Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingissä on jo kaupunkibulevardeja, esimerkiksi Paciuksenkatu, Huopalahdentie, Kustaa Vaasan tie ja Vihdintie.

Tai Mechelininkatu, Mannerheimintie, Mäkelänkatu. Sattuvat olemaan ihan suosittuja asuinkatuja.

Ihan nyt vain sellainen vinkki, että maksetut neliöhinnat on aika hyvä indikaattori ihmisten valinnoille asumisasioissa. Jos iso osa haluaa asua Manskulla, niin sitten haluaa, ei se asia muutu, vaikka lähiöistä huudellaan, että se on ihan kauheeta se sellainen.

Näillä uusilla kaupunkibulevardeilla autojen lukumäärä säilyy ja työliikenteen aamu- ja iltapäiväruuhkat säilyvät ennallaan. Ei niistä mitään viihtyisiä asuinkatuja siten tule. On tutkittu että syöpätapauksia esiintyy enemmän Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä ja muiden vastaavien sisäänajoväylien asukkailla. Kyllä tässä silloin oma osuutensa on autojen päästöillä. Jos esimerkiksi hesari tekisi juttuja syopien esiintymisen korrelaatiosta liikenteen määrään, niin eihän ne Manskun ja Mäkelänkadun asunnot menisi kaupaksi Pieksämäen hinnoillakaan.

Puuntaimen laittaminen teräskehikön sisään ei tietysti iso juttu ole, mutta ei samannäköinen ole kuin havainnekuvassa. Jos joku kokonaisuus sovitaan tehtäväksi määrätyllä tavalla, niin toteutus pitäsi hoitaa silloin sovitusti loppuun saakka. Näin ei vaan ole Helsingissä, vaan havainnekuvien tyylikkäästä versiosta siirrytään riisuttuun versioon kun on saatu nimet paperiin ja valtuustosta leima. Siinä tilanteessä on ihan Helsinkiläistä kaupunkisuunnittelukulttuuria, että raitiolinja odottaa syistä X,Y ja Z.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Ihan nyt vain sellainen vinkki, että maksetut neliöhinnat on aika hyvä indikaattori ihmisten valinnoille asumisasioissa. Jos iso osa haluaa asua Manskulla, niin sitten haluaa, ei se asia muutu, vaikka lähiöistä huudellaan, että se on ihan kauheeta se sellainen.

Ja vielä enemmän maksetaan asunnoista Töölön sivukaduilla.

Kantakaupunki ja nimenonomaan läntinen ja eteläinen osa suosittua siksi että asumalla siellä pääsee osalliseksi suurkaupungin huvielämään ja sosiaaliseen arvonnousuun, ei siksi että se olisi terveellistä tai esim työn kannalta välttämätöntä. Kantakaupungin eri osien välillä on myös eroja haluttavuuden suhteen, esim Hämeentien-Helsinginkadun risteys on vähemmän suosittuja, ja Häneentien varrella olevassa Hermannissa hintataso on lähiöiden luokkaa.

Ymmärrän että Helsinki haluaisi rakentaa ulosmenoteiden varrelle halpoja asuntoja sille porukalle joka nyt muuttaa lähiöihin, mutta jos annettaisiin kuitenkin ihmisten päättää toteutuksesta ettei rakenneta sutta ja sekundaa. Sillä on kanssa merkitys miten hyvin lähiöistä joissa asuun n 80% pk-seudun asukkaista, pääsee liikkumaan kantakaupungin suuntaan ja nimenomaan muulla tavoin kuin omilla autoilla. Se ei ole kantakaupungin asukkaiden asia yksin päättää.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Sama toimii myös kaupunkibulevardeissa: rakennusliikkeet saavat rahansa, vaikka raitiovaunut ja puut jäävät pois.

Vasta-argumentti tähän on Laajasalon raitiotie. Se päätettiin rakentaa, vaikka reitille tulee kallis Suomen pisin silta, ja vaikka asuintalojen rakentaminen Laajasalon uusilla alueilla oli jo käynnissä. Helsingin päättäjät ihan oikeasti noudattivat joukkoliikenteestä lausuttuja periaatteita uusien asuinalueiden suhteen. Ja Laajasalon tapauksessa rakennusliikkeet todellakin saavat rahansa, kun kaupunki ilmeisesti ei rahastanut raitiotiestä koituvaa maan ja asuntojen arvon nousua itselleen paljoakaan.

Toisin sanoen en epäile tällä hetkellä poliittista tahtoa toteuttaa pikaraitiotiejärjestelmää kuten uudessa yleiskaavassa on linjattu. Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan päätökset osoittavat, että suunta on tältä osin kääntynyt.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Helsingissä kuitenkin on vallalla oikea puufetissi, meillähän tungetaan kaikki kadut täyteen puita niin, että olo on kuin olisi metsässä koko ajan.

Helsingissä on käsittääkseni katupuita selvästi vähemmän kuin vertailukelpoisissa länsieurooppalaisissa kaupungeissa. Todellakaan ei ole mitään fetissiä, eikä hääppöistä budjettia puiden hoitamiseen verrattuna moneen paikkaan. Syy toki lienee se, että Suomessa on enemmän ja vähemmän luonnontilaista metsää yleensä aika lähellä ja suhtautuminen siksi erilaista kuin suurkaupungeissa maailmalla, joissa kivikaupungista pois pääseminen ei käy yhtä helposti.

Alunperin kirjoittanut petteri

Miksi? Jotta kukaan ei vaan voisi liikkua autolla

Jos bulevardeille on suunniteltu suurin piirtein saman verran ajoneuvoliikennettä kuin nytkin, voidaan yksinkertaisesti todeta ettei nykyäänkään kukaan voi liikkua autolla. Ihan hyvin se tuntuu toimivan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Jo hevoskärrien aikana, silloin kun Pariisissa, Berliinissä ja Wienissä oli yhtä paljon asukkaita kuin Helsingissä nyt, rakennettiin hyvin leveitä bulevardeja, jotta liikenne jotenkin saatiin sujumaan.

Me elämme tehokkaiden ja nivellettyjen sähkökärrien aikana, joten kapeampikin katu riittää samaan liikennemäärään.

No kun nyt sitten täällä uskotaan että suunniteltu toteutuu yhtä hienona kuin puhutaa, niin tarkoitatte siis sitä että ohessa olevan kuvankaltaisen bulevardin toteutuminen on täysin realistista ?

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02...skasittelyssa/

Alunperin kirjoittanut Salomaa

No kun nyt sitten täällä uskotaan että suunniteltu toteutuu yhtä hienona kuin puhutaa, niin tarkoitatte siis sitä että ohessa olevan kuvankaltaisen bulevardin toteutuminen on täysin realistista ?

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02...skasittelyssa/

[sarkasmi]Totta kai, katso nyt vaikka nykyistä kaupunkibulevardiamme Mäkelänkatua.[/sarkasmi]

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Näillä uusilla kaupunkibulevardeilla autojen lukumäärä säilyy ja työliikenteen aamu- ja iltapäiväruuhkat säilyvät ennallaan. Ei niistä mitään viihtyisiä asuinkatuja siten tule. On tutkittu että syöpätapauksia esiintyy enemmän Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä ja muiden vastaavien sisäänajoväylien asukkailla. Kyllä tässä silloin oma osuutensa on autojen päästöillä. Jos esimerkiksi hesari tekisi juttuja syopien esiintymisen korrelaatiosta liikenteen määrään, niin eihän ne Manskun ja Mäkelänkadun asunnot menisi kaupaksi Pieksämäen hinnoillakaan.

Puuntaimen laittaminen teräskehikön sisään ei tietysti iso juttu ole, mutta ei samannäköinen ole kuin havainnekuvassa. Jos joku kokonaisuus sovitaan tehtäväksi määrätyllä tavalla, niin toteutus pitäsi hoitaa silloin sovitusti loppuun saakka. Näin ei vaan ole Helsingissä, vaan havainnekuvien tyylikkäästä versiosta siirrytään riisuttuun versioon kun on saatu nimet paperiin ja valtuustosta leima. Siinä tilanteessä on ihan Helsinkiläistä kaupunkisuunnittelukulttuuria, että raitiolinja odottaa syistä X,Y ja Z.

Eikös HS kertonut juuri siitä entisestä toimistotalosta Manskulla, johon ei mainitsemistasi syistä tehty asuntoja, vaan minivarastoja?

Puuntaimi on kaupunkisuunnitelijoiden mielestä varsin elastinen käsite, eikä taimen koolla ole ylärajaa. Toki mitä isompi "taimi", sitä suolaisempi hintalappu, mutta eihän Stadilla ole rahapulaa kuin terveydenhoidossa ja leipäjonoissa.

Havainnekuvilla huijataan, niissä pitäisi lukea isolla joka kulmassa "Mainos, ei vastaa todellisuutta, paitsi ehkä säätilan suhteen max 30 pv / vuosi.

Luinpa juuri juttuja Östersundomin kaavoituksesta. Olin silloin valtuuston lehterillä , kun hurmostilassa valtuutetut yksimielisesti riehuivat kaappauksesta Hakasta lukuunottamatta.

Nyt sitten on nähty tuon riehumisen kiirellisyys. Joten voidaan todeta että jonkun verran taikinointa ja vatkaamista on luvassa ennenkuin jonkinlainen aihio edes kaupunkibulevardista on näkyvissä.