä, mielestäni korkeat rakennukset (100 -> metriä) ovat ensinnäkin todella tyylikkään näköisiä, jos ne suunnitellaan oikein. Ne erottaa kaukaa ja siten osaa hahmoittaa sijaintiaan paremmin. Ja vielä jos yläkerrassa joku ravintola ja/tai näköalatasanne, niin sieltä katselee mielellään kaupunkia..

Sen sijaan nämä betonilähiöt tyyllin Kannelmäki, jossa nykyään asustelen ovat mielestäni aivan kamalia, melko korkeita kerrostaloja vieri vieren.. No kaippa tämä on sitä rakentamistehokkuutta jota vaaditaan, jotta saadaan juna-asemalle käyttäjiä. Onneksi pääsee kohta asumaan huomattavasti väljemmin rakennettuun ja vihreämpään Teekkarikylään.

Ja kyllä Suomessa mielestäni tilaa on niin paljon, että jonkinmoiseen luonnonläheisyyteen tulisi pyrkiä kaikkialla, esimerkiksi pieni metsäkaistale on todella mukava paikka lenkkeillä - kunhan on tarpeeksi pitkä - ja varmasti harrastaa monenlaista muutakin aktiviteettiä.
 
Itse asustin Käpylässä, Käärmetalossa, nappulana vuodet 1991 - 1999. Minusta juurikin nuo pääväylien varrelle -1950 luvulle saakka rakennetut asuinalueet ovat todella onnistuneita! Niin suunnittelunsa, kuin liikenneyhteyksiensä myötä. Mäkelänkadun puubulevardi tuo oman luonnonkauneitensa Käpylään.

1960 luvullakin osattiin rakentaa ihan viihtyisia lähiötä mielestäni, esimerkiksi Pihlajamäki, Myllypuro ja Jakomäki on sopivasti hieman vihreitäkin paikkoja! Jakomäki on tosin monen ihmisen stereotypioissa maailman raain paikka ;) 1970 luvun aikana rakennettiin sitten aika petoonin harmaata taloa, 1980 luvulla tuli punatiilielemetti ja betonilähiöt, 1990 luvulla tuli kaiken surkeuden huippu - KAAKELIELEMENTTI - :eek:

Itsekkin tulin muuten asustelleeksi kaakelihirviössä Laajasalossa, jossa mm. kylpyhuone oli rakennettu metallista :D kun ulkona tuuli, niin sisälläkin tuuli... Senkin talon oli kuulemma neljä eri rakennusliikettä rakentanut kun toinen meni konkkaan :) ja rakennusvuosihan oli 1991 ;)

Noo ehkä tässä tuli hieman kaupunkisuunnittelua ja asuntosuunnitteluakin...

Joka tapauksessa stadi on kaunis kaupunki!
 
Viimeksi muokattu:
1960 luvullakin osattiin rakentaa ihan viihtyisia lähiötä mielestäni, esimerkiksi Pihlajamäki, Myllypuro ja Jakomäki on sopivasti hieman vihreitäkin paikkoja! Jakomäki on tosin monen ihmisen stereotypioissa maailman raain paikka ;) 1970 luvun aikana rakennettiin sitten aika petoonin harmaata taloa, 1980 luvulla tuli punatiilielemetti ja betonilähiöt, 1990 luvulla tuli kaiken surkeuden huippu - KAAKELIELEMENTTI - :eek:

Kuulemma 1970- ja 1980-luvuilla tehtiin tasokkaita kevyen liikenteen ratkaisuja, kun autot eivät olleet vielä niin yleisiä ja tahdottiin panostaa pyöräilyyn nykyistä enemmän. Saattaa olla tottakin. Tätä ennen pyörät eivät tarvinneet omia katuja, kun autoilu oli niin vähäistä ja 1990-luvulla ja sen jälkeen autoilu on ottanut hallitsevan aseman, johtaen kevyen liikenteen sivuraiteelle. Millaisia ovat 2000-luvun lähiöt? Onko taso noussut 1970-luvulta? Nykytalot eivät näytä samanlaisilta hirvityksiltä, mitä 1970-luvulla tehtiin ja pakkohan teknisenkin laadun on olla parempi, sillä sen verran heikkoa taso oli tuohon aikaan. Niiltä ajoilta ovat ilmeisesti aiheellisesti peräisin nämä kokemukset, kun naapuri kuulee selvästi kaiken jutustelusta wc:n vetämiseen...
 
