Sivu 40 / 89 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 2030363738394041424344506080 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 586-600/1333

Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

  1. #586

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3802

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Espassa on vähän se, että vaikka siltä ei sinänsä ole tarvetta ottaa kaistoja pois - jalkakäytävä on riittävän leveä, liikenne aika hidasta, ei häiritse oleskelua tai muodosta suurta estettä liikkumiseen - niin se ei myöskään ole kovin hyvä autoliikenteen poikittaiseksi pääväyläksi, jollaisen se nykyään Lönkan ja Uudenmaankadun kanssa muodostaa.
    Olen samaa mieltä, ettei ole tuo ole kovin hyvä pääväylä, siksi olisikin syytä rakentaa itä-länsisuuntaiseksi pääväyläksi keskustatunneli, joka yhdistäisi itä- ja länsiväylän ja joka imisi suuren osan liikenteestä maan alle.

    Lönnrotinkadun, Uudenmaankadun kaksisuuntaistamisessa on muuten se ongelma, että liikenteen häiriöt leviävät entistä laajemmalle. Nyt Lönkkä
    ja Uudenmaankatu imevät liikenteen, mutta muut kadut ovat sitten rauhallisempia. Kaksisuuntaistaminen kyllä rauhoittaisi noita kahta katua, mutta toisi aikamoisia autojonoja muualle Kampin ja eteläisen Punavuoren ahtaisiin katukuiluihin.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 26.06.2017 kello 16:43.
    "Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang

  2. #587

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    1067

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Olen samaa mieltä, ettei ole tuo ole kovin hyvä pääväylä, siksi olisikin syytä rakentaa itä-länsisuuntaiseksi pääväyläksi keskustatunneli, joka yhdistäisi itä- ja länsiväylän ja joka imisi suuren osan liikenteestä maan alle.
    Keskustatunnelissa ei ole mitään muuta ongelmaa kuin hinta ja se valitettava tosiasia, että minkä hyvänsä Helsingin kantakaupungin alle kaivetun tunnelin kapasiteetti ja sitä myötä hy7ödyt jäävät autoliikenteellä huomattavasti alhaisemmiksi kuin kiskoliikenteellä. On myös ihan perusteltua väittää, että monessa tapauksessa tunnelin kaivaminen joukkoliikenteelle sujuvoittaa jäljelle jäävää autoliikennettä enemmmän kuin tunnelin kaivaminen autoliikenteelle sujuvoittaa olemassa olevaa autoliikennettä.

    Ehkä sitten, kun Pisarat ja Töölön metrot on kaivettu.

  3. #588
    Salomaa avatar
    Liittynyt
    24.10.2007
    Viestejä
    1579

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Liikenteellä on siis itseisarvo. Se että autoja kulkee kadulla , on itsessään positiivista. Tallinnan Raatihuoneentorilla oli ennen autoja. Tulisiko siitä viihtyisämpi , jos siellä sallittaisiin autoliikenne. Terassit raatihuoneentorilla ovat isoja, houkuttelevat ruokailemaan sekä kuuntelemaan musiikkia. Keskiaikaisen miljöön tuomasta atmosfääristä puhumattakaan.

    Vapaavuori ajaa keskustatunnelia, mutta se ei tarkoita sitä, että se rakennetaan. En usko että SDP kääntää kelkkansa tunnelin rakentamiselle. Ilman heidän tukea sitä ei voi rakentaa.

    Moottoreiden meteliä ja kaikkea tekniikkaan liittyvää voi pitää ykkösasiana, mutta vähänkin yhteisiä asioita seuraava havaitsee yhteinen olohuone-käsite painottuu muuhun kuin meluavaan ja päästöjä aiheuttavaan yksityisautoilun ajolinjojen turvaamiseen. Ei tässä ole kyse pelkästään Vihreiden näkökulmista eikä viherpiiperryksestäkään, vaan laajasta näkemyksestä yli puoluerajojen. Toki myönnän että Kokoomuslaisten keskuudessa ei viihtyisä kaupunkikeskusta jalankulku-, pyöräily-, ja joukkoliikennepainotuksineen ole ykkösasioita.

  4. #589

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3802

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Liikenteellä on siis itseisarvo. Se että autoja kulkee kadulla , on itsessään positiivista. Tallinnan Raatihuoneentorilla oli ennen autoja. Tulisiko siitä viihtyisämpi , jos siellä sallittaisiin autoliikenne. Terassit raatihuoneentorilla ovat isoja, houkuttelevat ruokailemaan sekä kuuntelemaan musiikkia. Keskiaikaisen miljöön tuomasta atmosfääristä puhumattakaan.
    Helsingissä ei ole varsinaisesti mitään keskiaikaista kaupunkia, joten Tallinnan Raatihuoneentori tai muut oikeat vanhat kaupungit ovat hyvin huono mikrotason esimerkki. Vanhat kaupungit on näet rakennettu muurien sisään ja lähdetty siitä että kaupunkia kiertää sitten tavallaan kehätie heti muurien ulkopuolella. Muutenkin Talllinnan vanhakaupunki on nykyään enemmän turistirysä ja huvittelualue kuin varsinainen kauppapaikka.

    Jos olet käynyt Tallinnassa heti vanhan kaupunkimuurin ulkopuolella on nykyään vilkkaita katuja, bulevardeja, joilla kulkee paljon autoja, käytännössä enemmän kuin Helsingin ydinkeskustan ympärillä. Helsingin keskusta on rakennettu ihan eri vuosisadoilla kuin keskiaikaiset vanhat kaupungit, ja nykyään ydinkeskustassa paljon kauppakeskuksia ja kävelyalueita, joiden vierestä katutasossa sitten kulkee yhä myös muutamia autokatuja, joista viimeisten kimppuun nyt Vihreät ovat käymässä, kun mikään ei riitä. Nyt kannattaa vielä huomioida, että aika lailla ilmastollisistakin syistä kaupat eivät enää nykyään Helsingin ydinkeskustassa ole pääosin kaduilla vaan ne on rakennettu yhä suuremmalta osin kortteleihin sisään. Kauppojen välillä kulkee sitten paljon erilaisia kävelyreittejä.

    Mitä liikenteen arvoon tulee se, kyllähän se että Helsingin keskusta on arvokkaampi kauppa- ja muidenkin toimintojen paikka kuin vaikka Kuhmon pääkatu nimenomaan siitä syystä, että siellä liikkuu enemmän ihmisiä ja autoja sellaisena yhdistelmänä joka mahdollistaa monipuolisen elinkeinoelämän.
    "Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang

  5. #590
    Tunnistettu jäsen Rehtori avatar
    Liittynyt
    02.07.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    361

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Tallinnan Raatihuoneentorilla oli ennen autoja. Tulisiko siitä viihtyisämpi , jos siellä sallittaisiin autoliikenne. Terassit raatihuoneentorilla ovat isoja, houkuttelevat ruokailemaan sekä kuuntelemaan musiikkia. Keskiaikaisen miljöön tuomasta atmosfääristä puhumattakaan.
    Tallinnan vanhakaupunki on huono esimerkki, koska se on käytännössä vain turistien suosima alue. Tallinnalaiset itse eivät mene vapaa-ajallaan vanhaankaupunkiin, vaan muille paremmin saavutettaville alueille. Tähän tietysti vaikuttaa myös vanhankaupungin korkeampi hintataso, mutta autoton punavihreä unelma ei riitä lisäämään houkuttavuutta tarpeeksi.

  6. #591
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6707

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Mitä liikenteen arvoon tulee se, kyllähän se että Helsingin keskusta on arvokkaampi kauppa- ja muidenkin toimintojen paikka kuin vaikka Kuhmon pääkatu nimenomaan siitä syystä, että siellä liikkuu enemmän ihmisiä ja autoja sellaisena yhdistelmänä joka mahdollistaa monipuolisen elinkeinoelämän.
    Liikenne itsessään ei tuo kauppaa vaan ihmiset. Liikenne on loppujen lopuksi vain keino saada ihmisiä paikan päälle. Kävellen liikkuva asiakas on paras asiakas, koska hän on alttein heräteostoksille. Kaupunkirakenne ratkaisee, missä määrin mikäkin liikennemuoto toimii hyvin.

    Helsingin kantakaupungin tiivistyminen tuo lisää ihmisiä kävelyetäisyyden päähän keskustasta sekä alueelle, jolta joukkoliikenne palvelee keskustaan paremmin kuin henkilöauto. Siksi on syytä arvioida, saadaanko kokonaisuudesta entistäkin parempi, jos osa autojen tilasta annetaankin kävelylle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle ja/tai rakentamiselle.

  7. #592

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3802

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Liikenne itsessään ei tuo kauppaa vaan ihmiset. Liikenne on loppujen lopuksi vain keino saada ihmisiä paikan päälle. Kävellen liikkuva asiakas on paras asiakas, koska hän on alttein heräteostoksille. Kaupunkirakenne ratkaisee, missä määrin mikäkin liikennemuoto toimii hyvin.
    Jos katsotaan mihin kauppa tyypillisesti sijoittuu, hyvät sijainnit ovat yleensä tavalla tai toisella liikenteen solmukohtia eli liikenne tuossa mielessä liikenne mahdollistaa, tuo ja edistää kauppaa. Toki Tuurin kyläkauppa tai Ideapark on periferiassa oleva poikkeus, mutta normaalisti kaupunkiseuduilla kauppa sijoittuu aika luontevasti lähelle ihmisten kulkureittejä.

    Helsingin keskusta on joukkoliikennehubi ja työpaikka-alue, josta kulkee läpi suuri määrä läpikulkuliikennettä, sekä läpikulkevaa julkista (myös nopeat vaihdot voidaan lukea tähän kastiin) että henkilöautoliikennettä. Mitä enemmän liikennettä alueen läpi menee, sitä enemmän on potentiaalisia ostajia. Toki autossa Espalla tai metrossa tunnelissa liikkuvalla on selvästi isompi kynnys asioida kuin keskustan läpi kävelevällä, mutta se on selvästi matalampi kuin Hakamäentiellä tai Kehällä autoa ajavan kynnys asioida keskustassa.

    Muuallakin Helsingin seudulla kauppa sijoittuu paljon pisteisiin, joihin usein pääsee sekä autolla että julkisilla ja jotka ovat lähellä ihmisten luonnollisia kulkureittejä. Esikaupungissa kaupalle hyvä sijainti on kehätien, moottoritien/kadun ja junaradan risteys (esim. Itäkeskus, Sello ja kohta Iso Omena), vaikka toki osa on myös syvemmällä asemilla kaupunkirakenteen sisässä (Esim. Myyrmäki, Tikkurila, Malmi, Keravan keskusta.) Toki kaikki isot kauppa-alueet eivät ole sekä julkisten että autoilun saavutettavissa, mutta kyllä se on selvä preferenssi, josta kannattaa pitää kiinni.

    Ihan samalla lailla jos keskustaa halutaan kehittää jatkossakin vilkkaana liikealueena, ilman muuta kannattaa autoilijat pitää asiakkaina eikä ajaa heitä pois, kuten nyt Vihreät yrittävät.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Helsingin kantakaupungin tiivistyminen tuo lisää ihmisiä kävelyetäisyyden päähän keskustasta sekä alueelle, jolta joukkoliikenne palvelee keskustaan paremmin kuin henkilöauto. Siksi on syytä arvioida, saadaanko kokonaisuudesta entistäkin parempi, jos osa autojen tilasta annetaankin kävelylle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle ja/tai rakentamiselle.
    Jos katsotaan keskustan eri liikkumismuotoja kaupan ja elinkeinoelämän kannalta pyöräily on noista selvästi huonoin liikkumismuoto. Pyörällä on hankala kuljettaa mitään, ravintolassa pitää laskea tarkasti drinkkejä ja pyörä kulkee turhan kovaa ikkunaostoksille. Kaiken lisäksi pyöräilijät häiritsevät jalankulkua ja joukkoliikennettäkin, siinä kuin autotkin, vaikka autoja on toki enemmän.

    Pyöräily on omilla väylillä käyttäjää kohti kaikkein eniten tilaa vievä liikkumismuoto, kun pyöräteiden käyttöaste on matala ja kaiken muun lisäksi vielä pyöräilijät siirtyvät talvella joukkoliikenteeseen, jolloin julkiset ovat ruuhkaisempia ja pyörätiet typötyhjiä. Tarvitaan siis tuplakapasiteettia, parkkipaikoiksikaan pyöräteitä ei talvella muuteta, vaikka pyöräily romahtaa. Kaupunkirakenteessakin pyörätiet vievät uusilla alueilla merkittävästi rakennusoikeutta kun kaduista pitää tehdä leveämpiä. Pyöräilijät eivät myöskään maksa paljon liikkumisveroja ja usein jättävät lämpimään vuodenaikaan joukkoliikenneliputkin ostamatta eli eivät rahoita julkista liikennettäkään ympäri vuoden. Huh huh, mikä lista! Toki pyöräily on nopeaa, hauskaa ja terveellistä, jos ei kolaroi.

    Jostain ihmeen syystä kuitenkin pyöräily on nyt kuitenkin nostettu jalustalle ja autoilu demonisoitu.

    JK. Minullakin on toki pyörä, jota käytän jonkin verran eikä omaa autoa, mutta ei se liikkumismuotojen vaikutuksia muuta.
    "Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang

  8. #593
    aki
    aki ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    3980

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Lönnrotinkadun, Uudenmaankadun kaksisuuntaistamisessa on muuten se ongelma, että liikenteen häiriöt leviävät entistä laajemmalle. Nyt Lönkkä
    ja Uudenmaankatu imevät liikenteen, mutta muut kadut ovat sitten rauhallisempia. Kaksisuuntaistaminen kyllä rauhoittaisi noita kahta katua, mutta toisi aikamoisia autojonoja muualle Kampin ja eteläisen Punavuoren ahtaisiin katukuiluihin.
    Esimerkiksi jokunen vuosi sitten toteutettu Hietalahdenkadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi ja Aabrahaminkadun liikennöintisuunnan muutos Ruoholahdenkadun ja Eerikinkadun välillä aikaansaivat vain ruuhkien siirtymisen paikasta A paikkaan B. Nykyään liikenne seisoo ruuhka-aikaan Hietalahden ja Eerikinkadun risteyksessä. Näistä muutoksista ei siis ollut mitään hyötyä jos nyt tilanne ei varsinaisesti pahentunutkaan.

  9. #594

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    1067

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Esimerkiksi jokunen vuosi sitten toteutettu Hietalahdenkadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi ja Aabrahaminkadun liikennöintisuunnan muutos Ruoholahdenkadun ja Eerikinkadun välillä aikaansaivat vain ruuhkien siirtymisen paikasta A paikkaan B. Nykyään liikenne seisoo ruuhka-aikaan Hietalahden ja Eerikinkadun risteyksessä. Näistä muutoksista ei siis ollut mitään hyötyä jos nyt tilanne ei varsinaisesti pahentunutkaan.
    Ongelmahan tuossa on se, että Lönkalta kääntyy ip-ruuhkassa paljon autoja kohti Ruoholahden siltaa, vaikka virallinen reitti Länskärille ja Lauttasaareen menee Hietalahdenrannan kautta. Kampin asuinkatujen läpiajon voisi varmasti estää, jos olisi haluja. Ei ole haluja, joten Hietalahdenkadun autojono yltää parhaimmillaan Erikin- ja Kalevankatua Abrahaminkadulle ja Hietalahdenkatua Lönkalle.

    Jos tuo Kampin länsipään tilanne on vähänkään tuttu, niin ei voi kyllä vakavalla naamalla väittää, että Lönkan yksisuuntaisuus imee liikennettä asuinkaduilta. Autot menevät sieltä missä on tilaa. Mitä enemmän on tilaa, sitä enemmän on autoja.

