Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut j-lu

Suomi tai edes pks ei ole Hongkong, joten kaikkien ei tarvitse asua kerrostalossa tiheästi rakennetussa ympäristössä. Asuntojen neliöhinnat ovat kuitenkin luotettavinta mahdollista informaatiota siitä, että huomattavasti nykyistä useampi haluaa. En siksi ymmärrä, miksi maamme henkisillä nurmijärveläisillä on pakottava tarve yrittää rajoittaa tiheästi rakennetun kaupungin laajenemista. Se kun ei ole teiltä pois, mutta monilta muilta kyllä.

Mun mielestäni Helsinkiä saa rakentaa ihan niin tiiviiksi kuin huvittaa, mutta olen helpottunut siitä että KHO lopulta kumosi bulevardisointihankkeet tärkeimmille valtakunnallisille sisääntuloteille. Itse asiassa nyt sallittujen Vihdintien ja Tuusulantien lisäksi Länsiväylä voitaisiin bulevardisoida Lauttasaaressa, mutta muuten olen samaa mieltä että valtateiden on saatava olle valtateitä nykyisiin päättymispisteiisiin asti kanta-Helsingin rajalla. Katsotaan sitten asia uudestaan n 20 vuoden päästä kun ollaan saatu jotain toimivia pikaraitiotielinjoja käyttöön, ja miten hyvin ne vetävät.

t. Rainer

Tuo kaupunkibulevardit ja puistojen rakentaminen on osa pitkään jatkunutta Helsingin kaupunkisuunnittelun kriisiä, jossa vuosiakausia toimi kapellimestarina apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen.

Ensiviulua soitti Helsingin Sanomat.
Asiasta on kirja nimeltään Uhattu Helsinki.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Tuo kaupunkibulevardit ja puistojen rakentaminen on osa pitkään jatkunutta Helsingin kaupunkisuunnittelun kriisiä, jossa vuosiakausia toimi kapellimestarina apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen.

Ensiviulua soitti Helsingin Sanomat.
Asiasta on kirja nimeltään Uhattu Helsinki.

Eikö tuo kirja julkaistu jo joskus 15 vuotta sitten? Paljon on muuttunut sen jälkeen. Helsingin tiivistämisen ja voimakkaan lisärakentamisen tarve perustui Nokia-ilmiöön, tosin tyypillinen Nokia-inssi asui mieluimmin Nurmijärvellä tai Kirkkonummella, mutta ilmiö kokonaisuudessaan veti kaikkea mahdollista väkeä pk-seudulle koska täällä oli rahaa ja mahdollisuuksia.

Nyt kun Nokian lento ei kanna enää on yhteiskuntamme polarisoitumassa, toisena ääripäänä maaseudun ja hajasijoittamisen ja bulkkiteollisuuden puolustajat jotka mm median keskustelupalstoilla kylvävät "Helsinki-vihaa" ja toisaalta ne jotka ovat päättäneet pysyä Helsingissä jotka ovat kaivaneet omat poteronsa, mutta mistään yhtenäisistä visioista ei kuitenkaan osata sopia.

Kirja kaipaisi päivitystä ja kapellimestarin paikkakin lienee täyttämättä.

t. Rainer

Paljon on muuttunut kirjan julkaisemisen jälkeen, mutta perusperiaate on edelleen sama. Rakennuksia puretaan ellei erittain vahvat syyt tue säilyttämistä. Naapurimaissamme ja muissa sivistysvaltioissa tehdään päinvastoin. Rakennus puretaan, jos siihen on erittäin painava syy.

Uusien rakennusten tunkeminen viheralueille ja ahtaisiin paikkoihin edelleen on Korpinen-Hesari -linjan keskeisin kaupunkisuunnitteluperiaate. Keskustelussa kannattaisi välillä myös muistaa Suomen asukasluku ja pinta-ala. Helsinki ei tarvitse tolkutonta tiivistämistä. Valitettavasti monille poliitikoille on onnistuttu syöttämään harhaluulo, että tiivistäminen olisi ekologista, mutta sehän on juuri päinvastoin.

Yleensä yhteiskunnallisessa keskustelussa, oli kyse minkä sektorin asiasta tahansa, mahtuu yksi totuus esiin kerrallaan, johon sitten kaikki alkaa uskoa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Paljon on muuttunut kirjan julkaisemisen jälkeen, mutta perusperiaate on edelleen sama. Rakennuksia puretaan ellei erittain vahvat syyt tue säilyttämistä. Naapurimaissamme ja muissa sivistysvaltioissa tehdään päinvastoin. Rakennus puretaan, jos siihen on erittäin painava syy.