1970 luvullahan elementtirakentaminen oli vielä suhteellisen uutta, joten syntyi taloja joissa saa kuunnella naapureidenkin kuulumisia :D mutta 1970 luvulla tehtiin monia alueita sopivan väljästi. Saneerattu 1970 lukulainen talo voi olla jopa hyvänkinnäköinen! Ainakin mummoni 1969 vuoden kermanvalkoinen elementtitalo näyttää saneerauksen jälkeen 1950 lukulaiselta, kun se sai harjakaton ja ruskean rappauksen, myös sisus muuttui hurjasti! Mummoni on muutes asustanut samassa talossa lokakuusta 1969, joten koko talon historian sekin on nähnyt :D
 
1960 luvullakin osattiin rakentaa ihan viihtyisia lähiötä mielestäni, esimerkiksi Pihlajamäki, Myllypuro ja Jakomäki on sopivasti hieman vihreitäkin paikkoja! Jakomäki on tosin monen ihmisen stereotypioissa maailman raain paikka ;) 1970 luvun aikana rakennettiin sitten aika petoonin harmaata taloa, 1980 luvulla tuli punatiilielemetti ja betonilähiöt, 1990 luvulla tuli kaiken surkeuden huippu - KAAKELIELEMENTTI - :eek:
Itse asiassa on aika hauska yksityiskohta, että jo noin 1970-luvun puolivälissä keksittiin betonilaatikkojen olevan vähän tylsiä, joten lisätäänpä yksityiskohtia. No sitten lisättiin piirustuksiin punatiiltä, 45 asteen erkkereitä ja sisäänvetoja, ja näin oli syntynyt 1980-luvulle leimallinen rakennustyyli – mutta joka arkkitehtuurina oli muodikasta 1970-luvun lopulla!

1980-luvulla "Hotel Ilves-tyyli" oli mennyt jo pois muodista arkkitehtien keskuudessa, mutta rakentamisessa tosiaan jatkettiin vielä vanhojen piirustusten mukaan. Talohan on usein valmis vasta 5...10 vuoden päästä arkkitehtikilpailusta. Kasarilla keksittiin laittaa valkoisia ja pastellin sävyisiä kylppärikaakelia talojen ulkoseinille ja lisätä hassuja postmoderneja yksityiskohtia taloihin. Tulos näkyi vasta oikeastaan kasarin loppupuolella ja etenkin 90-luvulla, monet leimallisesti ysärin näköiset talot on oikeasti suunniteltu jo (katin)kultaisella 1980-luvulla!

Nyt kun arkkitehdit piirtävät taloja, ne tulevat olemaan 2010-luvulle ominaista tyyliä.
 
Innolla odottelen uusien alueiden; Jätkäsaaren, Sompasaaren ja Kruunuvuoren rakentamista! Toivottavasti kaavoittajat osaavat nyt suunnitella tosissaan viihtyisät asuinalueet, arkkitehtuurikin on hiljalleen nousemassa kuopastaan. Ainakin olen viimeaikoina bongannut ihan nättejä uusia rakennuksiakin!

Toivottavasti nuo kaikki kolme aluetta olisivat "2010 luvun Munkkiniemiä, Käpylöitä, Haagoja tai Lauttasaaria" eli toisinsanoen alueita joilla silmä lepää vielä 2070 luvullakin :)

Itse olen toivonut kyseisille alueille tiivistä kaupunkikorttelimaista rakentamista isoine sisäpihoineen ja hyvine palveluineen!

Aika näyttää millaisia uusia alueita Helsinkiin tulee. Olen yrittänyt niitä KSV:n sivuilta hahmottaa, mutta ainakaan nuo tietokoneella tehdyt havainnekuvat ei mulle vaan avaudu...
 
Tuo Alakiven tapaus on mahtanut olla asukkaille aikamoinen shokki ja sympatiat kaikille entisille skandaalitalojen asukkaille!

Alakiventien päästä löytyi 1998 PCB-myrkkyjä, mutta tämän jälkeen taisi olla alueella kuitenkin asukkaita melko pitkäänkin? Olen käsittänyt, että vielä ainakin 2000-luvun alkupuoliskolle saakka.

Kävin alueella 2008 keväällä ja sielä taisi olla vielä yksi talo purkamatta tuolloin.
 
Tuo Alakiventien tapaus oli kyllä melkoinen tragedia. Jälkipuinti jatkunee edelleen, muuttamaan joutuneet ihmiset eivät kaiketi saaneet ainakaan omasta mielestään riittävää korvausta vahingosta.

