Viestiketju: Helsingin kaupunkisuunnittelua

Alunperin kirjoittanut j-lu

Itse tulkitsen tuota niin, että Töölön metrolle on myös vaihtoehto, jossa nykyinen metro haarautuu Kampissa Töölön suuntaan. Hyvin vaikea tulkita pikaraitiotieksi, vaikka tuon Katajanokalle menevä sellainen voi ollakin.

Ei oikein ole koska Itäkeskuksen ja Kampin välisen osuuden kapasiteetti ei riitä haarautumaan sekä Espoon että Töölön suuntaan nykyisillä lyhyillä junilla. Paitsi jos se haarautuisikin eri suuntaan kuin nykyinen kääntöraide eli rata kulkisi Espoo-Kamppi-Töölö-Pasila.

t. Rainer

^ Niin siis ihan riippumatta realismista ja mahdolllisista ongelmista, toinen Töölön metron linjauksista haarautuu kaavaluonnoksessa aivan selvästi nykyiseltä metrolinjalta Kampin asemalta, toinen on sitten nykyisen metrolinjan kanssa Kampissa risteävä.

Asiaa tarkistamatta risteävä näyttää sekin Töölön metron suunnitelmalta jostain 2000-luvun alusta, kun Laajasaloon haikailtiin vielä metroa, ei pikaraitiotieversiolta.

Alunperin kirjoittanut j-lu

tarkistamatta risteävä näyttää sekin Töölön metron suunnitelmalta jostain 2000-luvun alusta, kun Laajasaloon haikailtiin vielä metroa, ei pikaraitiotieversiolta.

Olen ainakin ymmärtänyt, että kaupungin aikomus on tehdä Töölön metro tunnelipikaraitiotienä jos se aijotaan tehdä. Sen takia Yleiskaavassakin se on piirretty Pasilasta jatkumaan Tuusulan- ja Lahdenväylän Kaupunkibulevardeille. Sekä Kruunusilloille Katajanokasta, jonka takia nytkin suunnitellaan Laajasalon ratikkaa 60m pituisille ja 2,65m leveille vaunuille vain Korkeasaaresta itään.

Hiljattain twitterin kautta kaupungin suunnittelija jakoi kaksi kaupungille tehtyä dippatyötä liittyen Pasilan tunnelissa alittaviin pikaratitioteihin, joissa -jos muistan oikein- tutkittiin myöskin linjausta Kamppiin päin juuri tuota Töölön metron varausta pitkin poikittaisten Jokeri0 ja Tiederatikan lisäksi. Ei kai noitakaan teetettäis jollei etummainen aikomus olisi tunneliratikka raskasmetron sijaan.

Itse ottaisin tosin paljon mielummin Pasilan tason poikittaiset pikaraitiotiet kadulla ja sillalla kuin tunnelissa.

^ Joo, en epäile, etteikö Töölön metro toteutettaisi nykymetroa kevyemmin, jos sellainen jonain päivänä tehdään. Riippuu toki myös Pisarasta. Ilman Pisaraa pikaraitiotien kapasiteetti ei välttämättä riitä.

Kuten jo Rainerille totesin, tässä oli kuitenkin tarkoitus kommentoida enemmän sitä, miltä nuo kaavaluonnoksen linjaukset näyttävät. En nyt pääse varmistamaan läppäriltä, jossa olisi Töölön metron aineistoa tallennettuna, enkä jaksa kännykällä alkaa sen ihmeemmin googlaamaan, mutta hyvin paljon tuo kaavaluonnoksessa oleva Kampin risteävä metrolinjavaraus näyttää siltä samalta vanhalta Töölön raskaan metron linjaukselta.

Olisi kummallista, jos pikaraitiotie linjattaisiin samoin, yhtä kankeilla kaarresäteillä ja yhtä epäoptimaalisilla asemien sijainneilla. Kyse voi toki olla siitä, ettei vanhoja linjauksia tarkempia ole ollut tarpeen pikaraitiotieversiolle suunnitella, kun vanha linjaus ja varaus on jokatapauksessa riittävä?

