Aluepolitiikkaa

Tämä helsingin veturius ja muutenkin ylivertainen asema johtuu ainoastaan siitä, että ryssät päättivät aikoinaan siirtää pääkaupungin sinne. Muuten näitä vääntöjä käytäisiin Turkua vastaan. Ei tämä nyt mitenkään poikkeuksellista ole, että väestömääräältään pienissä maissa pääkaupungin asema ylikorostuu. Omasta mielestäni kuitenkin on jo sinänsä itseisarvo että koko maa pysyy asuttuna ja tälle ei mitään sen ihmeempiä perusteluita tarvita. On itsestään selvää että valtion toimet ovat generoineet vahvasti helsingin kasvua, huolimatta siitä kuinka monta suhteellista huippuvirkamiestä nyt kulloisellakin ajan hetkellä sattuu pönöttämään jossain sijainnissa. Toisaalta uskon että ainakin tällä hetkellä vielä on poliittisesti varsin laaja näkemys siitä, että koko maa pyritään pitämään asuttuna. Tätä nyt ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti niin että jokainen kyläkoulu säilytettäisiin, vaan niin että Suomeen tuskin ollaan ihan lähiaikoina muodostamassa mitään erämaa-maakuntia, ja hyvä niin.

Nämä vinkumiset Kuopion cappuccinobaarien vähäisyydestä sekä helsingin asunto- ja ruuhkaongelmista ovat lähinnä huvittavaa oman hännän nostelua.
 
Oxford ja Cambridge sijaitsevat melkein Lontoossa, joka on 10 miljoonan asukkaan maailmanmetropolina yksi maailman houkuttelevimmista kaupungeista. Kuopiosta lähimpään merkittävämpään kaupunkiin (Helsinkiin) on nelisensataa kilometriä eikä silloinkaan olla metropolissa.

Oxfordista on matkaa Lontoon keskustaan 90 km eli junalla 60 minuuttia ja Cambridgestä on matkaa Lontoon keskustaan 80 km eli junalla 48 minuuttia. Lontoossa on niin paljon Helsinkiä laajempi pendelöintialue, että Oxfordin ja Cambridgen sijainti suhteessa Lontooseen on ehkä verrannollinen Järvenpään tai Hyvinkään sijaintiin suhteessa Helsinkiin.

Muutenkaan kaikki Cambridgessä tai Oxfordissa työskentelevät eivät asu noissa kaupungeissa, vaan osa asuu lähempänä Lontoota.

Lontoon houkuttavuuskin on niin suhteellista. Siellä on kiva käydä, mutta en tiedä kuinka kiva siellä olisi välttämättä asua. En ole tutustunut siihen kuinka paljon esim. Cambridgestä pendelöidään Lontooseen, mutta täytyy muistaa että siinä 48 minuutissa on vasta King's Crossin asemalla, mistä pitää jatkaa metrolla eteenpäin työpaikalle, jos sellainen on Lontoon keskustassa. Työpaikka-alueet ovatkin hajaantuneet aika lailla, esimerkiksi Docklandsin alueelle (mm. Canary Wharf -pilvenpiirtäjä), minne tuleekin jo aika lailla lisää matkaa. Ja jos ei Cambridgessä satu asumaan aseman vieressä niin sinne pitäisi jotenkin hankkiutua. Ottaen huomioon, että Cambridgen sisääntuloväylillä on karmiva ruuhka joka ikinen aamu, en pidä tätä kauhean todennäköisenä. Lontoossa työskentelevälle olisi helpompia ja halvempiakin asuinpaikkoja.

Satunnaisten havaintojen ja keskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että Cambridge on aika lailla oman työssäkäyntialueensa keskus. Monet paikalliset tykkäävät asua kaupungin ulkopuolella maaseudulla ja ajavat sitten joko kaupunkiin tai naapurikaupunkeihin työpaikalleen. Tuo on hyvin pitkälti auton varaan rakentunutta yhdyskuntarakennetta vaikka toki junaratoja siellä on ihan eri suhteessa kuin Suomessa. Viime vuosikymmeninä vaan infran kehitys on painottunut moottoriteihin, ja ihmisten preferenssi maaseutuasumiseen vaikuttaa kulkumuodon valintaan. Tuo on niin eri maailma kuin Lontoo, että en usko että suurin osa olisi valinnut Cambridgeä asuinpaikakseen juuri Lontoon läheisyyden vuoksi.