Onneksi kaikki talot, joissa olen asunut, ovat pystyssä edelleen. Olisi aivan hirveää nähdä lapsuudenkoti tuossa tilassa.

Alakiventiestä on muistikuvia vuodesta 1997 lähtien, kun aloitin HKL-Bussiliikenteellä ja ajoin toisinaan linjaa 92. Eipä tuosta alueesta siihen aikaan ollut juuri pahaa sanottavaa, pieni sympaattinen kerrostaloalue 92:n päätepysäkin ympärillä. Aivan hyvin voisi itsekin jossain tuollaisella alueella asua.

Loppuaikoina 92:n päätepysäkillä alkoi olla jo melko aavemaista, kun suuri osa taloista oli jo tyhjennetty ja niiden ympäristö alkoi muuttua kuvissa näkyväksi.
 
Löysin vielä yhden aika hyvän 55 kuvaa sisältäneen albumin Alakiventieltä Varsin surulliseksi slummiksi tuo Alakiventie pääsi muuttumaan asukkaiden lähdettyä pois:frown: Noita kuvia katsellessa tulee jotenkin vain niin synkkä olo!
 
Voi mennä jo pahasti offtopicin offtopiciksi mutta mainostetaan silti!

Kannattaa tutustua tuon kuva-albumin muihinkin kuviin! Paljon löytyy ihan tavallisten ihmisten ottamia mielenkiintoisia kuvia!
En valitettavasti osaa linkata ko. sivuilta paria kuvaa, mutta laittakaa hakusanaksi bussi niin löytyy kuvamatskua mm. HKL 8627 hinauksesta Porslahdessa 1998. Suosittelen katsomaan myös kuvia Länsi-Pasilasta :lol:
 
Suomesta ei taida tänä päivänä löytää juuri mitään varsinaisesti sellaisenaan hylättyä infraa. Yksittäisiä taloja kyllä hylätään ja myöhemmin myös puretaan, mutta Alakiventien tapaan kokonaisia kortteleita ei liene tulleen hylätyksi nyky-Suomessa.

Erityisesti itänaapuristamme ja siihen läheisesti liittyneillä alueilla mielestäni on jopa merkittävässä määrin lähestulkoon sellaisenaan hylättyä rakennuskantaa: Tsernobylin ympäristö lienee tunnetuin, mutta myös erinäisiä entisiä kaivossiirtokuntia on. Huippuvuorilla sijaitsee käsittääkseni yksi tälläinen kaivossiirtokunta, uimahalleineen päivineen.
 
Erityisesti itänaapuristamme ja siihen läheisesti liittyneillä alueilla mielestäni on jopa merkittävässä määrin lähestulkoon sellaisenaan hylättyä rakennuskantaa

Itänaapurissamme on myös runsaasti ihan vain kesken jääneitä taloja :)

Palataksemme surullisen kuuluisalle Alakiventielle. Helsingin Kaupungin yleisten töiden lautakunnan esityksessä 31.5.2007 todetaan Alakiventie 4 B-C ja 4 E-F alustatiloissa olevan sen verran tuhtia kamaa, että siellä ei voisi työskennellä turvallisesti edes suojavarusteet päällä. Voi vain kuvitella millaisille myrkyille talojen asukkaat ovat vuosien varrella altistuneet!

Myllypuro-seuran 30 vuotisjuhlanumerossa 1.10.1995 kerrotaan Myllypuron entisestä kaatopaikasta. Juttu löytyy Entisen As. Oy Alakiventie 8 nettisivuilta.

Myllypuro-seura sanoi:
Kaatopaikalle tuotiin yhdyskuntajätteen lisäksi myös eläinten raatoja, jäteöljyä, margariinitehtaan puhdistusjätteitä sekä kaasulaitoksella syntynyttä jäterikkihappoa ja -lietettä.
 
Viimeksi muokattu:
Erityisesti itänaapuristamme ja siihen läheisesti liittyneillä alueilla mielestäni on jopa merkittävässä määrin lähestulkoon sellaisenaan hylättyä rakennuskantaa: Tsernobylin ympäristö lienee tunnetuin, mutta myös erinäisiä entisiä kaivossiirtokuntia on. Huippuvuorilla sijaitsee käsittääkseni yksi tälläinen kaivossiirtokunta, uimahalleineen päivineen.
Osataan sitä muuallakin. Olin viime kesänä työkokouksessa Niagara Fallsissa (USA:n puolella) ja siellä oli korttelikaupalla hylättyjä ja/tai purettuja taloja...
 
Takaisin
Ylös