Tuo Töölön metron linjaa noudattava reitti kun kytkeytyy Kruunusiltoihin ja Tukholmankatuun, jotka ovat suunniteltuja pikaraitioteitä, voi päätellä että linjan muutkin osat ovat pikaraitioteitä. Samalla linjauksella kun on joko Töölön metro tai pikaraitiotie, ei molempia.

^ Laajasalon metro linjattiin jossain vaiheessa samaa reittiä Katajanokalta Korkeasaaren kautta Kruunuvuoren rantaan.

Mun pointti on nimenomaan se, että nuo kaavaluonnoksen linjaukset näyttävät vanhoista metrosuunnitelmista yksi yhteen kopioiduilta. En lähtisi niistä päättelemään Töölön tunnelipikaraitiotien linjausta tai asemien sijoittelua, saati ennustamaan, että metrorataa oltaisiin haaroittamassa Kampista Pasilaan.

Alunperin kirjoittanut j-lu

^ Laajasalon metro linjattiin jossain vaiheessa samaa reittiä Katajanokalta Korkeasaaren kautta Kruunuvuoren rantaan.

Mun pointti on nimenomaan se, että nuo kaavaluonnoksen linjaukset näyttävät vanhoista metrosuunnitelmista yksi yhteen kopioiduilta. En lähtisi niistä päättelemään Töölön tunnelipikaraitiotien linjausta tai asemien sijoittelua, saati ennustamaan, että metrorataa oltaisiin haaroittamassa Kampista Pasilaan.

Eiköhän siinä tosiasiassa vain ole tarkoituksena varmisteta, että tulevaisuudessa on edes mahdollisuus vetää noilla linjauksialla jokin maanalainen liikutin.

Alunperin kirjoittanut pehkonen

Eiköhän siinä tosiasiassa vain ole tarkoituksena varmisteta, että tulevaisuudessa on edes mahdollisuus vetää noilla linjauksialla jokin maanalainen liikutin.

Juuri näin. Maanalaisen asemakaavan laadinta ei ole pikkujuttu, jossa vain vedellään jotakin linjoja jonnekin, vaan siinä on otettava huomioon kaikki olemassa oleva maanalainen tila, johdot ja putket, kaikki mitä on katujen alla. Siksi myös mahdolliset tulevaisuuden hankkeet tuolla ovat, ainakin niin kauan, kun niitä ei lopullisesti ole suljettu pois kaupungin päätöksenteosta.

https://www.portofhelsinki.fi/helsin...-sijoittumisen

Satamatoimintojen sijoittelusta on nyt sitten tehty selvityksiä, jotka onnistuvat vakuuttamaan, että suhmurointi ja kaverikapitalismi kukoistavat kuin idänkaupan aikoina konsanaan ja että suomalainen insinööriosaaminen tuottaa lähinnä vessapaperia. Ehkä tosin siksi, että selvitystöiden tilaajat tilaavat vessapaperia, jolla he yrittävät vakuuttaa yhteiskuntaa omien tavoitteidensa erinomaisuudesta.

Tulee vallan mieleen ensimmäisten Pisaraselvitysten nollavaihtoehto, jossa kaukojunat jäävät Pasilaan. Samalla tavoin satamaselvityksissä vertaillaan kaikin puolin keinotekoisia ja kovin ehdottomia vaihtoehtoja, joissa matkustajaliikennettä siirrellään ja eriytellään. Kun olisi pitänyt selvittää, että kuinka paljon Vuosaareen mahtuu lisäliikennettä milläkin investointitasolla, miten satamabisnekseen vaikuttaa autoliikenteen hintaohjaus pois keskustasatamissa, niin on selvitetty suunnitelmataloushenkisesti, jos suotte pienen kärjistyksen, että onko fiksumpaa jatkaa nykymallilla vai siten, että autolla matkustavat vievät autonsa Vuosaareen ja tulevat itse metrolla Länsiterminaaliin. No miten on?

Siten on, että Vapaavuori yrittää nostaa vielä kertaalleen keskustatunnelin, tai edes pätkän sitä, pöydälle. Että Haapasaaren kieli vaikuttaa olevan niin syvällä varustamopamppujen tuhkaluukussa, että krp:tä pitäisi alkaa kiinnostaa.

Laivojen kuljettamat henkilöautot ovat Helsingille suurimmaksi osaksi haitta. Niistä likemmäs 100 prosenttia kulkee kaupungin läpi pysähtymättä muualla kuin liikennevaloissa. Siinä on toki työmatkaliikennettä ja muutakin perusteltua, mutta jokatapauksessa sellaista, jonka voisi ohjata mahtuvissa määrin Vuosaareen. Keskustasta ei tarvitse saada kaikkea satamaliikennettä pois. Neljäsosa olisi jo hyvä suoritus, joka riittäisi pitkälle tulevaisuuteen, puolet ratkaisisi ongelman käytännössä kokonaan.

^ Joo, kaikenlaista. Keskustatunneliselvityksessä Länsisatamahaaran osuus oli 230 miljoonaa ilman ramppia Länärille - nyt siitä on onnistuttu höyläämään 50 miljoonaa pois (tai piiloon).

Lisäksi Helsingin Sataman suosikkiskenaariossa, keskustasatamien liikenteen keskittämisessä Länsisatamaan, on laskettu kovasti tontinmyyntituloja, muttei ole laskettu mitään kuluja joukkoliikenteen kehittämistarpeille Jätkäsaaressa. 14 miljoonaa vuosittaista laivamatkustaa mahtuu ilmeisesti raitiovaunujen kyytiin ihan tuosta vaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 07:59 ----------

20k asukasta, 6k työpaikkaa ja 14M laivamatkustajaa neliökilometrin kokoisella pussiperäniemellä kuulostaa kyllä kovasti metroasemalta ihan autotunneleista riippumatta. Noista generoituu ehkä 50-60k joukkoliikennematkaa vuorokauteen. Vrt. Herttoniemen metroasema (35k matkaa arkivuorokaudessa) plus 30-40k laivamatkustajaa päivässä, joista ehkä noin puolet käyttäisi joukkoliikennettä.

Edit. Lisäksi laivamatkustajista moni tekee päivämatkoja, varsinkin kesäaikaan, jolloin matkoja saattaa syntyä enemmänkin.

Mielenkiintoinen kirjoitus tiiviin ja vähemmän tiiviin kaupunkirakenteen ekologisuuseroista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/0...ZkbNyeyUp4bhPk

Maahan mahtuu yksi totuus kerrallaan. Jos Helsinkiä tiivistetään vimmatusti, niin firmat saavat rahaa, Sdp:n kannattajat töitä, Vihreiden kokonaiskannatus kasvaa kun se lisää suhteellista osuuttaan Helsingissä, samoin Vasemmistoliiton. Tiivistäminen on jakoautomaatti, jossa jokainen saa jotakin.

Helsingin Sanomain artikkelissa todetaan: "Keskustassa asuvalla on suurin hiilinjalanjälki" 8.8.2015 Olli Mansikka toimittajana. Artikkelissa todetaan myös jo silloin paljon samoja kuin nyt tuossa Rehtorin mainitsemassa jutussa. Mm. se että keskustaan muuttavalla on hyvät tulot ja johonkin ne kulutetaan ja silloin kärsii ympäristö.

Tiivistämisessä on Helsingissä menty liiallisuuksiin. En ole itse koskaan siitä syttynyt. Helsingin voi pitää ihan hyvin nykyisessä väljyydessä.

Eikö ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen ole tavoiteltava asia? Jos kaupungissa ihmisillä on suuremmat tulot ja suurilla tuloilla on korrelaatio suurempiin ilmastopäästöihin, niin konservatiivis-sosialistinen ratkaisu on tietenkin pakottaa kaikki maalle ja tehdä ihmisistä köyhempiä.

Aivan varmasti olisi henkilötasolla ekologisempaa elää maaseudulla ja kyntää/äestää/kylvää/niittää 16 tuntia päivässä. Tuskin se kuitenkaan on tavoiteltavaa, eikä onnistuisi edes kaikilta maapallon vajaalta 8 miljardilta ihmiseltä.

Tehokkuus, hyvinvointi ja ekologisuus. Kaupunki on paras yhdyskuntarakenne tavoitella näiden optimia. Osalle (varsinkin ns. pehmeiden tieteiden) tutkijoista on tietysti liian vaikeaa, kun on usempia muuttujia.