Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut petteri

Minä olen kyllä lukenut suunnitelmista toteuttaa kävelykeskusta (oliko se nyt Hesarissa) kekustatunnelin rakentamisen jälkeen, jossa oli luonnosteltu katujärjestelyitä(mm. Kaivokadun ja Pohjois-Espan sulkemista).

Niinpä. Antakaa valtuutetut nyt ENSIN meille autoilijoille 300 M€. Odottakaa sitten 10 vuotta kun louhimme ja valamme betonia. Katsotaan sitten, pannaanko Kaivokatu osittain kiinni ja ryhtyisikö joku siten pohtimaan Pohjois-Espan liikenteen rajoittamista.

Alunperin kirjoittanut petteri

Ei tuo kai sitten ollut "vakava ehdotus", kun keskustatunnelistakaan ei ole vielä vakavaa ehdotusta.

Ei ole vakavaa ollut mikään kävelykeskustaehdotus. Arkkitehti piirtää parissa tunnissa havainnekuvan, jossa muutama ihminen on sijoitettu maleksimaan ja hymyilemään aurinkoiselle Espalle. Keskustatunnelia varten valmistellaan asemakaavaa, joka on laillinen lupa alkaa tehdä tunnelia.

Olen itse vaatinut lautakunnassa, että ENSIN suunnitellaan kävelykeskusta ja tehdään sille asemakaava. Sitten voi katsoa vuosien päästä, onko jollekin tunnelille tarvetta. Ei, tämä ei käy, tunneli on tärkeämpi. Siitä on piirretty jo tarkat katupiirustukset ja tutkittu monet vaihtoehdot - ilman kävelykeskustaa, koska se ei ole tärkeä.

Kun keskustan huoltotunneli valmistuu, ydinkeskustassa ei tarvita edes jakeluliikennettä katutasossa. Yksityisautoilijoille on luolien ajorampit ydinkeskustan ulkopuolella. Ja läpiajoliikenteelle on yhtä lyhyet ja nopeat reitit Töölönlahden pohjoispuolitse - sellainen on Helsingin niemen muoto, kun eteläisin itäinen tuloväylä on pohjoisempana kuin Töölönlahden pohjoisranta.

Espat ja Aleksin sekä Yliopistonkadun ja Fabianinkadun voi sulkea autoilta kokonaan, Kaivokadulla voi sallia bussiliikenteen. Poikittaiset kadut paitsi Fabianinkatu ovat jo kävelykatuja. Siinä on meillä vihdoin kävelykeskusta, joka ei maksa 300 miljoonaa euroa ja on toteutettavissa heti.

Antero

PS: Voi käydä myös katsomassa www.kaupunkiliikenne.net/autoton.htm

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olen itse vaatinut lautakunnassa, että ENSIN suunnitellaan kävelykeskusta ja tehdään sille asemakaava. Sitten voi katsoa vuosien päästä, onko jollekin tunnelille tarvetta. Ei, tämä ei käy, tunneli on tärkeämpi. Siitä on piirretty jo tarkat katupiirustukset ja tutkittu monet vaihtoehdot - ilman kävelykeskustaa, koska se ei ole tärkeä.

Ymmärrän, että vastustat periaatteellisista syistä keskustatunnelia ja haluat tehdä sen rakentamisen tulevaisuudessakin hyvin hankalaksi.

Keskustatunnelista tulee voimakas poliittinen vääntö, mutta uskon, että se rakennetaan. Jos keskustatunneli rakennetaan, pitää samalla varmistaa, että kävelykeskusta toteutuu.

Kävelykeskustan suunnittelu on trivilaalitehtävä, kun keskustatunneli on toteutettu. Ei siihen kovin ihmeellisiä suunnitelmia tarvita. Muutama liikennemerkki , porsaita ja vähän kaistamuutoksia. Toki kävelykadut pitää jollain aikajänteellä parantaa, mutta ei sitä tarvitse tehdä hetkessä.

Hyvä kävely(joukkoliikenne)keskusta kun keskustatunneli on rakennettu on:

Vilhonkatu(kaksisuuntainen) - Kaisaniemenkatu -Unioninkatu(kaksisuuntainen) - Etelä-Espa(kaksisuuntainen) - Mannerheimintie -Postikatu, niin että noilla rajakaduilla saa liikkua henkilöautoilla.

Kampissa sitten Mannerheimintie - Arkadiankatu - Eteläinen rautatienkatu - Runeberginkatu - Fredrikinkatu(kaksisuuntainen) - Uudenmaankatu(kaksisuuntainen) - Erottajankatu - Mannerheimintie

Alunperin kirjoittanut petteri

Keskustatunneli on erittäin hyvä hanke ja on syytä toteuttaa, jotta Jätkäsaaren rakentaminen ei tukkeuta koko kantakaupungin katuverkkoa.

Tässä on täysin perusteettomia oletuksia.

Kaikilla henkilöautoon perustuvilla ratkaisuilla, myös keskustatunnelin sisältyvillä, Helsingin kantakaupungin liikenne ruuhkautuu.

Ruuhkautuminen aiheutuu henkilöautopohjaisesta liikennejärjestelmästä, ei siitä, että sille ei olisi tunneleita. Välttämätön ajoneuvoliikenne ei edellytä keskustatunnelin tyyppisiä moottoriväyliä.

Helsingin kantakaupungin suunnitellut laajennusalueet eivät voi toimia, jos niillä sallitaan Helsingin keskimääräinen autoliikenteen osuus.

Ruuhkautuminen johtuu henkilöautoliikenteen suuresta osuudesta, ei muusta.

Alunperin kirjoittanut petteri

Keskustatunneli mahdollistaa myös kävelykeskustan, jota ei muuten tule.

Tämä on täysin perusteeton oletus.

Kävelykeskusta ei edellytä keskustatunnelia seuraavista syistä:
- Helsingin ydinkeskustan läpi ei suuntaudu merkittäviä autoliikenteen läpikulkuvirtoja.
- Helsingin ydinkeskustan huoltoliikenteelle on jo rakennettu tunnelit
- Helsingin ydinkeskustan pysäköintilaitoksiin on jo sisäänajotunnelit ydinkeskustan ulkopuolelta.

Väitteesi on vain kävelykeskustan asettamista keskustatunnelin panttivangiksi.

Suomessa harrastetaan toistuvasti retoriikkaa, että satsaukset kevyeen ja julkiseen liikenteeseen "edellyttävät" kaupunkimoottoriteiden tai tarpeettomien pysäköintilaitosten rakentamista. Tätä samaa retoriikkaa jauhetaan Helsingin lisäksi tällä hetkellä Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Alunperin kirjoittanut teme

Hyvältä näyttää, raideliikenneosio kannatta päivittää Espoon Metrolla, se juna meni jo...

Kiitos kehuista, mutta metrojunan menemiseen Espooseen on vielä pitkä aika. Ja monta mutkaa.

Espoon metrosta ei ole vielä rakentamispäätöstä, eikä mitään muitakaan sitä edeltäviä päätöksiä, joista rahoituspäätös tullee olemaan vaikea. Viime syyskuun valtuustokokous päätti vain valita tunnelimetron Etelä-Espoon raideliikenteen periaateratkaisuksi, mikäli joukko valtuuston asettamia ehtoja myös täyttyy. Eikä tämäkään päätös ole vielä lainvoimainen.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kiitos kehuista, mutta metrojunan menemiseen Espooseen on vielä pitkä aika. Ja monta mutkaa.

Espoon metrosta ei ole vielä rakentamispäätöstä, eikä mitään muitakaan sitä edeltäviä päätöksiä, joista rahoituspäätös tullee olemaan vaikea. Viime syyskuun valtuustokokous päätti vain valita tunnelimetron Etelä-Espoon raideliikenteen periaateratkaisuksi, mikäli joukko valtuuston asettamia ehtoja myös täyttyy. Eikä tämäkään päätös ole vielä lainvoimainen.

Poliittinen tilanne niin kuin minä sitä luen on, että vaihtoehdot jotka ovat pöydällä on metro tai ei mitään. Jotta pikaraide olisi uskottava vaihtoehto, se pitäisi ensin toteuttaa pienemmässä mittakaavassa jossain pääkaupunkiseudulla. Raidejokeri voisi olla yksi vaihtoehto, tai edes sen itäosa pääradalle yhtyvänä, eli vaikka Pasila - Oulunkylä - Viikki - Myllypuro- Itäkeskus.

Semmoinen kommentti vielä, että en usko keskustatunnelia rakennettavan. Syy on se että poliittinen kompromissi jolla hanke saattaisi mennä läpi on laaja kävelykeskusta, autoilun rajoittaminen katuverkostossa yleensä ja luultavasti tietullit, keskustatunnelin kylkiäisenä. Ja tätä ei taas tunnelia ajavat automiehet halua. Lisäksi on tietty joukko joka vastustaa, oikein, ihan vain kustannussyistä. Soininvaara summasi asian hyvin, jos tarvitaan yhteys etäämmältä keskustan parkkihalleihin niin kai ne parkkihallit voi vetää ne putket ihan itse.

Mielestäni on hyvä, että on monenlaisia eri tyyppisiä asuinalueita. Olisi kurja, jos koko kaupunki olisi saman tyylisesti rakennettu. Jokaisessa asumismuodossa on omat hyvät ja huonot puolensa. En itse ymmärrä sellaisia kommentteja, joissa johonkin tiettyyn rakennustyyppiin ihastuneena valitellaan sitä, ettei koko kaupunki ole rakennettu samalla tyylillä, kuten vaikka tiiviiviitä ja matalia asuinalueita tai pelkkiä umpikortteleita suosien.

Umpikorttelit niitä kiertävine katuineen ei ole mikään täydellinen ja ainoa oikea ratkaisu. Itseäni Kalliossa asuessani häiritsee se, että jalankulkija ei juurikaan omaa rauhaa saa. Koko ajan vieressä jyllää autolauma. Kyllä siinä alkaa kaipaamaan kävelyraitteja Kuitinmäen tyyliin. Jos kaikki parkkipaikat sijoitetaan pelkästään katujen varteen, ei kovin paljon kävelykatuja välttämättä pysty perustamaan. Jos asunnosta on näkymä pelkästään kadulle, ikkunasta voi näkyä pelkästään autoja pursuava katu ja vastapäinen talo. Avokortteleiden hyvänä puolena on se, että asunnoista voi olla avarammat näköalat. Avokorttelit voivat myös aikaansaada vehreämmän yleisilmeen. Tietenkin jos alueella on rauhatonta, voi avokorttelit tuntua turvattomilta ja tietenkin avokorttelit päästävät liikenten melun pihalle asti, jos kortteli aukeaa vilkkaasti liikennöidylle kadulle päin.

Itse tykkään siitä, että asunnosta avautuu avarat näkymät. En myöskään ymmärrä, mitä erityisen hienoa on asua maan tasolla. Jos haluaa pihan hoidettavakseen, niin silloin sen ymmärtää. Mutta entä silloin, kun omaa pihaa ei käytännössä ole ja kun vielä asuntokin jakautuu useampaan kerrokseen. Onko jotenkin mukavampaa kävellä omia portaita asuntonsa sisällä, kun siirtyy makuuhuoneesta keittiöön, kun se, että joutuu asuntoonsa tullessaan kivuta portaita pitkin ylös? Ei minulla ole mitään erityistä halua muuttaa tiiviin ja matalan rakentamisen alueelle.

Minusta 60-luvulla esimerkiksi Itä-Helsinkiin rakennetuista lähiöistä löytyy myös hyviä puolia. 60-luvulla rakennettu kerrostalo on parhaimmillaan tyylikkään näköinen, toki karun oloinen, mutta kuitenkin omalla tavallaan kaunis. Ei kaiken tarvitse olla kuin pitsiröyhelöillä koristeltua. Metsäisessä yleisilmeessä on myös jotain, mikä miellyttää minua. Olen monta kertaa miettinyt, että olisi joskus mukava muuttaa tuollaiselle alueelle, kunnon "metsälähiöön".

Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa joukkoliikenne mukaan jo alusta alkaen. Joukkoliikenne pitää laittaa kulkemaan mahdollisemman keskeltä asuinaluetta ja mielellään pelkästään joukkoliikenteelle varattuja väyliä pitkin. Autot voisi laittaa kulkemaan syrjemmälle. Asuinalueille täytyy saada myös kävelyraitteja. Näinhän Jätkäsaaressa tunnutaan tehtävän ainakin sen perusteella, mitä olen saanut lukea Jätkäsaaren aloituskortteleiden suunnitelmista. Uskon, että siitä tulee vielä todella viihtyisä alue.

Alunperin kirjoittanut jpe

300 miljoonaan tuhlaaminen siihen, että kantakaupunkiin saadaan lisää autoja, ei kuulosta hyvältä.

Muutama viikko sitten kokouksessa KSV:llä taidettiin sivulauseessa mainita, että 500 miljoonaa on nykyään lähempänä totuutta. Kustannusarvio on tarkentunut suunnittelun edetessä ja pintatunnelin rakentaminen on erityisen vaikea ja häiriötä aiheuttava projekti. Onko missään mainostettu, että pintatunnelin rakentamiseksi pitää avata päältä jokseenkin koko väli Mechelininkadulta Kaisaniemen puistoon?

Alunperin kirjoittanut jpe

Yliopistokatu oli taannoin pitkähkön ajan suljettuna autoilta remontin vuoksi. Jalankulkijan näkökulmasta se ei kuitenkaan näyttänyt tekevän minkäänlaista haittaa keskustan autovirroille. Miksi sitä ei siis lopullisesti voisi sulkea ja muuttaa kävelykaduksi?

Tästä aiheesta tehtiin myös valtuustoaloite jokseenkin samoin sanoin. Vastuksessaan virkamiehet kirkkain silmin sivuuttivat käytännön havainnot ja väittivät sulkemisen olevan katastrofi autoliikenteen kannalta. Näin se homma etenee.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Soininvaara nyt ei ole ainoa totuuden torvi näissä asioissa. Hän on, vaikka usein puhuu ihan asiaakin, aika kiistelty henkilö, eikä läheskään kaikkien mieluinen edes Vihreän Liiton sisällä.

Ei ollut tarkoitus lainata Soininvaaraa auktoriteettina, minusta vain selitys on hyvä. Jos ei ole keinoja varmistaa että maamerkki on ulkomuodoltaan tasokas, niin on ihan luonnollista ettei niitä kaavoiteta.

Tämä on näitä kaupunkikultturiin kasvukipuja, eli lainsäädäntö laahaa perässä.