Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut kemkim

Vakavasti ottaen, toivottavasti Myllypuron kaltaista skandaalia ei pääse syntymään Helsingin entisille satama- ja teollisuusalueille rakennettavilla asuinalueilla. Syanidia ja muita mömmöjä kun on aika tuhdisti maaperään päässyt kulkeutumaan aikojen saatossa.

Mistä tämä fakta on peräisin? Haluaisin tarkistaa, mitä aineita ja paljonko milläkin rakennettavalla alueella on.

Alunperin kirjoittanut Samppa

Mistä tämä fakta on peräisin? Haluaisin tarkistaa, mitä aineita ja paljonko milläkin rakennettavalla alueella on.

Tässä joitain linkkejä aiheeseen:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/.../1135222479053
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.s...2006/10/478314
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?...2,1:0:0:0:0:0:
http://blogit.hs.fi/helsinki/?p=201

Alunperin kirjoittanut Albert

Missä nyt on Arabianrannan koulu ja päiväkoti, poltettiin taasen 60-luvulla avotulella valtavat määrät (jäte?)öljyä. Toivottavasti maa on vaihdettu.

Jotenkin suhtaudun aina varauksella entisten myrkkymaiden päälle rakentamiseen, vaikka maata olisi miten myllätty ja puhdistettu ennen. Millään rahoilla ei maata saada niin perusteellisesti puhdistetuksi, että ei myrkkyjä voisi ilmaantua jostain. Siksipä sellaiset alueet, joilla myrkkyjä epäillään olevan, pitäisi varata pelkästään toimistokäyttöön, eikä asuntoja saisi rakentaa niille. Toisaalta luin jostain, että kaikkialla Helsingissä maa on saastunut aikojen kuluessa jollain tapaa. Tarinoiden mukaan 1960-luvulla oli yleinen tapa kaivaa maahan kuoppa ja kaataa siihen jäteöljyt ja muut myrkkyliemet. Auton akut heitettiin ojiin ja kantakaupungissa talonmiehet polttivat 1900-luvun puoliväliin saakka koko talon väen jätteet kellarin masuunissa tai takapihalla lämmöksi. Autojen pakokaasuista on myös päässyt teiden varsille lyijyä ja muita myrkyllisiä yhdisteitä. Tämä ympäristö- ja terveysajattelu on suhteellisen uutta loppujen lopuksi. Aiemmin ei kannettu huolta, kun ei tiedetty asioista ja ei ehkä arvostettu ihmisten terveyttä samalla tavalla.

Kalasataman metroaseman viereen on, jos sijoittaja löytyy, ideakilpailun voittanut tämänlainen rakennus:

kuvalinkki

Alunperin kirjoittanut Puolimatala

Sompasaaren Kalasataman asuinalue
Kruununvuorenrannan asuinalue
Jätkäsaaren asuinalue
Koivusaaren asuinalue
Keski-Pasila
Östersundomin asuinalue
Laajasalon raitiotieyhteys ja silta
Länsimetro
Raide-Jokeri
Lisäksi kaikkien uusien alueiden liikennejärjestelyt!

Lisäksi lukuisia muita pienempiä ja suurempia hankkeita on päällä. En ole asiantuntija, mutta pitkiin aikoihin, ei ole pääkaupunkiseutua kasvatettu näin tarmokkaasti. Ainakaan itse en muista lyhyen elämäni ajalta, että näin monta hanketta olisi kerralla päällä.

Listaasi voisin lisätä myös Vantaan Kehäradan ja sen varrelle tehtävät uudet asuinalueet. Suurpellostakin tullee merkittävä kohde Espoota ajatellen.

Voisikohan tilannetta verrata 1970-luvun maaltamuuttoon, jolloin tehtiin valtava määrä kerrostaloja uusille muuttajille. Nyt maaltamuutto on kuulemma ollut jopa voimakkaampaa, kuin maaltamuuton kulta-aikoina ja keskittynyt entistä enemmän suurimpiin kaupunkeihin.

Pistetään tämä uutinen YLE:n sivulta nyt tähän ketjuun. Ei voi muutakuin nauraa:

Kallis Hakamäentien remontti oli autoilijoille pettymys
-Hakamäentien suurremontti ei ole vähentänyt pahoja ruuhkia. Moni autoilija on yllättynyt aamu- ja iltapäiväliikenteessä, koska tieosuuden ruuhkat ovat paikoin jopa aiempaa pahemmat.

Missä jonoissa bussit nyt seisovat (mm. 23, 57 ja 59)?

Mitä siitä sanottiinkaan vielä muutama hetki sitten? Eikö ruuhkien pitänyt siirtyä historiaan?
Keskustatunneli sitten seuraavaksi, eikö vain?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Hakamäentie on sama asia kuin puutarhaletku, jossa on välissä 10 cm:n putkea. Ei vesi letkussa sen tehokkaammin liiku, kuin mikä on letkun pään koko. Ei vaikka laittaisit palomiehen suuttimen loppupäähän.

Mutta ei tämä mene miljoonainvestointeja rakastavien kaaliin. Seudulla on läjäpäin hankkeita, joiden tarkoitus on ratkaista joidenkin risteysten liikenteen sujuvuus – siirtämällä jonottaminen vain toiseen paikkaan.

Hakamäentiehän on vain yksi osa Pasilanväylähanketta ja lisää poikittaisliikenteen kokonaiskapasiteettia tässä toteutusvaiheessa vain muutamalla prosentilla. Ei tuollainen muutos paljonkaan vaikuta poikittaisliikenteeseen joka kasvaa koko ajan reippaasti.

Sinänsä poikittaisen autoliikenteen sujuvuuden merkittävä parannus vaatisi Pasilanväylän lisäksi kokonaan uusia väyliä, kuten keskustatunnelia + Hermannin rantatien tunnelia, Kehä II:ta Lahden- ja Porvoonväylälle. Ja ehkä vielä Kehä I:sen ja Kehä III:en ja keskeisten moottoriteiden rakentamista osittain kahteen kerrokseen.

Mutta kuten kuka tahansa laskutaitoinen voi huomata, henkilöautoliikenteen sujuvoittamisessa miljardi on hyttysen ininää ja sujuvoitumisen aiheuttama liikennemäärien kasvu syö sujuvuusedut nopeasti. Ja lisäkapasiteetin rakentaminen on koko ajan kalliimpaa. Ja ympäristöesteitä riittää.

Joukkoliikenne on paljon paremmin skaalautuvaa suurien ihmismäärien liikuttamiseen.