Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Ei niistä mitään viihtyisiä asuinkatuja siten tule. On tutkittu että syöpätapauksia esiintyy enemmän Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä ja muiden vastaavien sisäänajoväylien asukkailla.

Niiden varsilla ihmiset kuitenkin asuvat - ja ihan mielelläänkin - kukapas sitä on kieltämään?

---------- Viestit yhdistetty klo 10:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:36 ----------

Alunperin kirjoittanut petteri

Puolentoista miljoonan asukkaan metropolialue tarvitsee paljon läpäisykykyisempiä teitä ja katuja.

Toisin sanoen tehokkaampaa joukkoliikennettä. Eiköhän se asia ole järjestettävissä.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:38 ----------

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ja vielä enemmän maksetaan asunnoista Töölön sivukaduilla.

Voin luvata, että niitä sivukatujakin on tulossa bulevardien myötä.

Ei sivukatujen suosio muuta sitä tosiasiaa, että myös bulevardien varsilla asutaan.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Ei sivukatujen suosio muuta sitä tosiasiaa, että myös bulevardien varsilla asutaan.

Kotikaupungissasi Tukholmassa on ymmärtääkseni onnistuttu vastaamaan kasvun haasteisiin muulla tavalla kuin muuttamalla kaupunkien sisääntuloväylät asuinkaduiksi. Ruotsissa ei edes tunneta käsitettä "stadsbulevard" siinä mielesä kuin Suomessa. Siellä on käsite "stadsavený" mutta se tatkoittaa ihan eri asiaa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Oikea sana on "stadsgata". Suunniteltuja kaupunkikatuja on mm. Tukholmassa Nynäsvägen, Södertäljevägen, Solnassa Solnavägen, Nackassa Värmdövägen... Ja pohjoisessa Sundbybergissä vielä poikittainen Enköpingsvägen.

Mitkä näistä on virallisesti päätetty tai jo toteutusvaiheessa?

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Lisäksi niiden jo olemassaolevien kaupunkikatujen vaikutus taitaa ulottua vähän pitemmälle kuin Helsingin sisääntuloteiden. Siis niiden vaikutuspiirissä on enemmän kantakaupunkia.

Se pitää paikkansa että perinteisen kanta-Tukholman eteläpuolella sekä Solnassa ja Sundbybergissä on ennestään joitakin kantakaupunkimaisia ennen sotaa rakennettuja tiiviimpiä saarekkeita, mutta muuten on esikaupunkialue aika hajanainen kuten Helsingissäkin. Ymmärrän myös että Solnan, Sundbybergin ja kanta-Tukholman tavoite on kasvaa yhteen, mutta miten on ajateltu järjestää ajoneuvoliikenne esim Södertäljen suunnasta tulevalla ja kaupungin ohi pohjoiseen jatkavalla E4 mootttoritiellä jos siitä tehdään "kaupunkikatu"?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mitkä näistä on virallisesti päätetty tai jo toteutusvaiheessa?

Projektivaiheessa on ainakin Götgatanin jatko etelään (Nynäsvägen, Söderstaden-projekti), ajoitettu toteutettavaksi 2020-2030.

Södertäljevägen taas sisältyy tietääkseni tämän vuoden budjettiin. Siitä muutetaan kaduksi vain pari kilometriä (Liljeholmin sillalta moottoritien liittymään), Kopungin ohi kiemurteleva E4/E20 jää siis entiselleen (ainakin toistaiseksi ).

Tässäpä on aiheesta HS:ssä ihan tuore juttukin. Graafista näkee, että Helsingissä on kantakaupunkia suhteessa huomattavasti vähemmään kuin Tukholmassa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005562497.html

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Projektivaiheessa on ainakin Götgatanin jatko etelään (Nynäsvägen, Söderstaden-projekti), ajoitettu toteutettavaksi 2020-2030.

Södertäljevägen taas sisältyy tietääkseni tämän vuoden budjettiin. Siitä muutetaan kaduksi vain pari kilometriä (Liljeholmin sillalta moottoritien liittymään), Kopungin ohi kiemurteleva E4/E20 jää siis entiselleen (ainakin toistaiseksi ).

Tässäpä on aiheesta HS:ssä ihan tuore juttukin. Graafista näkee, että Helsingissä on kantakaupunkia suhteessa huomattavasti vähemmään kuin Tukholmassa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005562497.html

Tuon hesarin artikkelin panin merkille, ja se ei ole ollut yllätys että Helsinki häviää Tukholmalel ja Kööpenhaminalle siksi että a) Helsinki on aina ollut asukasluvultaan (koko seutu ml) n kolmanneksen verran pienempi, ja b) huonosti hoidettua ryteikköä on Helsingissä jätetty vähän joka paikkaan, eli tiivistämisen varaa on.

Oslo on yllättäjä mutta sen kasvu on ymmärtääkseni tapahtunut Norjan hallituksen voimakkaista aluepoliittisista toimenpiteistä huolimatta, ja tiiveys johtuu siitä että kaupunkia ympäröi vuoristo, ja asutus on levinnyt laaksoihin eikä haulikolla räiskien joka suuntaan.

En näe silti että kaupungista ulos johtavien moottoriteiden muuttaminen asuntokaduiksi parantaisi tilannetta, kokeiltaisiin nyt ensin rakentaa niiden varrelle työpaikkoja ja asunnot sinne minne ne sopivat paremmin. Jos tarkoituksena on vähentää autoliikennettä keskustassa niin tietullit olisi oikeudenmukaisempi toimenpide.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut petteri

Nyt Vesa Nurminen ei ole muistanut mainita Tukholman moottoritietunneleita, joiden rakentaminen liittyy keskeisesti Tukholman lliikenteen parantamiseen.

Ei liity.

Kauas Tukholman kaupungista tulevan moottoritietunnelin (https://www.trafikverket.se/nara-dig...art-stockholm/) ei ole tarkoitus muuttaa E4/E20-väylän funktiota millään tavalla. Se on vain kaistan lisäämistä, joskin se kaista lisääntyy muualla kuin olemassaolevalla väylällä. Se voisi vastata vaikkapa uutta kehätietä Helsinkiin.

Mitäköhän muita moottoritietunneleita mahtaa olla rakenteilla?

Alunperin kirjoittanut petteri

Viime aikoina on rakennettu tunneloitu Södrä Länken(2004) ja Nörra Länken(2014) ja Österleden on suunnittelussa pitkälle.

Österleden on tällä hetkellä vähän paussilla, koska hinta ja hyödyttömyys. Södra ja Norra länken eivät ole muuta tehneet kuin pahentaneet liikennettä. Södra länken on lisäksi tukossa ja se joudutaan sulkemaan aika ajoin ruuhkien takia.

Alunperin kirjoittanut petteri

Tämä kehä muodostaa keskustan läpi kulkevan Södermalmtunneln/ Klarabergsstrandleden moottorikadun lisäksi liikenteen rungon.

Södermalmstunnel ja Klarastrandsleden ovat vuosikymmenten takaa ja ainakin ensin mainittu saattaa lähiaikoina muuttua hieman, jos liittymien määrää vähennetään. Näihin oelennaisesti liittyvä Klaratunnel on jo muuttumassa, kun yksi uloskäynti suljetaan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingin kehätie verkostosta taas yhä puuttuu keskustan alta kulkeva kehätie eli keskustatunneli.

Helsinki ei tarvitse keskustatunnelia, koska Helsinki on jo täysin kierrettävissä kahta kehää pitkin, ja lisäksi kaupunki on läpiajettava pohjoispuolelta.

Alunperin kirjoittanut petteri

Myöskään yhdenkään liikenteellisesti merkittävään suuntaan johtavan moottoritien purkaminen ei ole agendalla.

Ehkä siksi, että mitään liikenteellisesti merkittävää moottoritietä (Tukholman näkökulmasta) ei ole olemassakaan? Toistaiseksi mitään moottoritietä ei olla purkamassa, saa nähdä, muuttuuko asia, kun Förbifart on valmis. Siihen kyllä saattaa helposti mennä vielä vuosikymmen. Ennen sitä tuskin, koska Tukholman läpi kulkee etelä-pohjoissuuntainen liikenne. Vähän sama kuin jos Helsingin halki kulkisi Vaalimaa-Turku -moottoritie.

Alunperin kirjoittanut petteri

Tukholmassa on myös vähän aikaa sitten valmistunut paikallinen Pisara tai keskustan lähijunarata, Citybanan ja meneillään on erittäin laaja Tunnelbanan laajennussuunnitelma.

Tunnelbanan suunnitelma, ei toteutus. Sitä siis jouduttaneen odottamaan. Citybanan sen sijaan ei vastaa Pisaraa sikäli, että Citybanan vastasi raideliikenteen kapasiteettipulaan keskustassa (jossa oli aiemmin tasan kaksi raideparia kaikkea junaliikennettä varten), Helsingissä sitä pulaa ei periaattessa ole, etenkin, kun ratapiha järjestellään uudelleen.

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingin seudulla taas raskasraidehankkkeista menossa vain Kivenlahden jatkeen laajennus.

Tukholmassa taas keskitytään tällä hetkellä kevytraideliikenteen laajentamiseen, raskasraidehankkeet seuraavat mahdollisesti sitten perässä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Helsingin seudulla taas raskasraidehankkkeista menossa vain Kivenlahden jatkeen laajennus.

Pasila-Riihimäki -välin kohennusta meneillään 150 miljoonalla.

Re: Kaupunkibulevardit

Tein varmuuskopioita ja jämähdin katselemaan kuvia aika pitkältä ajalta. New Yorkin Park Avenue on erittäin viihtyisän oloinen katu kuvissa ja muistoissa. Googlen mukaan se on 42 metriä leveä, kaistoja näyttäisi olevan kuusi. Mietin, miksi se näyttää niin paljon viihtyisämmältä kuin esimerkiksi Mäkelänkatu tai Huopalahdentie. En keksinyt muuta syytä kuin kadun leveyden ja talojen korkeuden välisen suhteen. Aika massiivinenkin liikenne tuntuu pieneltä, kun sen kehystää riittävän isoilla rakennuksilla.

Tietääkö palstalaiset, käsitelläänkö tätä aihepiiriä jossain kirjallisuudessa tms?

Alunperin kirjoittanut j-lu

Re: Kaupunkibulevardit

Tein varmuuskopioita ja jämähdin katselemaan kuvia aika pitkältä ajalta. New Yorkin Park Avenue on erittäin viihtyisän oloinen katu kuvissa ja muistoissa. Googlen mukaan se on 42 metriä leveä, kaistoja näyttäisi olevan kuusi. Mietin, miksi se näyttää niin paljon viihtyisämmältä kuin esimerkiksi Mäkelänkatu tai Huopalahdentie. En keksinyt muuta syytä kuin kadun leveyden ja talojen korkeuden välisen suhteen. Aika massiivinenkin liikenne tuntuu pieneltä, kun sen kehystää riittävän isoilla rakennuksilla.

Tietääkö palstalaiset, käsitelläänkö tätä aihepiiriä jossain kirjallisuudessa tms?

Arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvässä kirjallisuudessa mittasuhteet onkin yleinen aihe. Jan Gehlin "Cities for People" sisältää paljon käytännönläheistä asiaa tilan kokemisesta, mutta ei ainakaan suoranaisesti suhteessa katuleveyteen ja liikennemääriin. Mielestäni se on kuitenkin erinomainen lähtöpiste jos haluaa ymmärtää paremmin mitkä periaatteet hallitsevat kokemusta kaupunkiympäristöstä.

Alunperin kirjoittanut aki

Helsingin hallinto-oikeus on tänään kumonnut useita Helsingin yleiskaavan kriittisiä osia https://www.helsinginuutiset.fi/arti...rtaminen-nurin ja https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html Mm. Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän bulevardisointisuunnitelmat torpattiin. Myöskään Vartiosaaren, Ramsinniemen, Pajamäen ja Ilmalan varikkoalueen suunnitelmat eivät menneet oikeudessa läpi.
Sen sijaan Itäväylän, Tuusulanväylän ja Vidintien bulevardisointia sekä Malmin lentokentän suunnittelua Helsinki pystyy jatkamaan.

KHO on tänään vahvistanut Helsingin hallinto-oikeuden aiemman kannan joka estää Helsingin suunnitelmat lukuisista uusista rakennusalueista https://www.helsinginuutiset.fi/arti...et-helsingissa.
Jatkossa Helsinki voi siis jatkaa Vihdintien, Tuusulanväylän ja Itäväylän bulevardisointisuunnitelmia sekä Malmin lentokentän muuttamista asuinalueeksi.
Vartiosaaren, Ramsinniemen, Keskuspuiston, Tuomarinkylän pellot sekä monet muut alueet Helsingin kaavoittajat joutuvat nyt jättämään rauhaan.

Päätös on järjen voitto. On se nyt kummaa jos kaupunkia ei voi kehittää ilman Vartiosaaren ja Keskuspuiston rakentamista. Helsingissä on liiallinen rakentamisen vimma ja kasvattamisen vimma. Se tietysti johtuu siitä että kaikille voidaan jakaa kaikkea kivaa: Kokoomuslaisille yrittäjille lisätuloja, Rakennusmiesdemareille töitä ja Vihreille raitiovaunu - pyöräteitä.

Sitä kestävän kehityksen periaatetta tungetaan joka paikkaan. Mutta todettakoon nyt että kaupungin kasvattaminen keskeltä ja laidoilta, tai itse asiassa joka paikasta ei ole mitään kestävää kehitystä.

Laiturilla oli tilaisuus, jossa käsiteltiin kaupunkitilan muuttamista. Kirjan tekijä esitti havainnoillesti kuinka nelkaistaisen kadun toinen kaista voidaan ottaa kaupunkilaisten käyttöön ja mitä sillä saavutetaan.
TEkijän nimeä on muista mutta kirjan nimi on Closer together.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Helsingissä on liiallinen rakentamisen vimma ja kasvattamisen vimma. Se tietysti johtuu siitä että kaikille voidaan jakaa kaikkea kivaa: Kokoomuslaisille yrittäjille lisätuloja, Rakennusmiesdemareille töitä ja Vihreille raitiovaunu - pyöräteitä.

Ei tähän salaliittoteorioita tarvita. Kyllä se syy on ihan siinä, että Helsinkiin on reilusti enemmän tulijoita kuin on tarjota asuntoja. Rakentamisen tarkoitus on olla estämättä tätä luonnollista kehitystä.

Onneksi KHO:n päätös ei nyt estä ainoatakaan projektia, mitä on suunniteltu toteutettavaksi 15 vuoden sisällä. Ehditään hyvin saamaan kaavamuutokset tehtyä ennen kuin tulee lisää rakentamistarvetta. (Tällä kertaa riittävin taustaselvityksin, jotta ei pysähdy laillisuuskysymyksiin.)