Helsingissä ei ole purettu muuta kuin teolliuus- ja varastorakennuksia. Asuintaloista vain kaikkein huonoimmassa kunnossa olevat on purettu ja rakennettu uusia tilalle mutta niitä tapauksia on siis ollut vain muutama. Kaavamääräykset ovat olleet tiukkoja, usein ollut niin että uusi rakennus ei saa olla vanhaa isompi.

Vai tarkoitatko VR:n makasiineja? Niiden kohtaloksi jäi ettei kukaan ollut halukas jalostaa niitä, ja tontti oli valtion, joka tarvitsi sen Sibelius-aktatemiaa varten, eikä kaupunki suostunut vaihtaa tonttia. Niiden purkamisesta ei myöskään olisi syntynyt sellaista meteliä jos olisivat olleet muualla kuin juuri Eduskuntataloa vastapäätä. Niiden funktio oli viime vuosinaan toimia mielenosoitustukikohtana ja pultsareiden oleskelupaikkana eikä juuri minään muuna.
Nyt jälkiviisaana olisi vaikka mun puolesta voitu antaa makasiinit siihen käyttöön mikä nyt on Kauppatorilla, maauimala ja maailmanpyörä ja rakentaa musiikkitalo Kauppatorille. Silloin 15 vuotta sitten kukaan ei osanut tajuta että kukaan aikoisi rakentaa uimalaa Kauppatorille, mutta sellaisiakin on nyt nähty! Mitä seuraavaksi?

t. Rainer

Makasiineista tehtiin jalostusesityksiä, mutta ensimmäisenä kaupungin virkamiehet olivat aina torjumassa ne. Kompromissiratkaisussa demarit piti saada kaavan taakse, joten sovittiin säilytettäväksi pätkä ja rakennettevaksi puisto. Lisäksi purettujen osien tiilistä sovittiin säilytettävän osan ympärille pieniä detaljeja. Sitten "sattuu" tulipalo ja sitten "vahingossa" puretaan suojeltua osaa. Nyt kun tapahtumasta on aikaa, niin olisi hyvä keskustella siitä kuka tai mikä sai makasiinit syttymään ja kenen kehoituksesta.

Eli jos jostain sovitaan Helsingissä niin siitä ei näköjään tarvitse pitää kiinni. "Väliaikainen puisto saa kelvata" kirjoitta Hesari pääkirjoituksessaan. 55 miljoonaa "ei löydy" puiston rakentamiseen, mutta maanalaiseen kokoojakatuun löytyy kyllä satoja miljoonia. Eiköhän tämäkin kerro jostain.

Uskotko Rainer, että se luvattu puisto siihen joskus tulee ? On Helsingissä nyt huonot taloudelliset ajat ?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Keskustelussa kannattaisi välillä myös muistaa Suomen asukasluku ja pinta-ala. Helsinki ei tarvitse tolkutonta tiivistämistä.

Ei tarvitse, mutta sitä halutaan. Eikö sillä ole mitään arvoa, että osa ihmisistä haluaa asua tiiviissä kaupungissa? Pitääkö niiden, jotka haluavat asua väljissä metsälähiöissä tai pakettitalopelloilla saada päättää, miten loputkin asuvat?

Alunperin kirjoittanut j-lu

Ei tarvitse, mutta sitä halutaan. Eikö sillä ole mitään arvoa, että osa ihmisistä haluaa asua tiiviissä kaupungissa? Pitääkö niiden, jotka haluavat asua väljissä metsälähiöissä tai pakettitalopelloilla saada päättää, miten loputkin asuvat?

Eivät he sitä haluakaan, mutta Helsingissä on hienoja 50- ja 60- luvun väljästi ja viihtyisästi rakennettuja lähiöitä. Pitääkö nekin tiivistää ? Yhtä hyvin voidaan toisinpäin kysyä että pitääkö kasvu- ja tiivistyspolitiikan pääarkkitehtien saada päättää, miten loputkin asuvat ? Siltähän tuo nyt näyttää.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Eli jos jostain sovitaan Helsingissä niin siitä ei näköjään tarvitse pitää kiinni. "Väliaikainen puisto saa kelvata" kirjoitta Hesari pääkirjoituksessaan. 55 miljoonaa "ei löydy" puiston rakentamiseen, mutta maanalaiseen kokoojakatuun löytyy kyllä satoja miljoonia. Eiköhän tämäkin kerro jostain.

Uskotko Rainer, että se luvattu puisto siihen joskus tulee ? On Helsingissä nyt huonot taloudelliset ajat ?

En usko että yksi puisto Töölönlahden eteläpuolelle maksaa 55 milliä. Vai onko se tonttimaan hinta joka jäisi realisoitumatta jos jätetän puistoksi?

---------- Viestit yhdistetty klo 14:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:46 ----------

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Eivät he sitä haluakaan, mutta Helsingissä on hienoja 50- ja 60- luvun väljästi ja viihtyisästi rakennettuja lähiöitä. Pitääkö nekin tiivistää ? Yhtä hyvin voidaan toisinpäin kysyä että pitääkö kasvu- ja tiivistyspolitiikan pääarkkitehtien saada päättää, miten loputkin asuvat ? Siltähän tuo nyt näyttää.

Näihin kiinnittäisin huomiota enemmän ja vaatisin jos tiivistetään, että uudet rakennukset sopivat ympäristöön.

Mutta näillä ei ratkaista asuntotarvetta (jos sitä on). Palvelujen ylläpitämiseksi vanhat lähiöt tosin tarvitsevat lisää asukkaita. Rollaattoriporukka ei riitä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Eivät he sitä haluakaan, mutta Helsingissä on hienoja 50- ja 60- luvun väljästi ja viihtyisästi rakennettuja lähiöitä. Pitääkö nekin tiivistää ? Yhtä hyvin voidaan toisinpäin kysyä että pitääkö kasvu- ja tiivistyspolitiikan pääarkkitehtien saada päättää, miten loputkin asuvat ? Siltähän tuo nyt näyttää.

Juuri näin. Ihannekaupungissa mahtuu sekä tiivisti rakennettuja keskustoja että raideliikenteen asemien ympäröimiä alueita. Mutta myös väljästi rakennettuja alueita tarvitaan, olisipa ne sitten idyllinen saari tai muita pientaloalueita. Keskuspuisto on paitsi liikunta- ja luontoystävälle tärkeä myös siten ett se on "stadin keuhkot". Sitä ei saa väheksyä. Periaate pitää olla "jokaiselle jotakin", eli että ihmiset mahdollisuuksien mukaan saavat asua haluamansa ympäristössä ja harjoittaa omia harrastuksia. Salomaan mainitsema Malmin lentokenttä pitää ehdottomasti säilyttää. Historiallisen arvonsa lisäksi on muita näkökohtia. Ei pidä paikkansa että se on, entisen ministerin lainatakseni, vain "varakkaille harrastelijoille", vaan se on tärkeä kenttä mm. pelastuskoptereille, puhumattakaan siitä että sähkölentokoneet ovat vasta tulossa. Malmin lentokentän tuhoaminen olisi harvinaisen tyhmä. Helsinki itkee jatkuvasti ettei ole riittävästi rakennusmaata, mutta Sipoolta varastettu alue on vielä 10 vuoden jälkeen rakentamatta. Mutta selityksiä riittää aina.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Eivät he sitä haluakaan, mutta Helsingissä on hienoja 50- ja 60- luvun väljästi ja viihtyisästi rakennettuja lähiöitä. Pitääkö nekin tiivistää ? Yhtä hyvin voidaan toisinpäin kysyä että pitääkö kasvu- ja tiivistyspolitiikan pääarkkitehtien saada päättää, miten loputkin asuvat ? Siltähän tuo nyt näyttää.

Kyllä, ne on ehdottomasti tiivistettävä, mikäli ne ovat sijainniltaan erinomaisessa paikassa. Muutoin ne voi jättää ennalleen. En vastusta harvaa ja väljää rakentamista, mikäli se toteutetaan oikeaan paikkaan.
Vastustan itse esimerkiksi suunnitelmia laajamittaisesta rakentamisesta pakkoliitetyille alueille. Ne saisi minun puolestani palauttaa takaisin Sipoolle.

Sitäpaitsi tiheä rakentaminen on välttämätöntä toimivalle joukkoliikenteelle. Harva rakentaminen kannustaa autoiluun, kun joukkoliikenneyhteydet ovat surkeita ja kävelymatkat pitkiä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

En usko että yksi puisto Töölönlahden eteläpuolelle maksaa 55 milliä.

Ei maksakaan. Siellä on puisto, jonka rakentaminen maksoi n. 6 miljoonaa.

Se kallis hinta oli muistaakseni 65 (ei 55) miljoonaa, ja se johtui siitä, että suunnitelmassa oli laajoja vesialtaita ja kumpareita, joiden perustaminen höttöiselle täyttömaalle maksaa ns. pirusti. Nykyisen puiston ala on siis entistä Kluuvinlahtea, jota on aikojen saatossa täytetty mm. jätteillä.

En usko, että puistoalueen arvolla rakennusmaana on mitään käytännön merkitystä nyt, kun kaavoitetuista rakennuksista viimeinenkin, eli kirjasto, on valmistumassa. Musiikkitalon yhteydessä kymmenen vuotta sitten hyväksytty kaavaratkaisu, jossa oli radanvarren toimistotalot ja kirjasto, on nyt toteutunut. Veikkaan, että Finlandiatalon edessä olevaan puistoon ei rakenneta kuin korkeintaan pieniä paviljonkeja seuraavaan 50 vuoteen. Veikkaisin myös, että puistoa tullaan kehittämään puistona vaikka sitä kallista suunnitelmaa ei koskaan toteutettaisikaan, sen verran ilmiselviä mahdollisuuksia paikassa on.

Malmin kentästä sen verran, että korkein hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskeneet valitukset Helsingin uuden yleiskaavan yhteydessä, samassa päätöksessä jossa se kumosi yleiskaavan useamman kaupunkibulevardin osalta ja myös Vartiosaaren osayleiskaavan. Toisin sanoen KHO:n päätös paitsi piti uuden yleiskaavan Malmin kentän osalta voimassa, myös lisäsi reippaasti paineita sen rakentamiseen, koska koko joukko muita rakentamismahdollisuuksia tuli torpatuiksi toistaiseksi.

Myös Östersundom on käytännössä jäissä kaavatalouden takia, vaikka Helsingin, Sipoon, ja Vantaan yhteinen kaava juuri hyväksyttiinkin. Östersundomin Natura-alueet ovat osoittautuneet sellaisiksi, että niiden väistäminen kaavoituksessa tekee koko hommasta kannattamattoman. Alun perin ideana oli tehdä matalaa ja väljää metroradan päähän kilpailemaan kehyskuntien omakotitalojen kanssa, mutta niiden kysyntä on romahtanut muutenkin ja Östersundomissa metron saaminen kannattavaksi Natura-alueet huomioiden edellyttäisi korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista. Siis vallitsevissa oloissa suomeksi sanottuna kerrostalolähiötä aivan helkkarin kauas mistään. Vantaalla ymmärrettävästi ei ole mitään kiinnostusta rakentaa omalle osuudelleen mitään, kun Vantaalla on kädet täynnä paljon parempienkin sijaintien kanssa. Natura-alueiden suojelusta poikkeaminen vissiin edellyttäisi asian hyväksyttämisen EU-tasolla, ja sinne pitäisi sitten perustella, että miksi Helsingissä ei mahdu rakentamaan minnekään muualle kuin suojelualueelle. Siinä on semmoinen riski, että keskieurooppalaiset saattaisivat nauraa Helsingin herrat konttoristaan ulos.

Valtio myi Malmin kentän kaksi vuotta sitten Helsingille ja Finavia vetäytyi kentältä samassa yhteydessä. Uusi yleiskaava on Malmin osalta voimassa. Kentästä jankkaaminen verkkokeskusteluissa on tietysti aivan äärimmäisen viihdyttävää, mutta Malmin kone on kyllä tainnut aivan aikuisten oikeasti mennä jo jokin aika sitten.

Tarkoitin esim. Munkkiniemeä, Pohjois-Haagaa ja Länsi-Herttoniemeä. Talot on suunniteltu kauniisti maastoon mukaan ja tiivistäminen pilaa yleisilmeen. Jossain vaiheessahan on todettava että Helsingissä on riittävästi rakennuksia, toimistoja j a asuntoja. Silloin viimeisiä viheralueita ei pidä rakentaa ja kasvu on ohjattava naapurikuntiin. Jossain oli mainittu että Helsinki voidaan kasvattaa 800 000 asukkaaseen, mutta onko se järkevää ?

Tämän päivän Metrossa oli uutinen että Keskupuistoa ruvetaan hakkaamaan. Tulee ensiksi mieleen, että olikohan se kostoa hallinto-oikeuden päätöksiin. Tai sitten tempulla pedataan tulevaa rakentamista. Ruman metsän muuttaminen rakennusmaaksihan olisi helpompaa kuin nykyisen monimuotoisen Keskuspuiston.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:08 ----------

Alunperin kirjoittanut hmikko

Ei maksakaan. Siellä on puisto, jonka rakentaminen maksoi n. 6 miljoonaa.

Se kallis hinta oli muistaakseni 65 (ei 55) miljoonaa, ja se johtui siitä, että suunnitelmassa oli laajoja vesialtaita ja kumpareita, joiden perustaminen höttöiselle täyttömaalle maksaa ns. pirusti. Nykyisen puiston ala on siis entistä Kluuvinlahtea, jota on aikojen saatossa täytetty mm. jätteillä.

..........

Sitä puistoa hehkutettiin lukuisia kertoja mm. Helsingin Sanomissa sekä asukastilaisuuksissa. Tällä hehkutuksella oli tarkoitus saada demarit hyväksymään Töölönlahden kaava. Ei sitä siten ollut tarkoituskaan rakentaa. 55 milliä keskeiselle paikalle Helsingissä ei ole iso summa ja senhän suunnitelijat tiesivät. Demarit saatiin kaavan taakse eli se mitä tavoiteltiin, saavutettiin.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:16 ----------

Malmin kentästä on vireillä luonnonsuojeluun perustuva valitus.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jossain oli mainittu että Helsinki voidaan kasvattaa 800 000 asukkaaseen, mutta onko se järkevää ?

Järkevää tai ei, niin nykyisellä valtakunnan tason politiikalla tuo on toteutumassa, ja varsin nopeasti. Ja tokihan Helsingin kokoisella alalle tuo määrä mahtuu, tai enemmänkin. Euroopassa on esimerkkejä varsin mukavista ja hyvin toimivista kaupungeista siinä kokoluokassa. Kaupunkisuunnittelu tietysti pitää silloin hoitaa monella tavalla toisin.

Jos pääkaupunkiseudun kasvua haluttaisiin torpata, pitäisi olla edes joku valtakunnallinen strategia kaupungistumisesta. Se todennäköisesti tarkoittaisi kasvusta suuren osan ohjaamista Tampereelle ja Turkuun, sekä panostamista nopeisiin yhteyksiin Helsinki-Tampere-Turku -kolmion välillä. Ei tapahdu Keskustan johdolla, eikä taida tapahtua muutenkaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:21 ----------

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Ei sitä siten ollut tarkoituskaan rakentaa. 55 milliä keskeiselle paikalle Helsingissä ei ole iso summa ja senhän suunnitelijat tiesivät. Demarit saatiin kaavan taakse eli se mitä tavoiteltiin, saavutettiin.

En tiedä, mikä oli salainen agenda, jos oli. Siitä samaa mieltä, että puistoon olisi ollut varaa. Helsinkihän antoi juuri 70 miljoonan veronalennuksen kuntalaisille. Tosin juuri uusimmat tilinpäätökset eivät ole ihan vertailukelpoisia, koska ne sisältävät Supercellin maksaman yhteisövero-lottopotin, mutta joka tapauksessa Helsingillä menee taloudellisesti varsin hyvin.

Asiassa on kyllä mahdollisten lehmänkauppojen lisäksi ihan vaan asennevikaa puistoja ja julkisia tiloja kohtaan. Kaisaniemen puisto on ollut alennustilassa todella pitkään, ja sinnekin on ollut laadittuna suunnitelmat jo ajat sitten, mutta mitään ei tapahdu. Puistoon on sen sijaan sijoitettu väliaikainen päiväkoti saattoliikenteineen. Sanoisin, että Kaisaniemen puiston arvoa ei tajuta, samoin kuin ei tajuttu Töölönlahden potentiaalista arvoa. Nuo kaksi puistoa voisivat muodostaa varsin hienon kokonaisuuden ns. käyntikorttipaikoille. Toki kaupunkilaisille itselleen ensisijaisesti, mutta myös matkailijoille. Helsingistä on tullut aika vauhtia melkoinen turistikohdekin, ja kasvitieteellinen puutarha ja Töölönlahden kulttuurilaitokset ovat vakiokohteita. Uusi kirjastokin jokseenkin varma vetonaula jo tässä vaiheessa.