  10. #595

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5834

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Suomessa ja Helsingissä lähiöistymisen aiheuttamat vahingot olivat suuret, koska kaupungistuminen tapahtui täällä verrattain myöhään. Lähiötä kyllä rakennettiin samoihin aikoihin muuallakin Euroopassa, mutta varsinkin Länsi-Euroopassa suurin kaupungistumisbuumi oli tapahtunut aikana, jolloin rakentaminen oli vielä ruutukaavaa, umpikorttelia ja massiivimuurausta. Suomessa kaupungistumisen kiivaimpana aikana rakentaminen oli betonielementtien pystyttämistä metsään. Sen virheen aiheuttamaa laskua maksetaan usein eri tavoin vielä pitkään: ei vain pöhöttyneen liikennejärjestelmän ylläpitokustannuksina, vaan heikommin toimivina työmarkkinoina, kiinteistöjen elinkaarien lyhyytenä jne.
    Suomessa "urban sprawl":in ja metsälähiöiden syntymisen aiheutti mm
    - maanomistusolot, eli kaupunki ei voinut laajentua perinteisin keinoin koska ei omistanut maita, vaan ne omisti yksityiset, tähän ei edes alueliitokset 1946 auttaneet
    - kova asuntopula jota grynderit varsinkin Espoossa ja Vantaalla hyödynsivät ostamalla isoja määriä maita sieltä mistä sai halvimmalla, ja rakentamalla kokonaisia lähiöitä, yhdistettynä vallitsevaan omistusasumista suosivaan politiikkaan
    - sodanjälkeisen ajan ihanteet asuntorakentamisessa ja arkkitehtuurissa, Meurmanin asemakaava-oppi ja von Herzenin "koteja vai kassarmeja" -pamfletti ja Tapiolan rakentaminen ja sen kloonaaminen
    - autoilun edullisuus ja helppous kun autojen tuonti vapautui ja alettiin rakentaa moottoriteitä, kun samaan aikaan joukkoliikenteen kehittäminen jäi jälkeen

    Urban sprawlin suosion jatkumisen tähän päivään asti ovat taanneet:
    - monet pitävät suhdetta luontoon tärkeämpänä kuin kaupunkielämää
    - itsepalvelumentaliteetti, ostokset haetaan mieluimmin hypermarketista autolla kuin lähikaupasta kävellen joka johtu myös SOK-osuuskauppojen ja Keskon haluttomuudesta varustaa lähikaupat niin hyvin että ne palvelee lapsiperheitä
    - työpaikkojen hajaantuminen esikaupunkialueille
    - Kepulaisten sekä Omakotiliiton ym Nurmijärvi-ilmiöstä paasaaminen
    - NIMBY eli vanhojen kaupunkimiljöiden ja viheralueiden säilyttämishalut ja täydennysrakentamisen jarruttamistoimenpiteet
    - autoilun helppous joukkoliikenteellä kulkemiseen verrattuna, autoilun halpeneminen ja autojen ominaisuuksien paraneminen
    - mopoautot, joilla teinit pääsevät liikkumaan, liikennepoliittiset ehdotukset että 16-vuotiaatkin saisivat ajaa oikeaa autoa
    - kotiäiti-ilmiö: monessa perheessä toinen puoliso jää kotiin jolloin päivähoidon tarve vähenee alle kouluikäisillä, samalla perhe voi hankkia monta lasta että lapsiperhe-edut maksimoituvat -> tarvitan isompi asunto jne
    - etätyö-ilmiö: myös työtätekevä puoliso jää kotiin ja hoitaa työnsä etänä -> tarvitaan isompi asunto
    - grillaaminen ja muu itsekokkaaminen ja ravintoloiden kalliit hinnat -> ravintoloissa käymisen viehätys vähenee
    - netti ja viihde-elektroniikka: Elokuvissa ja konserteissa ym käydään harvemmin. Parisuhdemarkkinat siirtymässä ravintoloista ja huvitilaisuuksista nettiin.
    - vanhojen betonilähiöiden segregaation uhka, jonka takia osa niiden kantasuomalaisista asukkaista hajaantuu kauemmas omakotialueille, osa taas muuttaa lähemmäs keskustaa. Tasapainoisia ratkaisuja vanhoille lähiöille ei ole löytynyt.

    Kaikkia näistä en todellakaan allekirjoita että minä kannatan, mutta esim 59 prosenttia Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n kyselyyn vastanneista ei haluaisi edistää tiivistä ja kaupunkimaista rakentamista.

    t. Rainer

  11. #596

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    1067

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Jos katsotaan keskustan eri liikkumismuotoja kaupan ja elinkeinoelämän kannalta pyöräily on noista selvästi huonoin liikkumismuoto. Pyörällä on hankala kuljettaa mitään, ravintolassa pitää laskea tarkasti drinkkejä ja pyörä kulkee turhan kovaa ikkunaostoksille. Kaiken lisäksi pyöräilijät häiritsevät jalankulkua ja joukkoliikennettäkin, siinä kuin autotkin, vaikka autoja on toki enemmän.
    Tässä nyt vaan on osa lainattu, mutta koko tekstihän on samaa tuubaa.

    1) Sinkku/dinkkutalous kyllä kuljettaa päivän ostokset fillarin etukorissa, jos on tarve. Yleensä ei ole tarve. Hahmotat pyörän jotenkin ihmeellisesti auton korvikkeena, mutta niinhän ei ole. Jos itse olen pyörällä jossakin ja on tarve käydä kaupassa, niin useimmiten kyllä jätän fillarin telineeseen/ajan kotiin ja käyn sen jälkeen kaupassa. Fillari kuuluu osalle meistä kaupunkilaiseen elämään, eikä siihen kuulu kaupassa käynti jossain kehätien supermarketissa, josta tuodaan viikon ostokset kerralla. Fillari ei ole asioiden kuljettamiseen, vaan liikkumiseen.

    2) Fillarilla liikkuessa on tietysti se huono puoli, että pitää osata laskea pidemmälle niitä alkoholiannoksia kuin autolla liikkuessa, jolloin ei tarvitse laskea kuin kahteen. Noin muuten voisit käydä vaikka yksivaihde.netin fiksihipstereiltä tiedustelemassa, että kuinka sooseissa fillarilla voi ajaa. Aika sooseissa. Ja silloinkin pitää varoa lähinnä autoja. Pyöräilyssä itsessään ei ole mitään vaarallista.

    Noin ylipäänsä autoilevien maalaisten merkitystä kantakaupungin elinkeinoelämälle liioitellaan valtavasti. Suurin osa ei käy Helsingissä kuin töissä, ehkä lounaalla, osalla omat eväät. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka ovat ulosmitanneet hyvät liikenneyhteydet neliöinä pakettitalopellolla. Luonteeseen kuuluu palveluista tinkiminen. Tekevät ruokansa itse isossa keittiössään, vaihtavat autonrenkaat pihalla kaksi kertaa vuodessa, ehkä öljyt ja suotimet yms. Palveluista eivät maksa. Jos tulevat viikonlopuksi Helsinkiin, niin auto jää johonkin Sörnäisten rantatien/Hietaniemen ilmaispaikoille, käyvät Rossossa syömässä lehtipihvin ja sen jälkeen kioskista jäätelö.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 12:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:27 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Kaikkia näistä en todellakaan allekirjoita että minä kannatan, mutta esim 59 prosenttia Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n kyselyyn vastanneista ei haluaisi edistää tiivistä ja kaupunkimaista rakentamista.
    Tuosta oli Oden blogissa juttua, että KAKS:n nokkahenkilöt ovat jtn haapamäkeläisiä pientalopropagandisteja. Ja kyselytutkimukset ovat kyselytutkimuksia.*Itsekin asuisin mieluiten tavalla, joka ei ole edes teoriassa mahdollista puhumattakaan käytännöstä. Ja sitten kyselytutkimustyhjiön ulkopuolella, eli oikeassa elämässä, olen valinnut kerrostaloasunnon kaupungissa.

    Asumispreferensseistä tyhjiöiden ulkopuolella on muuten ihan oikeaakin informaatiota: http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/

  12. #597
    Salomaa avatar
    Liittynyt
    24.10.2007
    Viestejä
    1579

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Se että Helsingissä olisi kunnollinen kävelykeskusta, ei ole autoliikenteen vastustamista eikä Vihreiden hapatusta. Kaupunki tiivistyy tiivistymistään ja silloin yhden auton paikalle mahtuu ainakin 20 jalankulkijaa. Eikös heillä kaikilla ole lompakko - tai lähes kaikilla ? Viihtyisä kävelykeskusta lisää liikkeiden myyntiä.

    Missä kävelykatu on muutettu takaisin autokaduksi ja liikkeiden myynti olisi kasvanut ?

    Onko Oslo tekemässä suurta virhettä, vai minkälaisia verukkeita automiehet nyt esittää, että se mikä toimii Oslossa ei toimi Helsingissä, koska Helsingissä ei ole sitä ja Oslossa on tätä jne.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 22:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:21 ----------

    Jos se Tallinnan raatihuoneentori on huono esimerkki kävelykeskustasta, osaavatkohan automiehet sitten sanoa että missä sitten on sellainen toimiva ja viihtyisä kävelykeskusta, jonka automiehet hyväksyvät osana toimivaa kaupunkia.

  13. #598

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3802

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Se että Helsingissä olisi kunnollinen kävelykeskusta, ei ole autoliikenteen vastustamista eikä Vihreiden hapatusta. Kaupunki tiivistyy tiivistymistään ja silloin yhden auton paikalle mahtuu ainakin 20 jalankulkijaa. Eikös heillä kaikilla ole lompakko - tai lähes kaikilla ? Viihtyisä kävelykeskusta lisää liikkeiden myyntiä.
    Onko Helsingin keskustan jalkakäytävillä yleensä ottaen niin ahdasta, etteivät kaikki mahdu niillä kävelemään vai miksi jalankulkijoille tarvitaan autoilta lisätilaa? Minusta tuntuu, että keskustassa kyllä mahtuu kävelemään ihan hyvin ja kävelyaluetta on paljon. Toisaalta ne kadut, jotka kävelykaduiksi sopivat ovat jo Helsingissä kävelykatuja. Eivät ihmiset edes pidä sitä houkuttelevana, että kaduilla ja aukioilla on liikaa aakeaa ja tyhjää, kuten Senaatintorilla, Rautatientorilla ja Narinkkatorilla. Kaivokatu, Espat ja Mannerheimintie ovat Helsingin liikenteen tärkeitä väyliä ja myös katugeometrialtaan niin leveitä ja aakeita, ettei niistä saa viihtyisiä kävelykatuja.

    Helsingissä kävelykeskustasuunnitelmat ovat myös liikenteellisesti niin huonoja, että liikkeiden myynti tipahtaisi, koska autolliset asiakkaat vähenisivät, nykyään Helsingin keskustassa on niin hyvät kävelyolot ja kaävelykeskusta, että muutaman vielä jäljellä olevan autokadun sulkeminen paranna keskustan huokuttelevuutta merkittävästi. Katuja suljettaessa myös eteläisen keskusta-alueen työpaikat vähenisivät entisestään kun alueen työpaikat ja palvelut olisivat entistä huonommin saavutettavissa, joka epäsuorasti vähentäisi alueella liikkuvia ihmisiä ja siten kysyntää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Onko Oslo tekemässä suurta virhettä, vai minkälaisia verukkeita automiehet nyt esittää, että se mikä toimii Oslossa ei toimi Helsingissä, koska Helsingissä ei ole sitä ja Oslossa on tätä jne.
    Oslossa on pidetty huolta monipuolisista liikenteen edellytyksistä rakentamalla moottorikatu ja tunneli hyvin läheltä ydinkeskustaa. Kun ydinkeskustan liikenne voidaan hoitaa sujuvasti moottoriväylällä läpikulkuliikennettä voidaan vähentää muutamalta keskustan pääkadulta. Helsingissä ei ole vielä rakennettu keskustatunnelia, joten pääkatujen katkaiseminen tuhoaisi liikkumisen edellytykset suuresta osasta eteläistä Helsinkiä ja haittaisi elinkeinoelämää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Jos se Tallinnan raatihuoneentori on huono esimerkki kävelykeskustasta, osaavatkohan automiehet sitten sanoa että missä sitten on sellainen toimiva ja viihtyisä kävelykeskusta, jonka automiehet hyväksyvät osana toimivaa kaupunkia.
    Ei Tallinnan vanha kaupunki ole yhtään huono esimerkki. Helsingissä ei vaan juuri tuollaista keskiaikaista aluetta ole eikä Helsingin keskustan katuverkko ole luonnollisesti vastaavaa pienimittakaavaista kävelyaluetta. Toki kortteleiden sisään ja kauppakeskuksiin on pienmittakaavaista kävelyaluetta Helsingissä on rakennettu paljon. Kun kysyt esimerkkiä, nykyään Helsingissä onkin varsin toimiva ja viihtyisä kävelykeskusta, jossa voi liikkua laajasti ympäriinsä erilaisia kävelyreittejä pitkin. (Toki Kampin liian suurimittakaavainen maan päällä oleva kävelyalue on osittain epäonnistunut.)
    Viimeisin muokkaaja petteri; 29.06.2017 kello 03:45.
    "Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang

  14. #599
    Salomaa avatar
    Liittynyt
    24.10.2007
    Viestejä
    1579

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Ei Helsingissä mitään toimivaa kävelykeskustaa ole vieläkään. Kävelyalueet ovat erillään toisistaan, mikä on tehnyt niiden kehittämisestä vaikeampaa. Kävelykeskustan kehittäminen loppuisi tähän, jos kaivetaan ja keksitään perusteluja, jotka ovat heppoisella pohjalla. Kaupunkisuunnitteluviraston esitys olisi lisännyt keskustan viihtyisyyttä merkittävästi, mutta se torpattiin perusteella "huono ajankohta".

    Siitä ei pääse yli eikä ympäri, miten kävelyalueiden lisääminen autoilta vähentää päästöjä ja sekä melua. Se kuuluu tähän keskusteluun myös erittäin oleellisena. Helsingin kävelykeskustan kehittäminen saa myös kaupunkilaisten enemmistön tuen. Näin on siis päivänselvää että kävelyalueita lisätään. Mutta myönnettävä on että automiehet Kokoomuksen ja Vapaavuoren vetämänä pystyvät jarruttamaan hankkeita.

  15. #600

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3802

    oletus Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Salomaa Näytä viesti
    Ei Helsingissä mitään toimivaa kävelykeskustaa ole vieläkään. Kävelyalueet ovat erillään toisistaan, mikä on tehnyt niiden kehittämisestä vaikeampaa. Kävelykeskustan kehittäminen loppuisi tähän, jos kaivetaan ja keksitään perusteluja, jotka ovat heppoisella pohjalla. Kaupunkisuunnitteluviraston esitys olisi lisännyt keskustan viihtyisyyttä merkittävästi, mutta se torpattiin perusteella "huono ajankohta".
    Helsingissä on toimiva kävelykeskusta, toki se, että Aleksanterinkadulla kulkevat ratikat ja taksit eikä se ole kävelykatu vähän pilkkoo aluetta, mutta jostain ratikan pitää mennä ja liikenne tuo kadulle lisää asikkaita. Jos katsoo muita aluetta pilkkovia katuja eihän myöskään Kaivokadusta tai Mannerheimintiestä saa oikein kävelykatua, kun ratikoita ei voi poistaa. Kuten Aleksista näkee, katu, jolla kulkevat ratikat, ei ole kävelykatu.

    Helsingissä eri kävelyalueet on yhdistetty erilaisilla käytävillä ja tunneleilla, jotka kulkevat korttelien ja kauppakeskusten läpi ja ne muodostavat laajan kävelyverkoston. Se lisäksi myös ydinkeskustan muutamilla harvoilla ratikka- ja autokaduilla jalkakäytävät ovat leveitä. Muutamilla kaduilla toki jalankulkijat ylittävät joutuvat ylittämään raitiotien ja autotien, mutta huomattavan suuri osa keskustan katuverkosta on kuitenkin autotonta ja raitiovaunutonta.

    Toki Vihreät näkevät vain muutamat pahat ja hirvittävät autot kaduilla eivätkä huomaa edes kuinka paljon erilaista kävelyaluetta ja -infraa Helsingissä on ja kuinka laajasti keskustassa voi liikkua kävelyreittejä pitkin. On myös huomioitava, että Helsingin keskustaan ei edes saa hyvin laajaa täysin fundamentaalista kävelyaluetta, jossa ei ole erottavia liikenneväyliä, purkamatta raitiokiskoja Aleksilta, Kaivokadulta ja Mannerheimintieltä. Raitioteiden purkamista ei taas voi pitää kovin tarkoituksenmukaisena, kun ne tuovat alueelle paljon asiakkaita ja liikenneyhteyksiä tarvitaan. Minusta ydinkeskustassa tarvitaan kohtuullisesti myös pintaliikennettä, sekä ratikoita että autoja.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 29.06.2017 kello 12:00.
    "Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang

Vastaavia viestiketjuja

  1. Tiivistä kaupunkisuunnittelua joukkoliikenteen tueksi
    kirjoittanut kemkim foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 10
    Viimeisin viesti: 09.11.2005, 11:41

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •