Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
minäkin tunne myös kolme, jotka eivät lähiaikoina ansiotyötä tee. Yksi on humalassa aamusta iltaa, olen häntä koittanut auttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hän oli hyväpalkkaisessa työssä kunnes lensi. Toinen kieltäytyy kaikesta työstä. Häneltä leikataan koko ajan tukia pienemmäksi. Kolmas ei mene kahta tuntia viikossa pajalle, mutta hänellä on sitten psyykkisen puolen sairauksia enemmän ja vähemmän.Alunperin kirjoittanut Melamies
Kyllä se prosenteissa on, mutta ihan noin korkeaan lukuun en usko. Mutta ehkä löydämme puolueetonta tietoa jakaumusta, mistä syystä ollaan työttömänä ja mitkä ovat työhalut. Työttömyyden hoitoon yleensä käyttettäviin keinoihin vaikuttaa oma (poliittinen ) arvomaailma. Lisäksi on hyvä muistaa että Ilkka Taipale on väittänyt kauan aikaa, että työttömiksi kirjatuissa on täysin työkyvyttömiä henkilöitä, jotka eivät myöskään koskaan voik kuntoutua.
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Kokisitko epäoikeudenmukaiseksi sen, jos heidän asuntoihinsa muuttaisi esimerkiksi Riihimäellä asuva sairaanhoitaja, Hyvinkäällä asuva yh-bussinkuljettaja kouluikäisine lapsineen ja Kirkkonummella asuva nuori huoltomies, joiden kaikkien työpaikat ovat Helsinginniemellä? Tuttavasti saisivat humaltua ja vältellä töitä ihan niin kuin nytkin, mutta lähi-Alko olisi Kaaren sijasta Kajaanin Prismalla.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Jos on kiinnostunut joukkoliikenteestä, sen historiasta tai vaikkapa erityisesti raitiovaunuista, niin pistää miettimään, minkälainen arvomaailma on yhteensopiva tämän harrastuksen kanssa. Helsinki on mm tunnettu raitiovaunuistaan ja toisaalta tällä foorumilla keskustellaan raitiovaunuista ihan kaikkea mitä niistä irti saadaan. Mutta jotain puuttuu vielä. Ketkä matkustavat raitiovaunuissa ? Rikkaat, köyhät, työssäkäyvät, työttämät, miehet ja naiset. Vihreät ja Demarit. Jotkut kookomuslaisetkin. Vanhat ja nuoret. Suomalaiset ja turistit. Suvakit ja rasistit jne.
Toisaalta voidaan pohtia, kuinka bussi lähtee aamulla varikolta. Joka toista bussia ajaa suomeen muuttanut. Minä voisin ihan hyvin vastakysymyksenä esittää, kuinka tuo väestönsiirto käytännössä toteutetaan ? Mutta koska tuota esität niin jään kuuntelemaan tuota toteutusta, erittäin mielenkiintoinen vastaus tulee olemaan joka tapauksessa !
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Taisit jättää vastaamatta kokonaan siihen kysymykseen, jonka sinulle esitin. Jännää tajunnanvirtaa silti. Tehdäänkö sellainen vaihtokauppa, että jos sinä vastaat tuohon kysymykseeni, niin minä puolestani otan kantaa tähän tajunnanvirtaasi?
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on verrattain tuore keksintö, mutta silti Suomessakin on jo nähtävissä, millaisiin käytännön ongelmiin se johtaa, kun poliitikot eivät uudelleenvalinnasta jäämisen pelossa kykene välttämättömmiin päätöksiin. Se koetaan silti hyvin arvokkaaksi asiaksi, eikä siitä luopumisesta edes keskustella. Aikamme tabuja.
Erikoisinta on, että se tulee pyytämättä, kun täyttää 18 vuotta – aiemmin sitä ei saa, vaikka moni 17-vuotias äänestäisi fiksummin perustein kuin moni 20-vuotias – ja pois se ei lähde millään, vaikka kaikki tietävät, että esimerkiksi dementoituneiden vanhusten äänet ovat täysin arpapeliä, jos nyt avustaja edes viitsii kirjoittaa lippuun juuri sen numeron, jonka mistään mitään ymmärtämätön dementikko tahtoo.
Mutta vanhukset ovat hyvin uskollisia äänestäjiä, ja nimenomaan vanhojen puolueiden uskollisia äänestäjiä. Kok-dem-kepu ei ikimaailmassa tulisi sallimaan vanhusten äänioikeuden rajoittamista, sillä ne joutuisivat itse siitä kärsimään.
Mm. USA:ssa on käytössä äänestysrekisteri, johon on ilmoittauduttava joka vaaleja varten uudelleen. Tekemällä ilmoittautumisesta vaivalloista on näissä maissa saatu jossain määrin karsittua äänestäjäkuntaa ilman, että tarvitsee suoraan lähteä teettämään avointa kelpaatko äänestäjäksi -testiä.
Toisaalta äänestyspakko voisi sekin muuttaa puolueiden valtasuhteet meillä aivan toisennäköisiksi.
Hauska olisi myös leikitellä ajatuksella, jossa palkkatulot ja äänioikeus kulkisivat käsi kädessä: 10 000 euron verotettavalla palkkatulolla saisi yhden äänen, ja äänten määrää joko ei olisi rajattu lainkaan, tai määrä olisi rajattu esim. enintään 10 ääneen per henkilö. Ääniä saisi antaa vaikkapa ahkera 15-vuotiaskin.
Mitä tekisi yrittäjä, joka nostaa rahansa vain pääomatuloina? Alkaisiko nostaa palkkaa ja maksaa veroja, jotta saa äänioikeden? Saisiko valtio näin itselleen aikamoisen määrän verotuloa? Jaksaisivatko eläkeikään tulevat kauemmin töissä, jos palkkatulot ovat äänioikeuden edellytys? Missä määrin koettaisiin epäoikeudenmukaiseksi se, että hän, joka elää kokonaan yhteiskunnan avustusten varassa, ei enää voisi olla mukana päättämässä yhteiskunnan asioista?
Lopuksi vielä selvyysen vuoksi: en ole ehdottamassa muutoksia suomalaiseen äänioikeusjärjestelmään (ja vaikka olisinkin, tokkopa sitä minun ehdotuksestani muutettaisiin...). Kaikenlaisia asioita on kuitenkin mielenkiintoista pohtia.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Nyt vastaan tähän kysymykseen. Ei ole edes teoriassa mahdollista toteuttaa järjestelmää, jossa alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluva antaisi asuntonsa työssäkäyvälle, joka sitten tulkittaisiin hyväksi veronmaksajaksi kaupungille.
Siten siis vastaus kysymykseen että muuttojärjestely on mahdodonta toteuttaa sekä teoriassa että käytännössä.
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Et sä vieläkään vastaa. Mutta ehkä tämä venkoilu on siis tulkittavissa niin, että sinusta on parempi, että elämäntarkoituksekseen ikuisen humalan valtion rahoilla valinnut asuu siinä Sörnäisten yksiössä ja toiminnallaan pakottaa kolmivuorotyötä Meilahdessa tekevän sairaanhoitajan Riihimäelle ja käyttämään kolme tuntia päivässä työmatkoihin. No, tässä kohtaa me kaksi olemme eri mieltä. Mutta ei se mitään, kyllä maailmaan ja joukkoliikennefoorumille mielipiteitä mahtuu.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Vastasin ihan selvästi: muuttojärjestelmä sosioekonomisen aseman mukaan on mahdotonta toteuttaa ja mahdoton ajatuksenakin.
Alkoholismiin sairastunut ei pakota ketään kolmen työmatkoihin.
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Tämä on aikamoisen pelottava, suorastaan dystooppinen ajatus. Tulisiko jonkinlaisen epämääräisen arvopohjan määritellä yksilön kiinnostuksenkohteet, tai päinvastoin? Saisiko ihminen matkustaa raitiovaunulla, jos äänestäisi vaaleissa kokoomusta? Saisiko ihminen olla kiinnostunut joukkoliikenteestä, jos äänestäisi vaaleissa perussuomalaisia? Pitäisikö ihmisen olla rasisti, jotta saa kuulua Mersu-klubiin?
Minusta sellainen arvomaailma, jossa pyritään järjestämään Helsinkiin järkevänhintaista asumista heille, jotka tarvitsevat asunnon täältä työn tai vaikkapa opiskelun vuoksi, istuu oikein hyvin joukkoliikenneihmiselle.
Kuinka se käytännössä toteutetaan? Siihen vaaditaan varmasti muutaman vuoden pohjatyöt ja lakimuutokset, joten sellaista työtä on tässä foorumiviestissä vähän vaikea lähteä ilmaiseksi tekemään.
Mutta perusidea on toki helppo: jos ruokakunnan tulot koostuvat pidemmän aikaa yksinomaan yhteiskunnan tuista, on tukien saamisen edellytyksenä jatkossa se, että ruokakunta asuu yhteiskunnan osoittamassa asunnossa.
Helpointa tuo on yksin asuvan kanssa: tietyn aikarajan jälkeen tukirahojen maksaminen loppuu, ja edellytyksenä maksamisen jatkolle on (yhteiskunnan kustantama) muutto yhteiskunnan maksamaan asuntoon. Valinta jää yksilölle itselleen.
Perheet ovat hankalampia: jos kahdesta aikuisesta toinen käy töissä ja toinen saa yhteiskunnalta tukia, on kuitenkin kokonaisuutena parempi, että asuvat siellä, missä työssäkäyvän työpaikka on. Eli ei pakkomuiluteta Kajaaniin, jossa molemmat jäävät työttömiksi. Mutta entäs sitten, kun perheessä kukaan ei käy töissä, mutta yksi perheen lapsista on vaikkapa musiikkipainotteisessa lukiossa. Olisiko sekin pätevä syy jäädä Helsinkiin? Ehkäpä ei kuitenkaan.
Kaikkein vaikeinta olisi ratkaista erilaisia perhesideongelmia. Isoäiti ei tienaa mitään ja elää vain yhteiskunnan tukien varassa, kun ei vielä eläkkeellekään pääse. Mutta hoitaa lapsenlapsia ja mahdollistaa siten lasten vanhempien työssäkäynnin. Mitä tehdään? Raa'assa systeemissä isoäiti passitetaan Kajaaniin, elleivät hänen lapsensa ryhdy maksamaan isoäidin "sossutukia" omasta pussistaan tai elleivät lapset ota isoäitiä luokseen asumaan. Voisko anomuksella saada poikkeuksen, vai loisiko se systeemin, jossa kekseliäimmät sanasepot välttyisivät muutolta?
Eli Salomaa, minulla ei ole tarjota sinulle tässä nyt täydellistä suunnitelmaa sosiaaliturvauudistukseksi Suomessa. Enemmän on kysymyksiä kuin vastauksia.
Mutta ehkäpä tästä nyt saisit kuitenkin hiukan kiinni pointista, eli meillä on Helsingissä ja yleisemminkin pk-seudulla valtava pula asunnoista, mikä pakottaa pienpalkkaisia mutta kaupungin pyörittämiselle keskeisiä ihmisiä kohtuuttoman matkan päähän tästä meidän pienestä metropolistamme, kun samaan aikaan asuntoja ovat onnistuneet saamaan ihmiset, jotka eivät mitenkään myötävaikuta kaupungin pyörittämiseen ja jotka voisivat elää yhteiskunnan tukiin perustuvaa arkeaan vallan hyvin jossain muuallakin maassa.
Ja kuten sanottu, maailmaan mahtuu kyllä mielipiteitä. Sinun ei tarvitse ottaa minun mielipidettä omakseni, vaan saat jatkossakin olla sitä mieltä, että on aivan oikein pakottaa Töölön lastentarhanopettajat asumaan Hyvinkäälle vain, jotta saadaan Kontula täyteen sossupummeja.
Kyllä pakottaa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Raitiovaunuissa kuitenkin matkustaa paljon niitä, joilla ei ole varaa omaa autoon tai jotka eivät halua omaa autoa. On vähän oman oksan sahaamista, jos mielipiteissään tulee voimakkaasti ulos niitä ryhmiä kohtaan, jotka tyypilisesti ovat raitiovaunun käyttäjiä.
Sen voi tehdä kuitenkin niin, että jonkun tarvitsee luopua asunnostaan heidän Helsinkiin tulonsa takia.
Luuletko että joku syttyisi noihin ehdotuksiin ?
näinhän se menee jo nytkin, tuettu asunto osoitetaan ja siitä kieltäytyminen heitättää jonon perään. Mutta ei Helsingistä vielä Pieksämäen asuntoa tarjota.
Tässä menisivät perustuslain lisäksi niin moni muukin laki uusiksi, että kukaan muu ei syty asiasta.
Tässä et ole selvästikään perehtynyt työttömyyden moniin esiintymismuotoihin. Se voi kestää viikon, kuukauden tai yli viisi vuotta. Toinen 11kk työttömänä ollut löytäisikin lopulta Helsingista työpaikan. Sinun reseptilläsi hän olisi tuossa vaiheessa Kajaanissa. Onko mitään järkeä ?
Tämä ei ole vaikea ratkaista niin kauan kuin Sinun ehdottamasi järjestelmä jää ainoastaan tänne viestiketjuun.
Sosiaaliturva muuten uudistetaan lähivuosina, mutta ei kukaan virkamies tai politiikko tule esittämään ajatuksia että ihmisen oli muutettava joltain paikkakunnalta pois.
Eikös tuo ole tietynlaista puhdistusta ? Onko historiankirjoitus antanut yleensä myönteisiä arvioita erilaisista toimenpiteistä, joilla puhdistuksen kohteena ovat ihmiset ?
Kuka tai mikä pakottaa lastentarhanopettajan jäämään Hyvinkäälle, jos Helsingissä on työ ?
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
No nyt löytyi asia, josta olemme samaa mieltä: tämä "Malli 339-DF" ei tule toteutumaan.Silti on hyvä huomata, että vaihtoehtoja on olemassa ja se, että niitä ei hyödynnetä, on valinta.
Raha pakottaa. Lastentarhanopettajalla ei ole varaa asua Helsingissä, koska asuntoja on niin niukalti, että niiden hinnat karkaavat pilviin.
Kun kysyt "kuka", niin vastaan tietysti, että se sinun humaltuva tuttavasi. Sillä jos hän ja hänen kaltaisensa muuttaisivat Helsingistä pois ja humaltuisivat Kajaanissa, niin
- he voisivat humaltua kuten ennenkin
- Kajaanin liike-elämä vilkastuisi, kun sinne ohjautuisi tuhannen ihmisen sosiaalituet
- lastentarhanopettaja löytäisi asunnon Helsingistä, kun kymmenelletuhannelle ihmiselle on löydetty uudet kodit muualta maasta
Mutta eiköhän tämä tullut nyt selväksi riittäviltä osin, joten on aika päättää tämä sivuraiteelle ajautunut keskustelu tähän. Rakennusmaata pitää siis löytää Helsingistä jatkossakin, jotta meillä on riittävästi tilaa yhteiskunnan tukien varassa eläville ja jotta edes voisimme yrittää tarjota pienituloisille työssäkäyville jotain.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
339-DF:n ehdotus on mahdoton ja järjetön monessa suhteessa.
tässä pari perustuslain pykälää:
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.Liikkumisvapaus
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Eiköhän tässä nyt kuitenkin ole kyse siitä, että nuo naapurit vastustavat niitä kehitysvammaisia, koska ajattelevat, että ympäristö on kivempi ilman heitä ja koska asuntojen arvo saattaa laskea. Mutta kun sitä ei kehdata sanoa ääneen, keksitään tarinoita jostain taksiliikenteestä, että kuulostaisi korrektimmalta.
Tällaiset ennakkoluulot yleensä hälvenevät sitten, kun rakennushanke on saatu päätökseen ja naapurit huomaavat, että eihän niistä kehitysvammaisista olekaan mitään haittaa eikä asuntojen arvokaan todellisuudessa laskenut. Jos valita saisi, ottaisin paljon mieluummin naapurikerrostaloksi kehitysvammaisten asuntolan kuin tavallisen lähiökerrostalon.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Se että pk-seudulla on niin paljon työttömyyttä ja että asumistuen menot ovat nousseet niin suuriksi ovat häpeäpilkku jolle pitäisi tehdä jotain. Muu Suomi nauraa kuin hevoset vaikka ei heidän unelmiensa Suomi ole rakennettu kuin puujaloille. Kaikkihan tietävät että n vuoteen 2010 asti pk-seudulla meni lujaa. Sitten tapahtui Pohjoismaiden pahin teollisuuskatastrofi sitten Kreugerin tulitikkuimperiumin romahtamisen 1920-luvulla. Se vei verotuloja pk-seudulta ja muista teknologiakeskuksista mutta menorakenne ei ole korjautunut.
Ennen Kela maksoi niukemmin asumistukea, normituki yksin elävälle jolla ei vakituisia tuloja, oli että riitti kimppakämppään kantakaupungissa tai hiukan nuhjuiseen yksiöön 20 km päässä olevassa lähiöissä. Opiskelijat saivat asumistukensa muuta kautta mutta periaate oli että soluasunnon piti riittää, tai jos halusi hienompaan niin piti itse tienaamilla rahoilla maksaa erotus.
Joskus 10 vuotta sitten Kela alkoi katsoa kaikkia kaksistaan samassa asunnossa asuvia "avopareiksi" olivat he samaa tai eri sukupuolta, jolloin menetti osan muita tukia. Siksi ilman parisuhdetta elävien oli pakko hakeutua yksiöihin asumaan ja Kelan oli pakko maksaa heille tukea enemmän että riitti kattamaan kalliiden kantakaupunkiyksiöiden vuokria. Tämä on ollut raha-automaatti joka on tullut kalliiksi veronmaksajille, ja aiheuttanut muun Suomen ilkkumisen Helsingille, joka ykskaks vetää enemmän asumistukea kuin maataloustuet.
Tilanne pitäisi korjata palauttamalla asumistuet ja jakoperusteet entiselle tasolle. Osa joutuu luopumaan dolce-vita elämästään Punavuoressa mutta that's life. Useimmat opinahjotkin ovat metron tai uuden Jokeri-linjan varrella eikä vanhan hidasratikkaverkon.
Todellisuudessa Helsinki pystyy synnyttämään työpaikkoja nopeammin kuin Pieksämäen kaltaiset paikkakunnat, ja ihmisille on voitava tarjota piiskana ennemmin sitä että menettää oikeuden asua yksin omassa asunnossa jos ei pääse töihin, kuin että joutuu paikkakunnalle jossa ei ole mitään töitä.
t. Rainer
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Sanoin sen lauseessani lyhyessä muodossa. Eli että kehtasivatkin esittää tuollaisen verukkeen asukastilaisuuksissa ja lehdistössä. Kun asiaa käytiin läpi uudemman kerran, häpesivät esittämäänsä ja katuivat.
Oletkin sitten "normaalimpi" kehitysvammaisia kohtaan kuin alkoholismiin sairastuneita.
Viimeisin muokkaaja Salomaa; 13.04.2020 kello 18:35. Syy: kappalejaon tarkistus
Vs: Helsingin kaupunkisuunnittelua
Vai voisiko tämä johtua siitä, että työstä ei makseta riittävän suurta palkkaa että sillä pystyisi elämään? Jos minä olisin työtön (onneksi en ole) niin en minäkään viitsisi vastaanottaa työtä josta saatava palkka olisi niin pieni että tarvitsisin vielä toisenkin työn (tai kolmannen...) jotta saisin leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.
Ulkomaalaiset työnhakijathan tekevät töitä vaikka millaisella nälkäpalkalla saadakseen oleskeluluvan joten työnantaja voi hyvin palkata työntekijän tästä reservistä ja jättää kotimaisen työnhakijan, joka ei orjapalkalla suostu töitä tekemään, palkkaamatta kasvattaakseen voittojaan.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä