Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Kaupungin linja taitaa olla se, että rakentamalla fillareille sopivaa liikenneympäristöä aletaan sääntöjäkin noudattaa paremmin. Pitää varmasti osittain paikkansa, mutta esimerkiksi liikennevalojen noudattamisen osalta meno on melkoisen villiä, eikä pyöräkaista siihen taida auttaa.

Sopivan liikenneympäristön rakentaminen ei ehkä itsessään vielä auta, mutta sen sijaan se on välttämätön ensimmäinen edellytys sille, että liikennekäyttäyminen edes voisi parantua. Sillä on aika turha toivoa, että fillarit ajelisivat sääntöjen mukaan ennen kuin se käy järkevästi päinsä. Ilmiö näkyy myös niin, että sääntöjä kunniottavat jättävät kokonaan pyöräilemättä, jos se sääntöjen mukaan meneminen on liian hankalaa tai vaarallisen oloista. Itselleni esimerkiksi ei tulisi edes mieleen lähteä pyöräilemään Helsingin keskustassa.

Alunperin kirjoittanut antti

Tällaiseksi se menee kun vihreitä pääsee valtuustoon. Pyöräilijät voivat ihan hyvin ajaa Sörnäisten Rantatietä tai Porthaninkatua, eikä pitää itseään yli-ihmisinä. Muutenkin pyöräilijät voisivat itsekin noudattaa liikennesääntöjä muulloinkin kun se itselle sopii. Ei tarvitse kovin pitää aikaa liikkua keskustassa kun näkee jonkun ajavan jalkakäytävällä.

Ihmettelen itsekin niitä pyöräilijöitä, jotka ajelevat Helsingin keskustassa jalkakäytävillä. Helpoin tapa liikkua keskustassa on jättää polkupyörä esimerkiksi Helsingin aseman liepeillä oleville pysäköintipaikoille ja liikkua loppumatka jalan.

Oma työmatkani on lähinnä esikaupunkialueella. Reilun neljän kuukauden pyöräilykauteni aikana tuollakin pätkällä on päässyt nauttimaan kaupunkisuunnittelun kukkasista. Liikennesääntöjä rikkoen noista ongelmakohdista voisi päästä nopeammin ohitse, mutta ehkä minulla ei sittenkään ole ihan niin kiire. Isomman ajoneuvon kanssa ei kannata pitää omista oikeuksistaan kiinni. Äkkijarrutus kolmion takaa eteen tulevan, tai muuten väistämisvelvollisen auton takia saattaa jurppia hetken, mutta maksanee vaivan.
Etenkin kesäaikaan tapahtuvat tieverkoston kunnossapitotyöt tuovat nekin omat haasteensa. Esimerkkinä vantaalainen katu eilen iltapäivällä: asfaltointifirma päällystää uudelleen kevyen liikenteen väylää. Siispä käyttämään kadun toisella puolella olevaa kevyen liikenteen väylää. Siellä olikin saman asfaltointifirman kuorma-auto pysäköitynä. No, mahtui siitä sentään vielä ohitse.

Eivätkä kaikki pyöräilijät ole puhtaita pulmusia: Useimmiten olen huomannut, että kilpamallisen polkupyörän ajaminen tiukoissa pyöräilyvaatteissa heikentää muun liikenteen huomioonottamista ja liikennesääntöjen noudattamista.

Alunperin kirjoittanut SD202

Ihmettelen itsekin niitä pyöräilijöitä, jotka ajelevat Helsingin keskustassa jalkakäytävillä. Helpoin tapa liikkua keskustassa on jättää polkupyörä esimerkiksi Helsingin aseman liepeillä oleville pysäköintipaikoille ja liikkua loppumatka jalan.

Mä en nykyään enää ihmettele, kun havainnoi monen pyöräilijän käyttäytymistä muutenkin. Hyvä paikka havannoida epäloogista käyttäytymistä on esimerkiksi Sähkömiehentie Otaniemessä, jossa Maarintalon suunnasta tullessaan useimmat pyöräilijät ajavat ajoradalla, kuten tuossa kuuluukin. Sitten ehkä 50 metriä ennen kuvan taka-alalla näkyvää Otakaaren risteystä moni siirtyy tuonne kuvassa vasemmalla olevalle (niukin naukin näkyvällä) sulkuviivalla ajoradasta erotetulle jalkakäytävälle täysin järjen ja intuition vastaisesti. Ainoa selitys minkä keksin, on Otakaareen risteyksessä vasemmalla puolen oleva suojatie, jolle porukka vaistonvaraisesti suuntaa kulkunsa - "Kun ajorata pitää polkupyörällä ylittää suojatietä pitkin", niin kuin joku koulussa tai kotona on opettanut...

Meinaan kun ihan sama mihin suuntaan tuosta risteyksestä jatkat, niin rationaalisinta olisi pysyä ajoradalla. Tämän ja usemmasta muusta paikasta tehtyjen yksittäisten havaintojen perusteella musta ongelma on perimmiltään siinä, että ihmisten käyttäytymistä ei ylipäänsä voi olettaa rationaaliseksi. Tätä voisi kuitenkin edistää rationaalista käyttäytymistä tukevilla infraratkaisuilla sekä jo peruskoulusta lähtevällä liikennekasvatuksella.

Mutta sinä ja Antti vaikutatte missanneen yhden oleellisen pointin liikennejärjestelmän suhteen: Jos pyöräilystä halutaan ne hyödyt, joita siitä voidaan liikennejärjestelmänäkökulmasta saada, niin silloin sillä fillarilla on päästävä sujuvasti (ja turvallisesti) ovelta ovelle. Helsingin kantakaupunki on nimenomaan lyhyiden etäisyyksiensä takia parasta mahdollista ympäristöä edistää pyöräilyn kulkumuoto-osuutta.

Alunperin kirjoittanut SD202

Etenkin kesäaikaan tapahtuvat tieverkoston kunnossapitotyöt tuovat nekin omat haasteensa. Esimerkkinä vantaalainen katu eilen iltapäivällä: asfaltointifirma päällystää uudelleen kevyen liikenteen väylää. Siispä käyttämään kadun toisella puolella olevaa kevyen liikenteen väylää. Siellä olikin saman asfaltointifirman kuorma-auto pysäköitynä. No, mahtui siitä sentään vielä ohitse.

Mun nähdäkseni tuossa tapauksessa sulle olisi ollut oikea ratkaisu jatkaa ajorataa pitkin sen asfalttityömaan ohitse. Ja samalla soittaa kaupungin pysäköinninvalvontaan ja pyytää heitä laputtamaan jalkakäytävälle pysäköity kuorma-auto. Se on sitten heidän asiansa tarkistaa tietojärjestelmistään, että onko tuo kuorma-auto luvallisesti pysäköity sinne vai ei...

Alunperin kirjoittanut hylje

Odotetaan nyt että ne suunnitelmaluonnokset edes julkaistaan.

Eikös niiden pitänyt tulla alkuviikosta? Nyt on torstai, mutta ei vielä löydy.

Hämeentien muuttaminen pyörätieksi pitäisi yhdistää keskustatunnelin rakentamiseen. Jos tahallaan vaikeutetaan joidenkin hörhöjen mieliksi autoliikennettä, niin jotain pitäisi saada tilallekin.
Kaupunkisuunnitteluun liittyy myös Malmin lentokentän tuhoaminen mukamas jonkin tonttipulan takia. Kun ottaa käteensä Suurhelsingin kartan, niin ei ole kovin vaikeaa keksiä vastaavia tonttimaita. Vaikkapa Talin golfrata, sen siirtämisestä jonnekin Vihtiin on paljon pienempää kansanosaa koskeva. Tai Viikin pellot, kyllä yliopisto voi tehdä koepeltonsa muuallekin. Tai jos jatkaa metrorataa Mellunmäestä itään, niin siellä on maata vaikka millä mitalla. Tähän löytyy kymmeniä vaihtoehtoja kun yrittää etsiä.

Alunperin kirjoittanut antti

Kaupunkisuunnitteluun liittyy myös Malmin lentokentän tuhoaminen mukamas jonkin tonttipulan takia. Kun ottaa käteensä Suurhelsingin kartan, niin ei ole kovin vaikeaa keksiä vastaavia tonttimaita. Vaikkapa Talin golfrata, sen siirtämisestä jonnekin Vihtiin on paljon pienempää kansanosaa koskeva. Tai Viikin pellot, kyllä yliopisto voi tehdä koepeltonsa muuallekin. Tai jos jatkaa metrorataa Mellunmäestä itään, niin siellä on maata vaikka millä mitalla. Tähän löytyy kymmeniä vaihtoehtoja kun yrittää etsiä.

Tonttipula on kyllä nykyisillä reunaehdoilla todellinen. Toisin sanoen kaavoittaminen on hidasta ja vaikeaa, jos ja kun on lähdetty siitä, että vanhoja lähiöitä ei voi tiivistää oleellisesti ja tarvittaessa myös purkaa tehottomasti sijoiteltuja kerrostaloja. Oleellisella tarkoitan, että lähiöiden nykyistä olemusta ei pyritä suojelemaan vaan siitä päätetään luopua, vaikka lähiöt ovatkin suomalaisen kaupunkisuunnittelun ylimpiä saavutuksia ja arkkitehdit ja professorit kieppuisivat haudoissaan niihin kajoamisen johdosta. Myllypuron, Yliskylän, Jakomäen jne. kaltaiset paikat ovat tyhjää täynnä, mikä on tietysti vetovoimatekijä niiden nykyisten asukkaiden kannalta. Hinta vaan on kaupunkirakenteen hajanaisuus ja kaikki paha mitä siitä seuraa. Rakentamismahdollisuuksiksi jää bulevardisointi ja nykyiset viheralueet, joista monet ovat suht vaikeasti rakennettavia ja osin tulva-alueita, kuten mainitut Viikin pellot ja Talin golfrata. Toki niihin voidaan rakentaa, kuten tehtiin Arabianrannassa paalutuksineen ja varmaan kustannukset voitaisiin periä hinnoissa.

Östersundomin varaan en paljon laskisi. Osmo Soininvaara on kirjoittanut siitä blogissaan ja on mielestäni oikeassa. Helsinki ajoi alueliitoksen läpi aikanaan Nurmijärvi-ilmiön torppaamiseksi, eli pyrki järjestämään lapsiperheille omakotitaloja ja isoja asuntoja Helsingistä joukkoliikenteen ulottuvilta, jotta verotulot eivät karkaisi ja autoruuhka vältettäisiin. Nurmijärvi-ilmiö on sittemmin hiipunut itsestään, eli kysyntää ei ole niin kuin luultiin, ja Östersundomin kaavaehdotus on ajautunut vaikeuksiin, koska se on ristiriidassa Natura-alueiden tulkinnan kanssa. Kaavaehdotuksesta ei ole varaa tinkiä, koska asukasmäärä tarvitaan metron matkustajiksi. Jos taas rakentamismääristä tingitään ja metrosuunnitelma käy kannattamattomaksi, ollaan koko suunnitelman kanssa lähtöruudussa. Valittajat voivat ilmeisesti valittaa Naturan sivuuttamisesta EU:n instansseihin, mikä käy kaupungille kalliiksi ja sitten pitäisi Brysselissä selittää, että Suomeen ei muuten mahdu kuin Natura-alueelle.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Keskustatunneli ei juurikaan palvelisi Hämeentien autoilua, joka ulottuu käytännössä Hakaniemeen ja Kaisaniemeen. Jos vaihteohtona olisi hakeutua Keskustatunneliin, jonne ei pääse Sörnäisistä, ja kiertää sitten Musiikkitalon liittymän ja ramppien kautta maanpinnalle ja ajaa takaisin päin, niin sitä ei tekisi kukaan. Eihän kukaan Sörnäisten rantatieltäkään ajaisi siellä olevaan keskustatunnelin ramppiin ja maan alle, jos on matkalla Hakaniemeen tai Kaisaniemeen.

Keskustatunnelin funktio on tarjota läpiajoyhteys Helsingin niemen puolelta toiselle. Tunneli ei vähennä maanpinnan tason liikennettä, koska sen kautta ei pääse kiinteistöjen sisäänkäynneille, jotka ovat katujen varsilla. Yksi tunneli ei ole kantakaupungin katuverkko maan alla.

Antti taisi tarkoittaa, että ylipäänsä saataisiin jotain "menetetyn" kadun tilalle, eikä sitä, että Keskustatunneli korvaisi Hämeentietä kulkuväylänä.