Vaalit 2007 lähestyvät - ketä äänestän joukkoliikenteen puolesta?

Vs: Vaalit 2007

Tulospalvelu:

Helsinki, ehdokas 33: 341 ääntä
Kymi, ehdokas 22: 194 ääntä
Helsinki, ehdokas 112: 28 ääntä

Korjataan nyt tämä:
Helsinki, ehdokas 33: 28 ääntä
Helsinki, ehdokas 112: 341 ääntä

Minä olin se 112, joten kiitokseni niille, jotka tätä listaa seuraavat ja antoivat äänensä minulle. Minusta oli kiintoisaa havaita, että äänet kertyivät tasaisesti ympäri Helsinkiä. En pyri olemaan kyläpoliitikko joka lupaa ja lahjoo naapurustonsa - silläkin konstilla on ääniä Helsingissä kerätty - ja tulos osoittaa, että tässä asiassa olen onnistunut.

Vaikka en tullut kansanedustajaksi, se ei tarkoita, että työ menisi hukkaan ja ajatuksillani ei olisi arvoa. Päin vastoin. Istuvat kansanedustajat eivät tee työtään yksin. Hallitusneuvotteluista lähtien eduskunnan toiminta perustuu asiantuntija-apuun. Tätä kautta vaikutan asioihin, vaikka en ole sillä tavoin näkyvillä kuin kansanedustajat.

Antero
 
Keskustaoikeistolainen voitto ei joukkoliikenteen kannalta liene kovinkaan valoisa.
Itse näen kyllä tuloksen täysin päin vastoin. Edellisessä hallitusohjelmassa mm. kieltäydyttiin rataverkon vapauttamisesta, ellei EU siihen pakota. Tavaraliikenteen EU pakotti vapauttamaan, mutta kikkailemalla Venäjän yhdysliikenteen monopolin kanssa muodollinen vapautus onnistuttiin käytännössä estämään. EU-tasolla Suomi lukeutui päättyneen vaalikauden ajan kehityksen jarrumiehiin yhdessä Ranskan kanssa.

Liikenneministerit jäävät historiaan Suomen rautatieliikenteen syöksykierteen ajan ministereinä, joiden aikana junavuoroja lakkautettiin ja palvelua huononnettiin. Rataverkon rapistuminen vain kiihtyi, ja vaalikauden aikana yritettiinkiin päättää lakkauttaa ennätysmäinen lähes viidesosa Suomen rataverkosta.

Liikennöinnin ja radanpidon erottamisen tarkoitus oli aikanaan edistää rautatieliikennettä, kun Laitos-VR itse piti tappiollisuuden syynä rataverkon ylläpitoa. Päättyneen vaalikauden liikenneministerit ovat käytännössä kasvattaneet liikennöinnin tappiota, joka voidaan laskea vähentämällä VR Oy:n tuloksesta sille maksettu yhteiskunnan tuki. Mikko Laaksonen totesikin nasevasti Turun paikallistelevision lähetyksessä, että on helpompi jakaa rahaa kuin vaatia, että rahat käytetään tehokkaasti. VR:n omistajaohjaus saikin selvän tuomion jopa päättäneen eduskunnan kansanedustajilta (luettavissa Raideryhmän kirjassa julkaistusta kyselystä).

Minusta pohjalta ei ole kuin yksi tie pois ja se on ylöspäin. Näistä lähtökuopista on helppo saada positiivista tulosta koko joukkoliikenteen alalla tehottoman rahanjaon sijasta. Uudenlaiseen politiikkaan on paremmat mahdollisuudet silloin, kun tekijät vaihtuvat. Kuten nyt näyttää tapahtuneen.

Antero
 
Takaisin
Ylös