Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut petteri

Onko Helsingin keskustan jalkakäytävillä yleensä ottaen niin ahdasta, etteivät kaikki mahdu niillä kävelemään vai miksi jalankulkijoille tarvitaan autoilta lisätilaa?

No ainakin ihan viihtyisyyden takia. Ei todellakaan ole kiva kävellä edes astetta leveämmällä jalkakäytävällä tietäen, että ohi saattaa hetkellä millä hyvänsä pyyhältää auto, pyöräilijä, rullaluistelija, -lautailija, tai mitä tahansa. Ja tähän päälle nämä katujen kuninkaat eli jakeluautojen kuljettajat, joille TLL:n 27 § ei ole ihan selvä. Ja tämä vain siis jalankulkuun liittyen. Toki myös muille kevyille liikkumismuodoille tarvitsisi lisää väljyyttä.

Lisäksi tähän pätee se sama juttu kuin kaistojakin lisätessä: liikenne kasvaa lisätyn kapasiteetin myötä. Eli enemmän tilaa, enemmän kevyttä liikennettä (=enemmän elämää).

---------- Viestit yhdistetty klo 12:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:06 ----------

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingissä on toimiva kävelykeskusta[...]

Ei ole. Tämän tietää suunnilleen jokainen läntisessä ja keskisessä Euroopassa käynyt.

Tosiaankan ei ole. Ei kävelykeskusta ole sitä, että jalankulkujalle on tila mennä pyöräilijöiden, autoilijoiden ja mainostelineiden välistä. Eikä kaupunkisuunnittelu ole sitä että todetaan että Espalla tai Kaivokadulla jalankulkija mahtuu kävelemään - kaikki hyvin. Eihän se niin mene. Maailma muuttuu, ja sen mukana tarpeet. 60-luvula riitti kun katsottiin että henkilöautomahtu ajamaan, sitten katsottiin onko tilaa muille.

Nyt kaupunkitilan käsite ajatellaan uudelleen, vaikkapa siten että minkälainen on viihtyisä ydinkeskusta.

On tässä lähiaikoina kuitenkin mm. Keskuskadusta tehty kävelykatu, ja pätkästä Yliopistonkatua. Ja mitäs muita näitä on? Pätkä Kalevankatua, ja sitten oli Vaasankadun kävelykatukokeilu, missä tosin mentiin vähän pylly edellä puuhun. Suunta kuitenkin on oikea ja ehkä nyt viimeinkin tapahtuu se, mitä vuosikymmenet on odotettu, eli että tila kaupungilla jaetaan reilusti ja järkevästi.

Ei se kävelykeskusta silti suinkaan laaja ole.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Ei se kävelykeskusta silti suinkaan laaja ole.

Kävelijän kannalta vähän joka reissulle osuu Mannerheimintien tai Kaivokadun ylitys tai useampi, ja ne ovat käytännössä aika hankalan tuntuisia. Noita voisi auttaa aika paljon katujen toteutuksen tasolla, vaikka autokaistoja ei vähennettäisikään. Kaivokatu on menossa joka tapauksessa uusiksi, kun Laajasalon raitiotien päättäri sovitellaan sinne.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Siitä tilanjaostahan tosiaan on kysymys. Kun yksi pätkä autokaistaa muutetaan kaikkien käytettäväksi tilaksi, niin fanaattisimmat automiehet nousevat siilipuolustukseen ja puhuvat autoilun edellytysten täydellisesta tuhoamisesta ja viherpiiperryksestä ja ties mistä. Kaupunkitilan ottaminen autolijoilta kaikkien on käyttöön on niitä uudistuksia, joissa vastustajatkin lopulta hyväksyvät muutoksen. Kukaan ei ole vielä tässäkään keskustelussa kuitenkaan osoittanut että tavallisen kadun muuttaminen kävelykaduksi olisi jossain ollut virhe. Helsingissä on hidas suuntaus asteettaiselle kävelyalueiden lisäykselle. Kehitysvauhti olisi nopeampi, ellei Kokoomus jarruttaisi.

Mutta ei Helsingissä mitään kävelykeskustaa vielä ole. On pätkä siellä täällä jalankulkijoille.

Kyllä se melko laaja on. Rautatieasemalta pääsee esimerkiksi Stockmannille, Akateemiseen kirjakauppaan, Porthaniaan ja Kampin kauppakeskukseen yhdellä autotien ylityksellä ja esimerkiksi Kiasmaan ja Musiikkitalolle ilman ylityksiä lainkaan.

Suuntaisinkin itse katseeni muualle, eli tosiasia on että Helsingin seudulla on muutakin kuin Helsingin keskusta, ja kävely-ympäristö voi olla oikeasti muualla todella huono.

Alunperin kirjoittanut petteri

Nykypolitiikassa ei ole kyse autojen tilan ottamisesta kaikkien käyttöön. Kyse on tilan ottamisesta muiden kuin autoa tarvitsevien käyttöön, siinä on vissi ero.

Kyllä se autoa tarvitsevakin voi jalkautua kävelykadulle. Auton voi jättää vaikkapa lähiön metropysäköintiin ja jatkaa siitä muilla tavoin. Auton käyttäminen ja tarvitseminen ei edellytä sitä, että autolla voi ajaa kohteen oven eteen. Keskustassa on joka tapauksessa runsaasti pysäköintiluolia.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Kyllä se melko laaja on. Rautatieasemalta pääsee esimerkiksi Stockmannille, Akateemiseen kirjakauppaan, Porthaniaan ja Kampin kauppakeskukseen yhdellä autotien ylityksellä ja esimerkiksi Kiasmaan ja Musiikkitalolle ilman ylityksiä lainkaan.

Pari korttelinmittaa ei ole laaja, ei edes melko laaja. Laajahko olisi sellainen, jossa Robalta pääsisi Hakaniemeen ja Baanalta Kauppatorille - vähintään, ja mahdollisimman vähin odotteluin valoissa ja risteyksissä. Etenkin sellaiset kohdat, jotka tuottavat kävelijöille kuiluja, kuten Mannerheimintie, Unioninkatu ja Kaivokatu, tulisi ajatella uusiksi, kaupunkikaduiksi nelikaistaisten väylien sijaan. Ja valokierrot jalankulun kannalta siedettäviksi, tai vaihtoehtoisesti valottomia risteysalueita pihakatuina.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Suuntaisinkin itse katseeni muualle, eli tosiasia on että Helsingin seudulla on muutakin kuin Helsingin keskusta, ja kävely-ympäristö voi olla oikeasti muualla todella huono.

Muuallakin tosiaan tarvittaisiin käveltävää ympäristöä, ja ennen kaikkea tarvitaan keskustaa. Nyt yleiskaavassa on merkattu kantakaupunkia ja liikekeskustaa sinne tänne, esim. Itäkeskukseen ja Herttoniemeen. Jos tuleva kaupunkikehitys menee sen mukaisesti, saadaan sitä ympäristöä, joka myös voidaan toteuttaa kävely-ympäristönä. Mutta tällä hetkellä Helsingissä on vain yksi keskusta, ja se(kin) kaipaa kehittämistä.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Pari korttelinmittaa ei ole laaja, ei edes melko laaja. Laajahko olisi sellainen, jossa Robalta pääsisi Hakaniemeen ja Baanalta Kauppatorille - vähintään, ja mahdollisimman vähin odotteluin valoissa ja risteyksissä. Etenkin sellaiset kohdat, jotka tuottavat kävelijöille kuiluja, kuten Mannerheimintie, Unioninkatu ja Kaivokatu, tulisi ajatella uusiksi, kaupunkikaduiksi nelikaistaisten väylien sijaan. Ja valokierrot jalankulun kannalta siedettäviksi, tai vaihtoehtoisesti valottomia risteysalueita pihakatuina.

Roba-Hakaniemi on n. 2 km. Vertailun vuoksi Kööpenhaminan Ströget päästä päähän n. 1,1 km. Esittämäsi laajuinen kävelyalue olisi vertailukelpoisiin kaupunkeihin katsoenkin melkoisen suuri. Helsingin ongelma tässä on juurikin se, että mitoiltaan Strögetin kaltaista katutilaa (tai Tukholman Drottninggatanin) ei ole, kaupungin iästä, historiasta ja ruutukaavasta johtuen. Siis keskeisellä paikalla pitkää ja kapeaa katua, joka olisi koko matkaltaan täynnä liiketiloja ja arkkitehtuuriltaan tarpeeksi hienoa, mutta sen verran matalaa, että katu on riittävän valoisa.

Iso Roba täyttää vaatimukset muuten aika hyvin, mutta on sivussa, ja tietysti lyhyehkö pätkä. Ydinkeskustassa liiketilojen paras keskittymä on Aleksanterinkadulla, mutta siellä on ratikkakiskot ja niin paljon jakeluliikennettä, että kävelykadun tunnelmasta ollaan kaukana. Jalakululle kokonaan rauhoitetut kadut ovat sitten enemmän ja vähemmän hajanaisia pätkiä ja osin laadultaan kolkkoja (Keskuskatu). Kokonaismäärä itse asiassa vissiin nykyään pärjää vertailussa esim. Tukholman ydinkeskustalle, mutta tunnelmaa ei saavuteta em. syistä.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Roba-Hakaniemi on n. 2 km. Vertailun vuoksi Kööpenhaminan Ströget päästä päähän n. 1,1 km.

Strøget ei suinkaan ole koko Kööpenhaminan kävelyalue. Kävelykatuja siellä ei niin hirveästi edes ole, Fiolstræde jotain 400+ metriä, Læderstræde+Kompagnistræde 500 metriä jne. Mutta siellä on enemmän sellaista ympäristöä, joka on selvästi suunniteltu kävely ja pyöräily etusijalla. Sellaista minä peräänkuulutin, en Strøgetiä koko matkalle.