Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Voiko enää mennä alemmas keskustelun taso...

Alunperin kirjoittanut sm3

Voiko enää mennä alemmas keskustelun taso...

Tämä ketju on tuskallista luettavaa. Vihervasemmisto käy täysin ideologista kokonaiskuvaa ymmärtämätöntä keskustelua. Pääasia on että idiootit, jotka ajavat omalla autollaan, saisivat p***aa niskaan ja ratikalla pääsisi jokaisen niemen notkoon.

Alunperin kirjoittanut Rehtori

Tämä ketju on tuskallista luettavaa. Vihervasemmisto käy täysin ideologista kokonaiskuvaa ymmärtämätöntä keskustelua. Pääasia on että idiootit, jotka ajavat omalla autollaan, saisivat p***aa niskaan ja ratikalla pääsisi jokaisen niemen notkoon.

Tai, sitten juuri tällainen yllälainattu argumentointi on tuskallista luettavaa. Keskustelun taso on alhaalla monella eri tavalla.

Hyvää keskustelua :ironiset thumbsupit:

Sen vielä sanon, muu ei kiinnosta, että keskustan palvelujen näivettyminen on sellaista pelotttelusontaa - joka muuten on kestänyt pari vuosikymmentä - että sietäisi jo lopettaa. Petterikin rööperiläisenä tietää, että joku Pinkomo, Digelius tai Sidreria voivat sijaita vain Helsingin kantakaupungissa, ja että niille on ihan sama, vaikka autoliikenne kantakaupungissa lopetettaisiin kokonaan. Kehän varsien ostareilla vastaavat palvelut hoitavat HOK-Elanto pub ja Anttila topten ja Dressman. Että ei muuta kuin onnea Espoo, Vantaa, Lohja ja Hyvinkää! Miesten tyyli on nyt teidänkin huudeillanne.

Nyt lähden bier bierin kautta katko katkolle onnellisena siitä, että kaupunkia suunnitellaan vihdoinkin muun liikkumisen kuin yksityisautoilun ehdoilla.

Nimenomaan ! Jos kevyen läpänheiton sijasta tosiaan toteaisi, niin nyt on päästy toteuttamaan niitä yhteisiä joukkoliikenne- ja kävely- ja pyöräilysuunitelmia, joita jo 80 -luvulla sovittiin, mutta yksityisautoilua puoltavat onnistuivat estämään.

Kun kerran kaupunkia pitää kasvattaa, niin jossain pitää olla liikkumisen kehittämisen painopiste. Kyllä se on joukkoliikenteessa, kävelyssä ja pyöräilyssä, jos kaupunkia vielä tiivistetään.

Helsingin muutama edellinen kaupunginvaltuusto oli joukkoliikennemyönteisiä, mutta niin näyttää tämä uusikin olevan. eihän siitä pidä olla katkera, jos olemme valinneet jokainen oman näkökantansa mukaan kaupungin yhteiset päättäjät.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Mutta kadut maksaakin kunta ja tarjoaa autoille väylät ilmaiseksi.

Autoilijat kyllä maksavat täyden hinnan myös katujen käytöstä. Jos valtio ei kaupunkien mielestä korvaa autoilun väyläkustannuksia riittävässä määrin, asia kannattaa ottaa puheeksi valtion kanssa. Se, että valtio jättäisi jotain tilittämättä kunnille, ei ainakaan autoilijoiden tilillä näy mitenkään.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Kyllä se liikkuminen pitää järjestää niin, että se on sujuvaa. Eikä sujuvaa ole sellainen, jos jonkun tilaavievän liikkumismuodon osuus on suhteeton.

Totta kai liikenteen yleinen sujuvuus on tärkeää, ja se tarkoittaa myös kumipyörillä kulkevan liikenteen sujuvuutta. Se ei ainakaan tarkoita sitä, että kumipyörillä kulkevaa liikennettä tahallaan vaikeutettaisiin ilman pakottavaa syytä.

Mitä tilantarpeeseen tulee, niin esim. raitioliikenteen suuri hienous on siinä, että se kykenee jakamaan samaa katutilaa muun liikenteen kanssa. Tämä hienous menetetään, jos raitioliikenne eristetään omille kaistoilleen. Samalla on syytä myös kysyä, kuljettaako ratikat todella niin suuria ihmismassoja, että omien kaistojen varaaminen on perustelua.

Esim. Helsingissä useimmilla reiteillä huipputunnin kuorma on vain muutamia satoja matkustajia tunnissa ja yli tuhannen lähinnä Mannerheimintiellä Töölöntullilta etelään ja Hakaniementorilta Lasipalatsille: https://www.hsl.fi/sites/default/fil...2014-03-17.pdf, Kuva 9, s. 25.

Se, mihin kaupunkisuunnittelulla voidaan ja pitäisi oikeasti vaikuttaa, on erilaisten liikennettä indusoivien toimintojen sijoittelu. Kun Helsingin niemi on niin ahdas, pitäisi ohjata työpaikkojen muodostuminen muualle, esim. Haagan-Pitäjänmäen ja Malmin-Pukinmäen suuntaan tai miksei myös Leppävaaraan ja Aviapolis-Tikkurilaan robustien liikenneyhteyksien äärelle.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Kaikki eivät kuitenkaan taida olla täällä keskustelamassa siitä, miten saadaan hyvää joukkoliikennettä, vaan siitä, miten oman autoilunsa saisi toimimaan siitä joukkoliikenteestä huolimatta. Ts. lisää maanalaisia jne.

On jokseenkin kummallinen ajatus, että samaan kaupunkiin ei sopisi sekä hyvä joukkoliikenne että sujuvasti toimiva autoilu. Miksi nämä halutaan aina nähdä toisensa poissulkevina vaihtoehtoina?

Monesti näkee väitettävän, että aiemmin liikennettä olisi kehitetty autoilun ehdoilla - ja nyt joku muu olisi ykkössijalla. Käytännössä tämä näkyy erilaisten betoniporsaiden asettamisena autoilua tukkimaan. Epäilenpä, että aika harva autoilija on sitä mieltä, että Suomessa olisi milloinkaan suunniteltu liikennettä autoilu edellä.

Alunperin kirjoittanut kompura

On jokseenkin kummallinen ajatus, että samaan kaupunkiin ei sopisi sekä hyvä joukkoliikenne että sujuvasti toimiva autoilu. Miksi nämä halutaan aina nähdä toisensa poissulkevina vaihtoehtoina?

Poissulkevuuden aiheuttava asia on tilankäyttö. Ihanteellinen jalankulku- ja joukkoliikenneympäristö on tiivis, tehokas ja ruuhkainen. Ihanteellinen autoiluympäristö on harvahko, väljä ja sujuva.

Missä lie foorumilla on kun raitioliikenteen hienoudeksi väitetään sen ajamista henkilöautojen seassa ? Kohta Vapaudenkatu saa varmaan oman viestiketjun.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Missä lie foorumilla on kun raitioliikenteen hienoudeksi väitetään sen ajamista henkilöautojen seassa ? Kohta Vapaudenkatu saa varmaan oman viestiketjun.

Tämä alkaakin pikkuhiljaa tuntua itsestäni järkevältä ajatukselta. Otetaan esimerkiksi Hämeentien silta ja Kustaa Vaasan tie: Hämeentien sillalla Sturenkadun kaksi kaistaa ja Hämeentien yksi kaista + bussikaista tungetaan yhdeksi auto- ja yhdeksi bussikaistaksi. Siten kolmen autokaistan autoliikenteen tulisi mahtua yhdelle kaistalle. Tosiasiassa myös bussikaista on täynnä autoja. Sen sijaan raitiovaunu köröttelee Arabiaan (ensi syksystä alkaen 10 minuutin vuorovälein) mukanaan aina hyvin vajaa kuorma - kyytiläisiä ei ole useaa kymmentä per vaunu edes ruuhka-aikaan.

Tässä tulisi ilman muuta tutkia, miksi taloutemme veturin - tuhansien työläisten automatkaa pitää hankaloittaa, jotta raitiovaunu pääsee sujahtamaan pari liikennevalokiertoa aikaisemmin Arabiaan. Samassa jonossa jonottavat nimittäin myös ne useiden itä-Vantaan ja pohjois-Helsingin lähiöiden bussit, joiden matkustajat ovat raitiovaunumatkustajiin nähden toissijaisessa asemassa. Raitiovaunukiskot seisovat suurimman osan päivästä esimerkiksi Hämeentien sillalla aivan tyhjän panttina.

Samoin on tilanne Kustaa Vaasan tiellä, missä Sturenkadun kahden kaistan, Hämeentien 1+1 kaistan sekä Hermannin rantatien kahden kaistan liikenne sullotaan kahdelle kaistalle. Jonot heijastuvat toisinaan Sturenkatua Linnanmäelle saakka, Hämeentiellä Ristikkotien risteykseen ja Hermannin rannassa puoleen väliin rannan suoraa. Ylhäisessä yksinäisyydessään kahdelta kaistalta tilaa vievät raitiovaunujen halliraiteet.

Tämä jos mikä on tolkutonta.

No, poistaisivat alkuun edes sen Hämeentien sillan pohjoispuolen jalkakäytävän.

Arabiaan "köröttelee" ensi syksystä alkaen linjat 6 ja 8 kumpanenkin 10 välein. Käsittääkseni tästä tulee 5 min välein kulkeva yhteys Arabiaan

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Arabiaan "köröttelee" ensi syksystä alkaen linjat 6 ja 8 kumpanenkin 10 välein. Käsittääkseni tästä tulee 5 min välein kulkeva yhteys Arabiaan

Ja mainitulla sillalla köröttelevät lisäksi linjat 1 ja 7 kymmenen minuutin välein eli sen ylittää 24 ratikkaa tunnissa kumpaankin suuntaan.

Alunperin kirjoittanut Max

Ja mainitulla sillalla köröttelevät lisäksi linjat 1 ja 7 kymmenen minuutin välein eli sen ylittää 24 ratikkaa tunnissa kumpaankin suuntaan.

Jos oletetaan, että noilla linjoilla ajellaan ennen pitkää uusilla Artic-vaunuilla, niin ko. kohdassa tarjotaan normaaliliikenteessä matkustajapaikkoja 24*162 = 3888/h eli nelisen tuhatta suuntaansa tunnissa. Paljonko mahtaa olla kysyntää? Jopa ruuhkatunnin kuorma Sörnäisissä jää alle 1000 matkustajan/suunta ja Kustaa-Vaasan tielle riittää n. 500/suunta.

Julkisin varoin rahoitetun joukkoliikenteen suurin heikkous on siinä, että sen tehottomuudella ei ole mitään rajaa. Vaikka kunnon kuormituksella kiskoliikenne onkin erittäin ekologista, liki tyhjällä kiskokalustolla huristelulla ei ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa.

Alunperin kirjoittanut Max

Ja mainitulla sillalla köröttelevät lisäksi linjat 1 ja 7 kymmenen minuutin välein eli sen ylittää 24 ratikkaa tunnissa kumpaankin suuntaan.

Hämeentien silta on Paavalin kirkolta Arabiaan johtava siltä. Käsittääkseni 1 ja 7 eivät siitä kulje kuin halliin.