Tarkoitin tuossa edellä katutilan mittoja, liiketiloja ja rakennusten arkkitehtuuria. Ne ovat Roballa kohdillaan, toisin kuin esim. Keskuskadulla tai Salomonkadulla, joiden varrella on turhan suuria toimistorakennuksia ja kauppakeskuksia umpinaisine julkisivuineen, ja katutila on avaraa ja kivistä.
Roban kaupallinen menestys ja sen puute riippuu sitten monestakin seikasta. Kuten todettua, sijainti on turhan syrjäinen, jolloin muiden paikkojen veto voi viedä tuulen purjeista. Ilmeisesti myös asujaimisto on muuttunut ja valittanut ravintoloista ja yöelämästä, jolloin se toiminta on mennyt muualle. Ts. koko kaupunginosan luonne on muuttumassa Punavuori-ilmiön ajoista.
Itseäni ja ketjua toistellen: kaupallisesti keskeisimmät paikat Helsingissä, joissa liiketilojen menestys on jokseenkin taattu, eivät katutilojen puolesta ole kovin otollisia viihtyisän kävelykadun aikaansaamiseksi. Siis Aleksanterinkatu, Mannerheimintie ja Kampin keskuksen ympäristö. Niistä ei oikein mitenkään saa semmoista kuin Euroopan kaupunkien viihtyisät kävelykadut/keskustat ovat. Aleksi ois ehkä lähimpänä, jos raitiotien voisi siirtää muualle ja tehdä täysin kävelykadun, mutta käytännössä ratikat vissiin on ja pysyy. Musta tuntuu, että tämä on sitten aihauttanut kävelykatujen hajaannuksen, kun niitä on tehty sinne minne on voitu, eikä siihen, mikä olisi ilmiselvästi keskeisin paikka, joka itsestäänselvästi saisi kaikkien kannatuksen.