Helsingin kaupunkisuunnittelua

Antero Alku sanoi:
En pidä parkkikenttää kauniina, mutta kaupungissa on hyvä olla myös ”tyhjää tilaa”, kuten aukioita, puistoja, toreja jne. New Yorkissakin on keskellä puisto, vaikka siellä tonttimaa on taatusti kalliimpaa kuin meillä.

Asfalttikentän voisi hyvin korvata 4 m syvällä kuopalla, jonka päälle pannaan kansi ja jotain viihtyisää. Alla on sitten autoja. Kaupunkikuvallisesti en toivo, että kentän päälle rakennettaisiin jotain korkeita massoja, kuten urheiluhalli. Eikä urheiluhallin paikka minusta ylipäätään ole kaupungin keskustassa. Olympiastadion on tehty aikanaan kaupungin laidalle ja siihen liittyy muita arvoja kuin sen käyttömahdollisuudet – eikä se sijaitse tämän pysäköintikentän paikalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne jotka ovat eläneet 60-luvulla muistanevat että kenttä toimi vanhan messuhallin ulkonäyttelyalueena aina kun messuhallissa pidettiin messuja. Siihen akaan kun kaupunki todella oli pienempi kuin nyt, ymmärsi että kyseisellä paikalla piti olla tyhjää tilaa kaikenlaisia tapahtumia varten.

Siitä olen samaa mieltä että autot pitää saada maan alle. Jokin edustava kulttuuria palveleva rakennus olisi kyllä hyvä saada täyttämään iso aukio. Kyllä Helsingissä toreja ja aukioita riittää ennestään. Mielestäni Olympiastadionin arvokkuus pilaantui jo silloin kun rakennettiin Finnair-Stadium.

t. Rainer
 
->Helsinki on aukioiden luvattu kaupunki. Siitä huolimatta, että Helsingissä on kylmä, tuulee ja joskus sataakin yhdeksän kuukautta vuodesta, täällä on aukioita ja toreja joka käänteessä avartamassa tilaa tuiverrukselle ja tekemässä kunniaa jollekin historian nimelle.

Kyllä kelpaa helsinkiläisten ihastella talvella ikkunoista autioita aukioitaan.
 
vristo sanoi:
Helsingin uusista kaupunginosista on rakennettu näyttäviä tietopaketteja nettiin:

http://en.uuttahelsinkia.fi/

http://www.youtube.com/watch?v=FvMi2pJqNj4&feature=related
Klikkaa laajentaaksesi...

Useinkin kuulee valitettavan, että kaikki uusi suomalainen arkkitehtuuri näyttää samalta. En tähän ihan yhdy, ja osittain entisten aikojen monimuotoisuuskin on näköharhaa. 60- ja 70-luvuilla tehtiin samannäköistä kerrostaloa Suomi täyteen vielä kovempaan tahtiin kuin nyt. Silti näyttäis olevan tulossa melkoinen annos 2010-luvun taloja kerralla. Jokin niissä meikäläistäkin hieman ahistaa kun liian suuria annoksia kohdalle sattuu. En osaa oikein sanoa mikä, mutta ainakin vakiovarusteeksi muodostunut julkisivusta ulos töröttävä värikäs tai materiaaliltaan poikkeava laatikkoparveke käy pian tökkimään, samaten mittasuhteiltaan ja aukotukseltaan yltiöankeat julkisivut tyyliin Musiikkitalon nauhaikkunasivut.

Eniveis, Herzog & de Meuronin alas ammutun hotellin paikalle Katajanokalle on mahdollisesti tulossa design-pääkaupunkivuodeksi väliaikainen konttihotelli, jonka suunnittelemiseen käsittääkseni osallistuisi 'Arkkivahti' Tarja Nurmi.

http://tarjanurmi-arkkivahti.blogspot.com/2011/06/harbour-hub.html

Hmmm, lisää värikkäitä suorakulmaisia palikoita...
 
hmikko sanoi:
näyttäis olevan tulossa melkoinen annos 2010-luvun taloja kerralla. Jokin niissä meikäläistäkin hieman ahistaa kun liian suuria annoksia kohdalle sattuu. En osaa oikein sanoa mikä, mutta ainakin vakiovarusteeksi muodostunut julkisivusta ulos töröttävä värikäs tai materiaaliltaan poikkeava laatikkoparveke käy pian tökkimään, samaten mittasuhteiltaan ja aukotukseltaan yltiöankeat julkisivut tyyliin Musiikkitalon nauhaikkunasivut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Need I say more?
 
Sami Koskinen sanoi:
Aiheeseen liittyen
Klikkaa laajentaaksesi...

Heh, minä itse asiassa pidän tuosta talosta, ainakin kuvan perusteella ja yksittäiskappaleena. Opiskelija-asunnoissa on tietty sisätiloissa usein tingitty laadusta aika rajusti. Talo sopisi 50-luvun rapattujen kerrostalojen joukkoon täydennykseksi. Erikoisuuden tavoittelussa ongelma sitten syntyy, jos koko alue tehdään tuommoisella julkisivujen aukotuksella eikä missään enää ole suoria linjoja. Asukkaan ja kulkijan katse väsyy vilinään ja olo on kuin Liisalla Ihmemaassa.
 
Helsingin kaupunkisuunnittelussa vallitsee kriisi. Se on ollut jo pitemmän aikaa. Ilmeni mm. Katajannokan hotellikysymyksessä sekä nyt ilmenee Töölönlahden asemakaavakysymyksessä, missä yritetään rakentaa maanalaisia vapaa-ajantiloja.

Ei järjen häivääkään ! On hämmästyttävää, että asia on päässyt näin pitkälle.
 
Eilisessä Hesarissa asiaa sivuava artikkeli:

Brittikriitikko arvostelee Helsinkiä: Eiranranta kuin helikopterista pudotettu

Itse olen asiasta eri mieltä ja pidän esimerkiksi Ruoholahtea (jota tämä brittikriitikko arvostelee) erittäin viihtyisänä kaupunginosana.

Tottakai Helsingin vanhat jugend-talot ovat upeita, mutta nämän kriitikon arvostelemat asuinalueet edustavat modernismia. Myös toimivuus on mielestäni tärkeä suunnitteluaspekti, eteenkin asuntorakentamisessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ruoholahdessa on mm. tämä Sitran torni. Sitten sitran väki sanoi, että taloa on hankala käyttää, koska hissilllä pitää ajan vähän väliä. Kerronksen koko suhteessa talon korkeuteen on suunniteltu väärin, jolloin yhden organisaation tai yrityksen käyttöön talo on hankala.

Ruostejulkisivusta lasin alla on varmaan kaikenlaisia mielipiteitä.
 
Salomaa sanoi:
Ruoholahdessa on mm. tämä Sitran torni. Sitten sitran väki sanoi, että taloa on hankala käyttää, koska hissilllä pitää ajan vähän väliä. Kerroksen koko suhteessa talon korkeuteen on suunniteltu väärin, jolloin yhden organisaation tai yrityksen käyttöön talo on hankala.
Klikkaa laajentaaksesi...

Menee ketjun aiheesta ohi arkkitehtuurikritiikin puolelle, mutta eipä ole ensimmäinen kerta. Itämerentorin talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Helin & Co, jonka tekeleitä ovat mm. kadun toisella puolella oleva Ilmarisen talo, Nokian pääkonttori, Sivuskuntatalo, Kampin keskus ja Skanssin ostoskeskus Turussa. Kieltämättä Sitran torni on aika kapoinen. Isossa maailmassa ulkomittasuhteiltaan vastaavia taloja on niin isokokoisina, että yksittäinen kerros on laajempi. Taitava arkkitehti osaa kyllä luoda hoikkuuden vaikutelman ja silti tehdä pinta-alaltaan käyttökelpoisia kerroksia. Jättikokoluokan esimerkki kuuluisimmasta päästä on Hancock Tower, pääsuunnittelija Ieoh Ming Pein firmasta Henry Cobb.

Vuosaaressa Cirruksen kohdalla ulkomaisen arkkitehdin hoikka ja elegantti lasitorni rationoitiin suomalaisen elementtiteollisuuden periaattein ja tuloksena on umpiankea paksu betoniloota suoraan brezneviläisyyden suosta. En tiedä, onko asukkailla näin mukavampaa, mutta kaupunkikuvan osalta olis parempi laittaa tönö uusiksi.
 
Kait me nyt sallitaan tässä ketjussa arkkitehtuurikritiikki. Lupaan olla viemättä johdinauto-osastolle.
Seuraavaksi pitäisi tehdä esitys Kyläkirkontie 12 säilyttämisestä. Jos kaupunkin viimeisiä viime vuosisadan alun puutaloja ei voida säilyttää, niin eihän tässä kohta olla yhtä mieltä enää mistään.

Ja siitä muuten kulkee linja 231k, jonka oikaisemisessa tai poistamisesta Henrikintieltä on ollut jotain seurustelua.
 
Itse olen ainakin viehtynyt Mannerheimintien varteen rakennettuun Viuhkaan sekä näihin uusiin Mannerheimintien päätyyn rakennettuihin uusiin toimistotaloihin. Funkkis on ihan jees! En oikein itse diggaa siitä, että rakennuksen ikkunat on kuin haulikolla ammuttu. Selkeälinjaisuus on kaunista.

Toivon sydämmestäni, että saamme Jätkäsaaresta, Kalasatamasta kuin Kruunuvuorenrannastakin 2010 ja 2020 lukujen kaupunkisuunnittelun sekä oman aikamme arkkitehtuurin taidonnäytteitä! Mielenkiintoista tässä on juurikin, että kantakaupunki ei ole aikoihin laajentunut näin voimakkaasti. Mitä olen lukenut niin Kalasatamaan olisi ihan leffateatteriakin ynnä muuta viihde sekä yleishyödyllistä palvelua tulossa.

Mielenkiinnolla rakkaan kotikaupungin kasvua ja kehitystä seuraten!
 
Puolimatala sanoi:
Toivon sydämmestäni, että saamme Jätkäsaaresta, Kalasatamasta kuin Kruunuvuorenrannastakin 2010 ja 2020 lukujen kaupunkisuunnittelun sekä oman aikamme arkkitehtuurin taidonnäytteitä! Mielenkiintoista tässä on juurikin, että kantakaupunki ei ole aikoihin laajentunut näin voimakkaasti. Mitä olen lukenut niin Kalasatamaan olisi ihan leffateatteriakin ynnä muuta viihde sekä yleishyödyllistä palvelua tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kalasatamassa epäilyttää siinne kaavailtu iso ostokeskus, johon näitä palveluita on tulossa. Semmoinen yleensä tarkoittaa sitä, että keskuksen ulkopuolella pienemmät liikkeet eivät pärjää. Ei synny perinteisen kaupungin pienempinä yksikköinä etenevää orgaanista kasvua, vaan kaikki on kasattu yhteen isoon julkisivultaan umpinaiseen ostariin. Eipäilen, että ympäristöstä tulee helposti jotain Leppävaaran Sellon kaltaista. Siinä yritystä on kyllä ollut ja rakennuskompleksissa sijaitsee kirjaston ja konserttisalin kaltaisia tiloja, mutta jalankulkuympäristö on silti aika luotaantyöntävä.

Haulikolla ammutut ikkuna-aukotukset ja muut tetrispalikkajulkisivut ovat tosiaan osoittautuneet todella nopeasti puuduttavaksi muoti-ilmiöksi. Toivotan trendille pikaista kuolemaa, ja se kyllä taitaakin olla jo laskusuhdanteessa. Helsingin uusilla alueilla on varmaan ihan hyvät mahdollisuudet säästyä näiltä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös