Helsingin kaupunkisuunnittelua

Jos tuo huumorimielessä heitettyä läppää, niin ei ole mitään vaikeuksia pysyä keskustelussa mukana. Ehkä et itsekään ole niin tosissasi, jos teet tätä siksi että Salomaan kanssa on mukava änkätä. En millään nimittäin halua saada kaaliini että joku tosissaan ehdottaisi että köyhempi väistäisi varakkaamman tieltä.

En näe nykyisessä tilanteessa mitään huumoria. Esim:

https://yle.fi/uutiset/3-11312389

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006479303.html

Lintukotosuomen alamäki on alkanut. Bileet on ohi. On traagista, että esim sinä et ymmärrä sitä, koska nyt on pakko satsata kaikki mahdollinen aivotyö tulevaisuuden selviytymistaisteluun, eikä pitää härkäpäisesti kiinni "saavutetuista eduista".

---------- Viestit yhdistetty klo 12:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:03 ----------

En millään nimittäin halua saada kaaliini että joku tosissaan ehdottaisi että köyhempi väistäisi varakkaamman tieltä.

Tuolla lailla pelkistettynä tuo kuulostaa suorastaan runollisen marttyyrimaiselta. Kuitenkin, todellisuuteen ja siihen mistä tässä keskustelussa on kysymys palataksemme: köyhä=tässä tapauksessa pitkäaikaisesti työtävieroksuva sosiaalipummi, rikas=tässä tapauksessa normaali työtä tekevä veronmaksaja, jonka maksamilla veroilla kustannetaan "köyhän" elämäntapa.

Köyhyys tai rikkaus ei ole peruste syrjiä tai suosia ketään. Ala-asteen matematiikan oppimäärälläkin pystyy kuitenkin ymmärtämään, että pienemmällä rahamäärällä yhteiskuntamme saa vähemmän ja silloin emme voi jatkaa nykyisellä biletyslinjalla.
 
Ainakaan minä en ole sanonut missään kirjallisesti enkä suullisesti että uutta ei saa rakentaa.

Sillä aikaa kun täällä on kinasteltu sosiaaliturvasta, pläräsin läpi ketjun alkupään ja et ole kertaakaan ilmaissut tukea minkäänlaiselle lisärakentamiselle. Vastustanut olet kuitenkin 1) Keskuspuistosta haukkaamista, 2) Malmin lentokentän asuntokäyttön ottoa, 3) Vartiosaaren rakentamista, 4) Kaupunkibulevardeja, 5) metsälähiöiden tiivistämistä, 6) kantakaupungin puistojen rationalisointia, 7) tornitaloja (Pasila, Kalasatama) ja 8) purkavaa uudisrakentamista (Puu-Vallila).

Jos et kerran vastusta kaikkea uutta, niin nyt olisi korkea aika mainita jotain, mitä et vastusta.
 
Sillä aikaa kun täällä on kinasteltu sosiaaliturvasta, pläräsin läpi ketjun alkupään ja et ole kertaakaan ilmaissut tukea minkäänlaiselle lisärakentamiselle. Vastustanut olet kuitenkin 1) Keskuspuistosta haukkaamista, 2) Malmin lentokentän asuntokäyttön ottoa, 3) Vartiosaaren rakentamista, 4) Kaupunkibulevardeja, 5) metsälähiöiden tiivistämistä, 6) kantakaupungin puistojen rationalisointia, 7) tornitaloja (Pasila, Kalasatama) ja 8) purkavaa uudisrakentamista (Puu-Vallila).

Jos et kerran vastusta kaikkea uutta, niin nyt olisi korkea aika mainita jotain, mitä et vastusta.

Niinpä. Mä kyselin jo aikaa sitten näin:

Rakentaa ei saa. Eikä valikoida asukkaita kannustimin. Miten sinä Salomaa ratkaisisit sen ongelman, että sairaanhoitajalla tai lastentarhanopettajalla ei ole varaa asua kohtuullisen työmatkan päässä työpaikastaan? Siirretäänkö sairaalat ja lastentarhat Kajaaniin?

Siitähän tässä ketjussa nimenomaan on kysymys, että Helsingissä on kaamea asuntopula ja hinnat pilvissä. Siihen pitäisi löytää ratkaisu tai ratkaisuja. Mikä sinun ratkaisuehdotuksesi on?

Mitään vastausta ei Salomaalta ole tullut. En oikein tiedä, mitä siitä sitten pitäisi ajatella tai päätellä.
 
Jos tuo huumorimielessä heitettyä läppää, niin ei ole mitään vaikeuksia pysyä keskustelussa mukana. Ehkä et itsekään ole niin tosissasi, jos teet tätä siksi että Salomaan kanssa on mukava änkätä. En millään nimittäin halua saada kaaliini että joku tosissaan ehdottaisi että köyhempi väistäisi varakkaamman tieltä.
En nyt sanoisi ihan noinkaan. Eikä itseasiassa kukaan ole sanonut, että köyhät hävitköön Helsingistä ja varakkaammat tilalle. Taisit itseasiassa missata mallin 339-DF pääpointin kokonaan.
 
En nyt sanoisi ihan noinkaan. Eikä itseasiassa kukaan ole sanonut, että köyhät hävitköön Helsingistä ja varakkaammat tilalle. Taisit itseasiassa missata mallin 339-DF pääpointin kokonaan.

Niin, itse asiassa mun tarkoituksena nimenomaan olisi järjestää köyhille = työssäkyville pienituloisille asuntoja Helsingistä. Heille, jotka ovat ahkeria ja käyvät töissä, mutta joutuvat asumaan pitkän työmatkan päässä.
 
En näe nykyisessä tilanteessa mitään huumoria. Esim:

https://yle.fi/uutiset/3-11312389

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006479303.html

Lintukotosuomen alamäki on alkanut. Bileet on ohi. On traagista, että esim sinä et ymmärrä sitä, koska nyt on pakko satsata kaikki mahdollinen aivotyö tulevaisuuden selviytymistaisteluun, eikä pitää härkäpäisesti kiinni "saavutetuista eduista".

---------- Viestit yhdistetty klo 12:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:03 ----------

Se että köyhä pakotetaan väistymään parempituloisemman alta, sillä ei ole mitään tekemisä suoraan koronaviruksen kanssa.



Tuolla lailla pelkistettynä tuo kuulostaa suorastaan runollisen marttyyrimaiselta. Kuitenkin, todellisuuteen ja siihen mistä tässä keskustelussa on kysymys palataksemme: köyhä=tässä tapauksessa pitkäaikaisesti työtävieroksuva sosiaalipummi, rikas=tässä tapauksessa normaali työtä tekevä veronmaksaja, jonka maksamilla veroilla kustannetaan "köyhän" elämäntapa.

Köyhyys tai rikkaus ei ole peruste syrjiä tai suosia ketään. Ala-asteen matematiikan oppimäärälläkin pystyy kuitenkin ymmärtämään, että pienemmällä rahamäärällä yhteiskuntamme saa vähemmän ja silloin emme voi jatkaa nykyisellä biletyslinjalla.

Kuka on työtävieroksuva sosiaalipummi. Millä mittarilla se katsotaan ? Paljonko heitä on ?

---------- Viestit yhdistetty klo 18:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:37 ----------

Sillä aikaa kun täällä on kinasteltu sosiaaliturvasta, pläräsin läpi ketjun alkupään ja et ole kertaakaan ilmaissut tukea minkäänlaiselle lisärakentamiselle. Vastustanut olet kuitenkin 1) Keskuspuistosta haukkaamista, 2) Malmin lentokentän asuntokäyttön ottoa, 3) Vartiosaaren rakentamista, 4) Kaupunkibulevardeja, 5) metsälähiöiden tiivistämistä, 6) kantakaupungin puistojen rationalisointia, 7) tornitaloja (Pasila, Kalasatama) ja 8) purkavaa uudisrakentamista (Puu-Vallila).

Jos et kerran vastusta kaikkea uutta, niin nyt olisi korkea aika mainita jotain, mitä et vastusta.

Jo on mahtava nimi puistojen rakentamiselle: "kantakaupungin puistojen rationalisointi". Kaikkea 8 kohtaa vastustan. Olis pitänyt sitten Vartiosaarikin rationalisoida. Mutta KHO on kanssani samaa mieltä ja jonkinalinen joukko Helsinkiläisiä. Östersundomin piti liittää väkisin. Siellä voitaisiin aloittaa rakennustyöt.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:42 ----------

Niinpä. Mä kyselin jo aikaa sitten näin:



Mitään vastausta ei Salomaalta ole tullut. En oikein tiedä, mitä siitä sitten pitäisi ajatella tai päätellä.

Ensiksi pitää tehdä linjaus siitä, kuinka paljon Helsingin asukaslukua kasvatetaan. Kysyin sitä kerran kaava-arkkitehdiltä ja hän vastasi, että ylärajaa ei ole määritelty. Mielestäni yläraja pitäisi määritellä. Olen tämän tuonut esiin, mutta 339-DF antaa tässä asiassa väärää tietoa.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:45 ----------

En nyt sanoisi ihan noinkaan. Eikä itseasiassa kukaan ole sanonut, että köyhät hävitköön Helsingistä ja varakkaammat tilalle. Taisit itseasiassa missata mallin 339-DF pääpointin kokonaan.

En ole millään tavalla missannut sitä. Päinvastoin. Jatkan perehtymistä asiaan edelleen. Jos selvällä enemmistöllä o tehty päätös alueiden sekoittamisesta eri sosioekonomisten ryhmien mukaan ja se kirjataan kaupunkistrategiaan. Ja on muuten kirjattu aikoja sitten. Mahdotonta ymmärtää, käsittää ja hyväksyä sitä että strategia käännettäisiin päinvastaiseksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:49 ----------

Niin, itse asiassa mun tarkoituksena nimenomaan olisi järjestää köyhille = työssäkyville pienituloisille asuntoja Helsingistä. Heille, jotka ovat ahkeria ja käyvät töissä, mutta joutuvat asumaan pitkän työmatkan päässä.

Tämä seikka muuten asuntohaussa otetaan huomioon jo nyt. Pitkän työmatkan päässä asuva saa asunnon Helsingistä varmasti jollain tavalla ilman ettän hänelle vapautetaan "sosiaalipummin" asunto.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:51 ----------

Kokonaisuuteen liittyvä osa-asia: sosiaaliturvan käyttö vuokrarästeihin jäi kesken, kun mallin 339-Df käsittely kelattiin alkuun. Selvitin asiaa ja liitin myös muutaman linkin tutkimuksiin, joissa asiaa on selvitelty. Liittämistäni tutkimuksist selviää se kuinka paljon esim. Helsingissä käytettiin asukkaiden vuokrarästien maksamiseen. Selvisi että Helsingin mittakaavassa summa ei ole suuri. Mutta tietysti väittelytyyppisessä keskustelussa on oleellista se, mihin verrataan.

Jos sosiaalityöntekijä tekee työnsä annettujen ohjeiden mukaan, niin häntä ei voi syyttää. Eipähän ole tällä palstalla esitetty, kuinka paljon on niitä, jotka tietoisesti jättävät vuokransa maksamatta, "koska sossu kuitenkin maksaa rästit"
 
En ole millään tavalla missannut sitä. Päinvastoin. Jatkan perehtymistä asiaan edelleen. Jos selvällä enemmistöllä o tehty päätös alueiden sekoittamisesta eri sosioekonomisten ryhmien mukaan ja se kirjataan kaupunkistrategiaan. Ja on muuten kirjattu aikoja sitten. Mahdotonta ymmärtää, käsittää ja hyväksyä sitä että strategia käännettäisiin päinvastaiseksi.

Tämä seikka muuten asuntohaussa otetaan huomioon jo nyt. Pitkän työmatkan päässä asuva saa asunnon Helsingistä varmasti jollain tavalla.
Sitähän nimenomaan ei käännettäisi päinvastaiseksi jos asuntojen hinnat laskisivat.

Ei välttämättä saa. Tai sitten saa vaikkapa jostain huonommin saavutettavissa olevasta sijainnista kun jokin yhteiskunnan tuilla loisiva saa asua hyvällä paikalla. Ja loisivalla tarkoitan nimenomaan niitä, jotka eivät esim. ole halukkaita menemään töihin.

Ja jos tarkoitat tutkimuksilla n. 10 vuotta vanhaa tietoa niin suhtautuisin siihen varauksella. On syytä tarkastella asiaa nyt, vuonna 2020.

Siis minun päähäni ei vaan mahdu se, että miten taakka yhteiskunnalle voi saada yhteiskunnan kaiken avun kantamatta itse korttaan kekoon. Aika epäreilu asetelma.
 
Viimeksi muokattu:
Sitähän nimenomaan ei käännettäisi päinvastaiseksi jos asuntojen hinnat laskisivat.

Ei välttämättä saa. Tai sitten saa vaikkapa jostain huonommin saavutettavissa olevasta sijainnista kun jokin yhteiskunnan tuilla loisiva saa asua hyvällä paikalla. Ja loisivalla tarkoitan nimenomaan niitä, jotka eivät esim. ole halukkaita menemään töihin.

Ja jos tarkoitat tutkimuksilla n. 10 vuotta vanhaa tietoa niin suhtautuisin siihen varauksella. On syytä tarkastella asiaa nyt, vuonna 2020.

Paljonko niitä loisivia on ? Ensin vaaditte perusteluja, kun esitän sanotte että ne ei kelpaa, esitin uudempia - ette lukenut.
 
Paljonko niitä loisivia on ? Ensin vaaditte perusteluja, kun esitän sanotte että ne ei kelpaa, esitin uudempia - ette lukenut.
Uudempia? Yksi Ylen uutinen vai? Kajaani? 70v? Luinhan minä sen ja kommentoinkin asiaa. Luitko itse kommenttiani?
 
Kuka on työtävieroksuva sosiaalipummi. Millä mittarilla se katsotaan ?

Kuten varmasti muistat alkuperäisestä ehdotuksestani, minun mittarini oli 10 kk yhtäjaksoista elämää ilman omia tuloja, pelkästään yhteiskunnan avustusten varassa. Kun, ja sanon nyt ihan piruuttani kun enkä jos, mallia lähdetään selvittämään ministeriötasolla, voi hyvin olla, että päädytään lyhyempään taikka pidempään aikaan.

Paljonko heitä on ?

Se kiinnostaisi minuakin suuresti. Tällaista tietoahan me emme yksityishenkilöinä saa ulos, valitettavasti. Jos kiinnostusta löytyy riittävästi, täytyy lähestyä jotain itseään lähellä olevaa puoluetta ja yrittää saada sitä kautta joku tonkimaan näitä.

Googlaamalla "kuinka moni helsinkiläinen saa toimeentulotukea" löytyi tämä lainaus Vantaan Sanomista 19.3.2018 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1511613), eli pari vuotta vanhaa tietoa: "Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta."

Artikkeli käsittelee vieraskielisiä, mikä ei ole tässä olennaista, vaan olennainen on tuo kokonaismäärä; toimeentulotukiasiakkaita oli 54 000, tai jos otetaan naapurikunnat mukaan, peräti 90 000! Se on aivan huikean suuri luku. Mutta heistä eivät luonnollisesti kaikki ole näitä pysyväisluonteisia, jotka olisi syytä asuttaa väljemmille alueille.
 
Jo on mahtava nimi puistojen rakentamiselle: "kantakaupungin puistojen rationalisointi". Kaikkea 8 kohtaa vastustan. Olis pitänyt sitten Vartiosaarikin rationalisoida. Mutta KHO on kanssani samaa mieltä ja jonkinalinen joukko Helsinkiläisiä. Östersundomin piti liittää väkisin. Siellä voitaisiin aloittaa rakennustyöt.

Rationalisointi meinaa siis sitä että vierekkäisiä puistoja poistettaisiin ja niitä, jotka ovat lähellä isoja luontoalueita. Aikaisempi keskustelu oli ollut siis siitä onko kantakaupungissa turhan paljon puistoja ja niiden vähentäminen tarpeeta vastaavaksi olisi siis rationalisointia. Vartiosaari oli taas tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan asuntokäyttöön eli se ei olisi vain rationalisointia.

Hallinto-oikeus on myöskin kumonnut Östersundomin yleiskaavan viimeksi viime marraskuussa, eikä aikaisemman huonot päätökset ole mikään oikeitus uusille huonolle ratkaisuille ja niiden jatkamiselle johdonmukaisuuden nimissä. Varsinkin kun ne aikaisemmat huonot päätökset on tehnyt edellinen päättäjä- ja virkamiessukupolvi. Österin ainoa varteenotettava liikennemuoto olisi autoilun lisäksi metro, joka on tukossa, eli onko järkevää ruveta rakentamaan nyt ainoastaan autoon tukeutuvaa rakentamista? vai onko sinulla kenties muita kantoja lisärakentamisen puolesta, jotka eivät ole mahdollisimman kaukana omasta takapihastasi?
 
Uudempia? Yksi Ylen uutinen vai? Kajaani? 70v? Luinhan minä sen ja kommentoinkin asiaa. Luitko itse kommenttiani?

Luin. Kyllä minä sen luin.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:26 ----------

Kuten varmasti muistat alkuperäisestä ehdotuksestani, minun mittarini oli 10 kk yhtäjaksoista elämää ilman omia tuloja, pelkästään yhteiskunnan avustusten varassa. Kun, ja sanon nyt ihan piruuttani kun enkä jos, mallia lähdetään selvittämään ministeriötasolla, voi hyvin olla, että päädytään lyhyempään taikka pidempään aikaan.

Tämä on se pihvi. Eli mennään asian ytimeen. Muistan tuon 10 kk:n ehdotuksen. Eritelläänpä sitä nyt. Vaikka se on selvästi perustuslain vastainen, niin kommentoin sitä käytännön toimivuuden kannalta.

A. Korkeakoulun suorittanut henkilö on saanut hyvän työpaikan, joka oli määräaikainen. Hän jäi työttömäksi työsuhteen päätyttyä. Hän saa ansiopäivärahaa ja asumistukea. Hän alkaa välittömästi etsiä itselleen uutta työtä. Hän ei ole onnistunut siinä 12 kuukauden aikana, mutta hän on toiveikas ja jatkaa työnhakua. Sanotaankö hänelle 11 kk:n kohdalla että muuttaisitko Helsingistä pois ?

B. Peruskoulun käynyt jää työttömäksi omasta syystään. Alkoholin takia. Hän saa peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Hän tekee yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa ja hakeutuu hoitoon. Ei onnistu ihan heti, retkahtaa juomaan pari kertaa, mutta yritystä on ollut 12 kk:n ajan. Sanotaanko hänelle pooismuutosta Helsingistä 11 kk:n kohdalla.

C. Ammatillisen koulutuksen saanut henkilö kärsii vahvasta masennuksesta ja jää työnantajan kanssa sovittuaan sairaslomalle. Haluaa palata töihin, mutta masennus jatkuu lääkityksestä ja hoidosta huolimatta. Sairaslomaa jatketaan siten että työstä poissaolo menee yli 12 kk:n mittaiseksi. Sanotaanko hänelle 11 kk:n kohdalla että muutto Helsingistä pois olisi hyvä ratkaisu ?

Tässä 3 tapausta. Kuinka malli 339-DF toimisi näissä kuvitteellisissa esimerkkitapauksissa ? Mutta todellisuudessa Helsingissä on oikeasti näitä pilvin pimein.

Lähdetäänpä nyt yhdessä tutkimaan mallia 339-DF.
 
Viimeksi muokattu:
Luin. Kyllä minä sen luin.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:26 ----------



Tämä on se pihvi. Eli mennään asian ytimeen. Muistan tuon 10 kk:n ehdotuksen. Eritelläänpä sitä nyt. Vaikka se on selvästi perustuslain vastainen, niin kommentoin sitä käytännön toimivuuden kannalta.

A. Korkeakoulun suorittanut henkilö on saanut hyvän työpaikan, joka oli määräaikainen. Hän jäi työttömäksi työsuhteen päätyttyä. Hän saa ansiopäivärahaa ja asumistukea. Hän alkaa välittömästi etsiä itselleen uutta työtä. Hän ei ole onnistunut siinä 12 kuukauden aikana, mutta hän on toiveikas ja jatkaa työnhakua. Sanotaankö hänelle 11 kk:n kohdalla että muuttaisitko Helsingistä pois ?

B. Peruskoulun käynyt jää työttömäksi omasta syystään. Alkoholin takia. Hän saa peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Hän tekee yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa ja hakeutuu hoitoon. Ei onnistu ihan heti, retkahtaa juomaan pari kertaa, mutta yritystä on ollut 12 kk:n ajan. Sanotaanko hänelle pooismuutosta Helsingistä 11 kk:n kohdalla.

C. Ammatillisen koulutuksen saanut henkilö kärsii vahvasta masennuksesta ja jää työnantajan kanssa sovittuaan sairaslomalle. Haluaa palata töihin, mutta masennus jatkuu lääkityksestä ja hoidosta huolimatta. Sairaslomaa jatketaan siten että työstä poissaolo menee yli 12 kk:n mittaiseksi. Sanotaanko hänelle 11 kk:n kohdalla että muutto Helsingistä pois olisi hyvä ratkaisu ?

Tässä 3 tapausta. Kuinka malli 339-DF toimisi näissä kuvitteellisissa esimerkkitapauksissa ? Mutta todellisuudessa Helsingissä on oikeasti näitä pilvin pimein.

Lähdetäänpä nyt yhdessä tutkimaan mallia 339-DF.
Ei ole perustuslain vastainen ! Usko se nyt jo. Väljästi säädettyä perustuslakia voidaan tulkita niin kuin parhaaksi katsotaan.

Ja eikö 339-DF ole itsekin sanonut, että mallissa on varmasti monia asioita, joita pitää tarkemmin miettiä. Mutta saisiko sinulta nyt jonkun ratkaisun Helsingin tulevaisuutta varten, joka pohjautuu siihen, että 8 kohdan listaa noudattamalla tiettyihin alueisiin ei kosketa, Östersundomiin - eli kauas keskustasta rakennetaan yksityisautoiluun perustuva uusi lähiö joka kasvattaa siten yksityisautoilua ja päästöjä - joita siis olet kovasti kammoksunut (Ruuhkamaksut pk-seudulla)
 
Tämä toimeentulotukeen liittyvä asia käsitellään ensin, koska se jäi kesken. Helsingin rakentamiseen liittyviä näkökulmia on paljon ja niihin on hyvä palata heti sitten kun tästä muuttopakosta saadaan jonkinlainen yhteenveto. On kaikkien keskustelijoiden etu, että yksi erittäin merkityksellinen ja periaatteellinen asia käsitellään ensin.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:33 ----------

Ei ole perustuslain vastainen ! Usko se nyt jo. Väljästi säädettyä perustuslakia voidaan tulkita niin kuin parhaaksi katsotaan.

Jos se olisi noin, niin meillä olisi Sote-uudistuskin valmis ollut jo aikoja sitten.
 
Tämä on se pihvi. Eli mennään asian ytimeen. Muistan tuon 10 kk:n ehdotuksen. Eritelläänpä sitä nyt. Vaikka se on selvästi perustuslain vastainen, niin kommentoin sitä käytännön toimivuuden kannalta.

[...]

Tässä 3 tapausta. Kuinka malli 339-DF toimisi näissä kuvitteellisissa esimerkkitapauksissa ? Mutta todellisuudessa Helsingissä on oikeasti näitä pilvin pimein.

Oletetaan ilmeisesti, että kukin asuu yksin omassa taloudessaan.

B:lle ja C:lle osoitetaan uusi asunto esimerkiksi sieltä Kajaanista.

A on hankalampi, mutta äärettömän teoreettinen. Lähinnä tuo tulee kyseeseen, jos korkeakoulututkinto on joltain sellaiselta alalta, jolle nyt vaan ei työllisty. Vaikka kuinka olisi maisteri, niin jos egyptologi ei löydä mitään itselleen kelpaavaa työtä Helsingistä, on meille kaikille parempi että hän on työttömänä Kajaanissa kuin työttömänä Helsingissä.

A on äärettömän teoreettinen lähinnä siksi, että jos oletetaan A:n opiskelleen jotakin sellaista alaa, jolla työllistymisnäkymät ovat normaalit, hän olisi kyllä saanut töitä. Jos ei saa, niin joko A kikkailee ja tahtoo työllistyä vasta myöhemmin, taikka sitten A:ssa on jokin vika, joka estää työllistymisen.

A tuo kuitenkin mieleen toisen epäkohdan, joka olisi pikimmiten korjattava. Nimittäin tilastoista näemme, että työttömäksi jäävät työllistyvät nyt kahdessa aallossa, toiset "heti" eli muutaman viikon sisällä työttömyyden alkamisesta ja toiset juuri ennen 400 päivän ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymistä. Aika erikoinen sattuma, eikö? Ansiosidonnaisen perusidea on hyvä ja järkevä, mutta sen kesto tulisi rajata murto-osaan nykyisestä, esimerkiksi 180 päivään. Jos näin olisi, niin A:kin olisi varmasti jo työllistynyt.
 
Takaisin
Ylös