Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut antti

Autolla maakunnasta Helsinkiin tuleva ei kovin herkästi ala kävelemään kovin pitkiä matkoja vaan menee mieluummin Jumboon tai Selloon.

Ei niin. Mutta mitä väliä sillä on Helsingin keskustan kanssa? Vaihtoehtoiskustannus maakunta-autoilijan palvelemiselle on saman rahan (ja tilan) käyttäminen helpompien asiakasryhmien houkutteluun.

Maakunta-autoilija kannattaa ihan suosiolla jättää Jumbon ja Sellon asiakkaaksi.

Alunperin kirjoittanut citybus

Sitä voi todella katsella Stockmannin tavarataloa ja miettiä, missä se 25-30 % myynninlisäys luuraa. Ja aleksin itäpäätykin, siis Senaatintorin pääty, alkaa olla liike-elämältään nykyisin aika köyhää. Ei aleksi kiinnosta ostospaikkana enää suomalaisia. Eikä espa. Turistirysiä, vilkasta katuelämää 4-5 kuukautta vuodessa. Muuten lähinnä loskaisia ja tuulisia läpikulkupaikkoja. Miksi sinne kukaan haluaisi mennä, kun vaatteet voi ostaa netistä ja taloustavarat ja ruoat saa suoraan autoon isosta marketista?

Stockmann on arvostettu liikebrändi, mutta senkin on seurattava aikaansa. Maailma ympärillä ja kuluttajan tarpeet muuttuivat. Stockmann reagoi liian hitaasti. Sitäpaitsi tavarataloon pääsi kaikilla mahdollisilla kulkuneuvoilla. Itse menen Espalle kuuntelemaan jazzia ja kävisin Jugend-salissakin samalla, mutta Jussi Pajunen antoi sen yksityiselle.

Ei Esplandin puiston ympäristöä ostospaikaksi pidä suunnitellakaan, vaan Helsinkiläisten ja turistien olohuoneeksi. Vapaavuorikin on hyväksymässä sen että parkkipaikat makasiiniterminaalin ja Kauppatorin tuntumasta poistuu. Siltäkin osin siis autoliikenne Mantan patsaan ympäristössä vähenee.

Helsingissä on puolet talouksista yhden hengen talouksia, joihin ei ruokaa haeta autolla Jumbosta vaan hieman pienemmästä myymälästä lähempää.

Alunperin kirjoittanut petteri

Huonosti menestyvästä kävelykadusta löytyy Helsingissä jo esimerkkejä; Iso-Roobertinkadun liikkeiden huono menestys suhteessa Korkeavuorenkatuun ja Fredaan johtunee osin siitä, että kadulla on menestyvän kaupan kannalta liikaa tilaa ja kulkijat liikkuvat keskellä katua, niin kaukana näyteikkunoista, että liikkeiden houkuttevuus heikkenee rajusti. Sama tilanne on myös Salomonkadulla, tilaa on menestyvän kaupan kannalta liian paljon. Nyt sitten halutaan Pohjois-Espalla toistaa sama virhe.

Hmm.... Niin monella tavalla voi samoja asioita nähdä, kyllähän hakisin syyt jostain ihan muualta kuin kävelykohdasta

Kaupunkisuunnittelu ei lähde siitä, että yhden ryhmän etu tulee hoidetuksi ylitse muiden. Mutta jokainen joutuu myöntämään että moni elämässään ei ole kertaakaan kauppias tai välttämättä aja yksityisautoa metriäkään, mutta jalankulkija meistä on jokainen.

Pohjois-Esplandi on arvorakennuksia täynnä. Tosin euroopan kaunein elokuvateatteri Kino-Palatsi purettiin 1965, koska silloin kaupunkia kehitettiin sen mukaan mitä kauppiaat eli tuossa tapauksessa Stockman halusi. Ja aiemmin kerroin että Pajunen pilasi Jugend-salin. Myös Kämpistä rakennettiin kopio, koska rahan mielipide meni silloin vielä kivuttomammin kansalaistenja kaupunkisuunnittelun edun edelle.

Kävelyalueita ei voi siitä lähtökohdasta suunnitella että jalankulkijat kulkisivat näyteikkunan vieressä, ehkä Hong Kongissa, mutta ei Helsingissä. Jos autoilijat häviävät Pohjois-Espalandilta, niin jalankulkijoita tulee monin verroin lisää. Jalankulkija poikkeaa liikkeseen helposti ostoksille, autoilija ei. 80-luvulta on Esplanadin puiston jalankulkualueen lisäämistä suunniteltu, mutta erilaisilla tekaistulla veruikkeilla hengitämme myrkyllisiä yksityisautojen pakokaasua Helsingin hienoimmalla alueella.

Oikeastaan kaupunkisuunnittelun ydinkysymys Esplanadien ja puiston osalta ei ole se että mahtuvatko jalankulkijat siellä liikkumaan. Autojen poistaminen ei lisää ruuhkia eikä saasteita, vaan vähentää niitä. Kun autoilla on vähemmän väyliä ja pysäköintitiloja, niin silloin niitä tulee myös vähemmän ydinkeskustaan.

Edellinen kirjoittakaan ei edes pohdi, että autoilijoista huomattava osa voi siirtyä pyöräilyyn, jalankulkuun, joukkoliikenteen käyttöön tai yhdistämään niitä. Yksityisautoilun rajoittaminen on pitkäjännitteistä toimintaa ja lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Siltä pohjalta emme saa ensimmäistäkään kävelyaluetta tai kävelykatua, jos toteamme nykystilan hyväksi. Espalanadin puistoon mahtuu kyllä jalankulkijoita lisää, mutta arvokkaasta alueesta on liian suuri osa on nyt yksityisautojen käytössä.

On selvää että kun tehdään muutos niin aina joku valittaa ja jotkut voivat menettää jotakin jossain muodossa. Esplandin ympäristön muuttaminen kävelyalueeksi painaa kuitenkin vaakakupissa siten että saavutetut edut on ovat haittoja suuremmat.

Kämpin asiakas voi tulla Kluuvikadun kautta tai Mantan patsaalta. Tai huoltokuljetukset voidaan sallia määrättyinä kellonaikoina. Myöskään hälytysajoneuvokysymystä ei varsinaisesti ole haittaamassa. Niille turvataan aina kulkutie.

Kaksi isoa rakennusfirmaa ovat kaikessa hiljaisuudessa tehneet uudet suunnitelmat keskustatunnelin varalle https://yle.fi/uutiset/3-9794705. Tämähän sopii hyvin kuvioon kun nyt Helsingin uuden strategiankin mukaan tunnelin toteutuksesta tehdään selvitystyö. Strategiassa mainitaan myös pikaraitioteiden suunnittelu Vihdintielle ja Malmille. Yleiskaavan toteuttaminen alkaisi Vihdintien bulevardisoinnilla https://yle.fi/uutiset/3-9795347.

Alunperin kirjoittanut aki

Kaksi isoa rakennusfirmaa ovat kaikessa hiljaisuudessa tehneet uudet suunnitelmat keskustatunnelin varalle https://yle.fi/uutiset/3-9794705.

Tuosta nyt jää sellainen kuva, että Vapaavuoren/Rautavan pyynnöstä pari rakennusliikettä on käyttänyt yhden perjantai-iltapäivän tuhertaakseen kartalle kalliin ja erittäin kalliin keskustatunnelivaihtoehdon. Se on varmasti hyvä strategia autopuolueelta. Hankkeen järkevyyden sijaan on parempi keskustella vaihtoehtoisista toteutustavoista. Onko teillä mielipidettä siitä, että ammunko itseäni käteen vai jalkaan?

Varsinaisesti jutusta ei kyllä selviä muuta kuin se, että tunnelia pitäisi päästä Länsimetron jatkeen jälkeenkin poraamaan. Toivoisi, että vihreät/yms. joukkoliikennemyönteiset ylittäisivät tässä itsensä, eivätkä A) vastustaisi, vaan tarjoaisivat vaihtoehdoksi junatunnelia ja b) eivät perustelisi asiaansa jollain ympäristönäkökohdilla tai muulla hötöllä vaan puhtaasti kapasiteetilla, matkustajavirroilla ynnä muulla kylmällä numerofaktalla.

Poraajille kun on ihan sama, mitä siellä tunnelissa kulkee, mutta vaikutusvaltaa tuntuu olevan sen verran, että veronmaksajien rahaa näihin tunneleihin löytynee jatkossakin.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Tuosta nyt jää sellainen kuva, että Vapaavuoren/Rautavan pyynnöstä pari rakennusliikettä on käyttänyt yhden perjantai-iltapäivän tuhertaakseen kartalle kalliin ja erittäin kalliin keskustatunnelivaihtoehdon.

Lemminkäisen tunneli näyttää Vapaavuoren tilaukselta, kun siinä on yhteydet satamiin, mistä on ollut puhetta. SRV:n esityksen taustalla lienee osaltaan se, että firma on ollut kaavailemassa Urbaana-hanketta, eli Baanan päälle rakentamista. Se suunnitelma on epäyhteensopiva lähellä pintaa kulkevan Keskustatunnelin kanssa, joten esittävät tunnelin kaivamista syvemmälle.

Kunnallinen demokratia ei näköjään toimi niin että kaupunkilaisten valitsema valtuusto tekee päätöksen siitä, että tarvitaanko keskustatunneli vai ei. Jos vähemmistön jäävillä on takanaan vaikutusvaltaisia piirejä ja rahaa, niin asiaa aletaan tunkea uudelleen läpi halveksien samalla kaupunkilaisten valitsemia valtuutettuja. Ikäänkuin enemmistö olisi väärässä.

Tässä syydetään rahaa hankkeen tutkimiseen, minkä puolestapuhujatkin tietävät että päivä päivältä sen läpimenomahdollisuudet ovat heikommat maailman muuttuessa.