Järvenpää on ihan eri tavalla Helsingistä riippuvainen paikkakunta. Siellä nimenomaan edulliset asumiskulut ja Helsingin suhteellinen läheisyys ovat vetovoimatekijä. En tunne kaupunkia sinänsä, mutta käsittääkseni siellä ei ole kauheasti omia vetovoimatekijöitä.

Täytyy muistaa että Lontoon työssäkäyntialue on käytännössä pilkkoutunut sektoreihin. Ei ole mahdollista käydä yhdeltä laidalta töissä toisella laidalla. On esimerkiksi aika mahdoton ajatus että asuisi Cambridgessä ja kävisi Farnborough'ssa töissä. Tai päinvastoin. Joukkoliikenteellä pitäisi kulkea Lontoon kautta, missä asemien väli pitäisi mennä metrolla. Autolla taas pitää ajaa pitkä pätkä M25-kehätietä, joka on ruuhka-aikoina tukossa. Ajomatkan pituuden ja keston kannalta noiden paikkakuntien väli on kuin ajaisi kaupungista toiseen Suomessa. Ellei pahempi. Se on siis todellinen matka eikä mikään pendelöinti jonka voisi tehdä päivittäin.

Mutta palataan Kuopioon. Kaupungin houkuttavuudessa on muitakin tekijöitä kuin suurkaupungin palvelut. Kaikki ihmiset eivät tykkää asua pienessä kaupungissa mutta eivät kaikki tykkää suuristakaan kaupungeista. Jos ihmisellä on mielenkiintoinen ja haastava työ sekä hyvä työympäristö, sekä sopivasti virikettä itselle ja perheelle vapaa-ajalle niin se riittää monelle. Eivät ulkomaillakaan kaikki tutkijat asu suurissa kaupungeissa, ja jotka tulevat Suomeen vaihtareina, viihtyvät toisinaan ihan hyvin pienemmissäkin kaupungeissa. Lääkelaitoksen tapauksessa voi olla niin, että nykyiset viranhaltijat eivät halua muuttaa sinne Helsingistä, mutta toisaalta on muita alan ihmisiä, joille pääsy Kuopioon voi olla toiveiden täyttymys, kunhan vain riittävän tasokas työpaikka löytyy, ja lääkelaitos voi olla sellainen. Tällaisista ihmisistä tulee lojaaleja hyviä työntekijöitä, jotka alansa ammattilaisina luonnollisesti ovat ihan yhtä verkottuvia ja kansainvälisiä kuin olisivat Helsingissä sijaitsevat vastinparinsakin. Ei sijainti aiheuta sellaista aivovammaa että kyky verkostoitua häviäisi, ei ainakaan akateemisissa piireissä eikä nykyisen teknologian aikana, kun sähköposti ja netti pitävät kaikki kiinni samassa reaaliaikaisessa informaatiotulvassa.

---------- Viesti lisätty kello 15:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:10 ----------

Haa, ajatus: mitäs jos perustetaan Suomeen oma Cambridge? Siirretään Helsingin yliopisto kertaheitolla hyvien liikenneyhteyksien päähän Riihimäelle. Olisi ainakin tilaa rakentaa kunnollinen moderni kampus ja paljon edullisia opiskelija-asuntoja. Ei tarvitsisi enää kuunnella valitusta siitä kuinka kallis kaupunki Helsinki on opiskelijalle. Ja ehkä opinnotkin tehostuisivat kun matkoihin menisi vähemmän aikaa eikä toisaalta tarvitsisi notkua iltamyöhään lukuisissa Riihimäen cappucinobaareissa. ;)

Vaan siitä taitaisi kyllä tulla Suomen Cambridgen sijaan Suomen Louvain-la-Neuve...
 
Tämä helsingin veturius ja muutenkin ylivertainen asema johtuu ainoastaan siitä, että ryssät päättivät aikoinaan siirtää pääkaupungin sinne. Muuten näitä vääntöjä käytäisiin Turkua vastaan. Ei tämä nyt mitenkään poikkeuksellista ole, että väestömääräältään pienissä maissa pääkaupungin asema ylikorostuu.

Näin on. Oikeastaan vain maissa jotka ovat liittovaltioita, joissa osavaltioilla on omat pääkaupunkinsa, valtakunnan pääkaupungin rooli on alikorostunut. Eikä silloinkaan kaikissa. Esim Venäjällä ja Itävallassa pääkaupunki on silti iso.

t. Rainer
 
Täältä löytyy yksityiskohtaisia tietoja valtion budjettitalouden henkilöstömäärästä vuonna 2003 (sivulta 65 alkaen).

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2d6a35907a9b41d3c2256fdc003a9166/$file/hallintoselonteko_070405.pdf


Suomessa on neljä maakuntaa, joiden osuus valtion työpaikoista on suurempi kuin niiden väestöosuus.
Noissa luvuissa on jotain omituista, verrattuna Tilastokeskuksen lukuihin uupuu parikymmentä tuhatta työpaikka, ehkä se on se "budjettitalouden alla" rajaus. Ja kantsisi ehkä verrata työpaikkojen tai edes työikäisten määrään, tai riippuu tietenkin mitä on myymässä. :)
 
Haa, ajatus: mitäs jos perustetaan Suomeen oma Cambridge? Siirretään Helsingin yliopisto kertaheitolla hyvien liikenneyhteyksien päähän Riihimäelle. Olisi ainakin tilaa rakentaa kunnollinen moderni kampus ja paljon edullisia opiskelija-asuntoja. Ei tarvitsisi enää kuunnella valitusta siitä kuinka kallis kaupunki Helsinki on opiskelijalle. Ja ehkä opinnotkin tehostuisivat kun matkoihin menisi vähemmän aikaa eikä toisaalta tarvitsisi notkua iltamyöhään lukuisissa Riihimäen cappucinobaareissa. ;)

Vaan siitä taitaisi kyllä tulla Suomen Cambridgen sijaan Suomen Louvain-la-Neuve...

Tämä olisi pitänyt tehdä n 100 vuotta sitten, esim kun Suomi itsenäistyi. Kokonaisten valtakunnallisten pääyliopistojen siirto maksaa aivan älyttömiä ettei sitä huvikseen harrasteta.

Joitakin yksittäisiä tiedekuntia voisi ajatella siirrettävän, esim maatalous metsätieteellisen tai eläinlääketieteellisen, ja sitä on ehdotettukin, mutta ehdotukset on tyrmätty sekä opiskelijoiden että henkilökunnan puolesta. On paljon jänskempää kun voi hypätä traktorin selästä, riisua haalarit ja lähteä capuccinoa juomaan.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

Tämä on kyllä todellinen ongelma, ja paha sellainen. Hajasijoitus tarkoittaa tällä hetkellä vain sitä että valitaan syrjäinen sijaintipaikka. Tampereen ja Turun pitäisi saada hajasijoituslaitoksia oman painoarvonsa mukaisesti.
Sä et Jani nyt ole ymmärtänyt että Kaupunki ml. Turku ja Tampere on Paha Asia joka vie rehellisten ihmisten rahat, paitsi jos se on Itä-Suomessa. Minusta tamperelaisilla ja turkulaisilla on ihan pohjaakin vähän niilittää tästä aiheesta ja joissain toiminnoissa vaikka Tampereella voisi olla järkeäkin, ja täten reaalipoliittiset mahdollisuudet olla minkään alueellistamisen saampuolella nolla koska ei tässä mitään järkevää haeta.
 
Joitakin yksittäisiä tiedekuntia voisi ajatella siirrettävän, esim maatalous metsätieteellisen tai eläinlääketieteellisen, ja sitä on ehdotettukin, mutta ehdotukset on tyrmätty sekä opiskelijoiden että henkilökunnan puolesta. On paljon jänskempää kun voi hypätä traktorin selästä, riisua haalarit ja lähteä capuccinoa juomaan.

Ja traktorilla ajoako siellä opetetaan, enpäs tiennyt... ;)

Mutta mikä siinä niin hirveästi maksaa? Joillakin tieteenaloilla labratilat tietysti maksavat ihan hirveitä, mutta sanotaanko että esimerkiksi humanistisen tiedekunnan voisi siirtää vaikka huomenna eikä maksaisi paljon mitään. Eikä tulisi henkilökuntapulaa, kun vaihtoehtoisia työpaikkoja on niin niukasti. (Tunnustan tässä yhteydessä, että tiedän aika hyvin mitä keskimääräisessä humanistisessa tiedekunnassa on yleisesti sisällä ja miten sellainen toimii kun olen sellaisessa opiskellut kauppakorkean ohella.) Samoin valtiotieteellinen. Aalto-yliopistossakin on osia kuten kauppakorkeakoulu, joiden siirto ei teknisesti varmaan maksaisi paljon mitään. Näillä aloillahan on tärkeää että on opettaja, luentosali, kirjasto ja tietokoneet. Ei tarvita kallista erikoisvarustusta kuten lääketieteessä, luonnontieteissä tms. -- Vai onkos nykyään kaikilla opiskelijoilla jo laptoppi? Ei kai mikroluokkiakaan enää nykyään tarvita?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä helsingin veturius ja muutenkin ylivertainen asema johtuu ainoastaan siitä, että ryssät päättivät aikoinaan siirtää pääkaupungin sinne. Muuten näitä vääntöjä käytäisiin Turkua vastaan. Ei tämä nyt mitenkään poikkeuksellista ole, että väestömääräältään pienissä maissa pääkaupungin asema ylikorostuu. Omasta mielestäni kuitenkin on jo sinänsä itseisarvo että koko maa pysyy asuttuna ja tälle ei mitään sen ihmeempiä perusteluita tarvita.
Ja mihinköhän ajattelit vetää sen rajan "koko maan asuttuna pitämisessä". Pitääkö esimerkiksi Kainuussa ja Hämeessä olla sama väeestötiheys, ja jos ei niin mikä riittää. Pointtina että tuo on niin epämääräistä että sillä voi perustella ihan mitä tahansa, vrt. pyörien pitää pyöriä ja siksi kirkonkylämme tarvitsee ohitustien.

Toinen pointti on se että jos joku on sitä mieltä että Suomessa pitäisi olla esimerkiksi Cambridgen tyyppinen yliopistokaupunki tai Haagin tyyppinen hallintokaupunki, niin voihan semmoisen tehdä. En tiedä miksi pitäisi, mutta kuitenkin. Leikitään että Kuopiosta halutaan sellainen. Jos näin halutaan niin meidän volyymeillä se mitä pitää sitten tehdä on että kaikki irtoavat koulutus- ja tutkimusresurssit siirretään Kuopioon, ei siis esimerkiksi Ouluun, Turkuun, Tampereelle, Joensuuhun, Lappeenrantaan, Forssaan, Jyväskylään ja Kuopioon. Ja jos halutaan Kuopiosta hallintokaupunki niin pääkaupunki siirretään sinne, siis kaikki ministeriöt, eduskunta, KELA, jne.

Semmoisesta hajasijoittelusta että ripotellaan Romaanisten kielten sivulaitoksia tai sisävesiliikennevirastoja pitkin maata sinne päivän kriittiseen vaalipiiriin ei saada aikaiseksi yhtään mitään, eikä tuolla ole sen "asuttuna pitämisen" kannalta mitään merkitystä koska ne työntekijämäärät ovat niin pieniä. Näin mm. siksi että Suomi ei koostu kahdesta alueesta nimeltä Helsinki ja Muu.
 
Vs: Automaattinen metro

Sä et Jani nyt ole ymmärtänyt että Kaupunki ml. Turku ja Tampere on Paha Asia joka vie rehellisten ihmisten rahat, paitsi jos se on Itä-Suomessa. Minusta tamperelaisilla ja turkulaisilla on ihan pohjaakin vähän niilittää tästä aiheesta ja joissain toiminnoissa vaikka Tampereella voisi olla järkeäkin, ja täten reaalipoliittiset mahdollisuudet olla minkään alueellistamisen saampuolella nolla koska ei tässä mitään järkevää haeta.

Joo, tiedän että asian voi nähdä näinkin. Tampere ja Turku jäävät aina paitsi kaikesta, koska ovat väliinputoajia. En kuitenkaan halua jyrätä Tampereen puolesta sellaisella tavalla, joka vastaavasti syrjisi muita. Etsin sellaista yleispätevää toimintaohjetta, jonka mukaan toimittaessa kaikki voisivat kokea tilanteen oikeudenmukaiseksi. Siis nk. level playing field, kuten aiemmin mainitsin. Pitää puolustaa omaa etuaan, mutta sallia sama myös muille, koska heillä on siihen oikeus. Kun edellytykset tasataan niin sitten nähdään miten pitkälle omat voimavarat kantavat.
 
Mutta palataan Kuopioon. Kaupungin houkuttavuudessa on muitakin tekijöitä kuin suurkaupungin palvelut. Kaikki ihmiset eivät tykkää asua pienessä kaupungissa mutta eivät kaikki tykkää suuristakaan kaupungeista. Jos ihmisellä on mielenkiintoinen ja haastava työ sekä hyvä työympäristö, sekä sopivasti virikettä itselle ja perheelle vapaa-ajalle niin se riittää monelle. Eivät ulkomaillakaan kaikki tutkijat asu suurissa kaupungeissa, ja jotka tulevat Suomeen vaihtareina, viihtyvät toisinaan ihan hyvin pienemmissäkin kaupungeissa.

Lääkelaitoksen tapauksessa voi olla niin, että nykyiset viranhaltijat eivät halua muuttaa sinne Helsingistä, mutta toisaalta on muita alan ihmisiä, joille pääsy Kuopioon voi olla toiveiden täyttymys, kunhan vain riittävän tasokas työpaikka löytyy, ja lääkelaitos voi olla sellainen. Tällaisista ihmisistä tulee lojaaleja hyviä työntekijöitä, jotka alansa ammattilaisina luonnollisesti ovat ihan yhtä verkottuvia ja kansainvälisiä kuin olisivat Helsingissä sijaitsevat vastinparinsakin. Ei sijainti aiheuta sellaista aivovammaa että kyky verkostoitua häviäisi, ei ainakaan akateemisissa piireissä eikä nykyisen teknologian aikana, kun sähköposti ja netti pitävät kaikki kiinni samassa reaaliaikaisessa informaatiotulvassa.

Minusta on aika vaikea kuvitella, että hiljaista rauhallista elinympäristöä, perusperhe-elämää ja varmaa eläkevirkaa arvostavat henkilöt olisivat yleensä hyviä globaaleja verkottujia.

Käsitykseni mukaan yleensä hyvät verkottujat ovat hyvin kiinnostuneita monenlaisista virikkeistä ja jatkuvasti menossa tapaamassa uusia ihmisiä. Vaikka eihän toki lääkelaitoksessa kaikkien tarvitse olla hyviä kansainvälisiä tai kansallisia verkottujia, mutta lääkelaitoksessa tarvitaan myös niitä.

Kun toimipiste on Helsingissä globaalit menijät ja perus-Pentit voivat olla töissä samassa rakennuksessa. Kuopiossa verkottujat jäävät sitten helposti puuttumaan. Tuo on iso miinus organisaation elinvoimalle. Ja vaihtuvuuskin jää Kuopion tapaisessa kaupungissa helposti liian pieneksi organisaation elinvoiman kannalta kun vaihtoehtoisia työpaikkoja ei erikoistuneelle työntekijälle ole, samassa työpaikassa on pakko pysyä.
 
Leikitään että Kuopiosta halutaan sellainen. Jos näin halutaan niin meidän volyymeillä se mitä pitää sitten tehdä on että kaikki irtoavat koulutus- ja tutkimusresurssit siirretään Kuopioon, ei siis esimerkiksi Ouluun, Turkuun, Tampereelle, Joensuuhun, Lappeenrantaan, Forssaan, Jyväskylään ja Kuopioon. Ja jos halutaan Kuopiosta hallintokaupunki niin pääkaupunki siirretään sinne, siis kaikki ministeriöt, eduskunta, KELA, jne.

Miksi pitäisi keskittää kaikki? Hajasijoitettu yliopistolaitos on itse asiassa yksi Suomen suurimpia menestystekijöitä. Keskittämisellä voisi teoriassa voittaa Nobellin tai pari lisää, mutta millä hinnalla? Opetuksen yhteiskunnallinen vaikutus kutistuisi ja suuri osa maasta taantuisi.

Heitto Suomen Cambridgestä oli vain heitto, jonka tarkoituksena oli vähän ravistella ennakkoluuloja. Oikeasti Helsingin yliopistoa ei tarvitse väkisin siirtää mihinkään, kunhan pidetään huoli että resursseja riittää kaikille nykyisille yliopistoille. Kokonaisuutena Suomen yliopistolaitos on mielestäni kohtuullisen mallikelpoinen, ja valtionhallinnon kokonaisuutena tulisi ottaa siitä oppia. (Viimeaikainen kehitys, jossa yliopistojen autonomiaa on vähennetty ja päätösvaltaa keskitetty ministeriöön lienee kyllä huolestuttava. Pitäisin parempana yliopistolaitoksen aitoa maakunnallistamista maakuntavaltuustojen alaisuuteen.)
 
Vs: Automaattinen metro

Joo, tiedän että asian voi nähdä näinkin. Tampere ja Turku jäävät aina paitsi kaikesta, koska ovat väliinputoajia. En kuitenkaan halua jyrätä Tampereen puolesta sellaisella tavalla, joka vastaavasti syrjisi muita. Etsin sellaista yleispätevää toimintaohjetta, jonka mukaan toimittaessa kaikki voisivat kokea tilanteen oikeudenmukaiseksi. Siis nk. level playing field, kuten aiemmin mainitsin. Pitää puolustaa omaa etuaan, mutta sallia sama myös muille, koska heillä on siihen oikeus. Kun edellytykset tasataan niin sitten nähdään miten pitkälle omat voimavarat kantavat.
Kaunis ajatus. Realismia on se että elinvoimaisella kaupunkiseudulla pitää olla monipuolinen elinkeinorakenne, se esimerkiksi ei voi olla yhden klusterin varassa. Ja niillä avainaloilla pitää olla useita työnantajia että työvoimasta on kilpailua. Keskimäärin ei ole kivaa olla töissä paikassa jonka ei tarvitse pitää työntekijöistään kiinni kun niiden ainoa vaihtoehto on kortisto, ja ihmiset sijouttuessaan pyrkii välttämään tuollaisia tilanteita. Eli lyhyesti sanottuna tarvitaan kohtuullisen iso kaupunkiseutu. Tällä väestömäärällä niitä ei voi olla kymmeniä. Minä en ymmärrä mitä järkeä on vaatia semmoista mitä ei voi toteuttaa, eli esimerkiksi että Suomessa on kaksikymmentä kasvukeskusta tasaisesti ympäri maata. Mutta that's just me.

---------- Viesti lisätty kello 16:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:01 ----------

Miksi pitäisi keskittää kaikki? Hajasijoitettu yliopistolaitos on itse asiassa yksi Suomen suurimpia menestystekijöitä. Keskittämisellä voisi teoriassa voittaa Nobellin tai pari lisää, mutta millä hinnalla? Opetuksen yhteiskunnallinen vaikutus kutistuisi ja suuri osa maasta taantuisi
No minä kuvittelin sinun tarkoittavan semmoista kansainvälisen luokan yliopistokaupunkia. Tuollaisessa on esimerkiksi suuruusluokkaa 50 000 opiskelijaa.
 
Minusta on aika vaikea kuvitella, että hiljaista rauhallista elinympäristöä, perusperhe-elämää ja varmaa eläkevirkaa arvostavat henkilöt olisivat yleensä hyviä globaaleja verkottujia.

Käsitykseni mukaan yleensä hyvät verkottujat ovat hyvin kiinnostuneita monenlaisista virikkeistä ja jatkuvasti menossa tapaamassa uusia ihmisiä. Vaikka eihän toki lääkelaitoksessa kaikkien tarvitse olla hyviä kansainvälisiä tai kansallisia verkottujia, mutta lääkelaitoksessa tarvitaan myös niitä.

Siis mistä kumpuaa tämä ajattelu että Kuopiossa asuva arvostaisi yksinomaan hiljaista ja rauhallista elinympäristöä? Tai että täpinöissään oleva levoton ihminen olisi paras verkostoituja? Oletko koskaan ajatellut, että todella kunnianhimoinen ihminen saattaisi lähteä uran perässä vaikka Kuopioon muutamaksi vuodeksi, sen jälkeen kenties kansainvälisiin tehtäviin vaikka Brysseliin kunnes saisi esimerkiksi sairaanhoitopiirin johtajan paikan vaikka Turusta? Näinhän se usein menee tosielämässä. Jämähtää voi myös Helsinkiin. Onko se todellista kunnianhimoa, että vaihtaa työpaikasta toiseen, mutta asuu koko ikänsä samalla pienellä maapläntillä?
 
Vs: Automaattinen metro

No minä kuvittelin sinun tarkoittavan semmoista kansainvälisen luokan yliopistokaupunkia. Tuollaisessa on esimerkiksi suuruusluokkaa 50 000 opiskelijaa.

Helsingin yliopisto jo yksinään yltää tuohon suuruusluokkaan; siellä on 35 000 opiskelijaa, ja käsittääkseni aikuiskoulutus mukaanlukien vielä paljon enemmän.
 
Vs: Automaattinen metro

Eli lyhyesti sanottuna tarvitaan kohtuullisen iso kaupunkiseutu. Tällä väestömäärällä niitä ei voi olla kymmeniä. Minä en ymmärrä mitä järkeä on vaatia semmoista mitä ei voi toteuttaa, eli esimerkiksi että Suomessa on kaksikymmentä kasvukeskusta tasaisesti ympäri maata. Mutta that's just me.

Nykyiset yliopistokaupungit ovat hyvä lähtökohta. Niiden joukossa pääosin ovat elinkelpoiset kaupungit. Eikä niitä kyllä ole pariakymmentä. Sanotaanko että realistisesti Suomessa voi ehkä olla reilu kymmenkunta alueellisesti merkittävää keskusta. Top 3 on selvä (Helsinki, Tampere, Turku), sitten tulee muutama muu (Oulu, Jyväskylä, Kuopio?) ja lopussa on vähän epäselvempää.

Keskusteluun liittyen Kuopio on kyllä minusta elinkelpoisten joukossa ihan selvästi. Jos jo Kuopion kokoluokan kohdalla annetaan periksi niin mitä Suomeen enää jää?

Minun pointtini vaan on, että niiden rajatilatapausten kohdalla ei pidä painaa ketään alaspäin vaan koettaa varovaisesti kannatella ylöspäin.

Nämä keskuskaupungit ideaalisti säteilevät hyvinvointia ympäröivään maakuntaansa ja pitävät koko maan jotenkuten hengissä. Taantuvilla alueilla pitää skaalata hallitusti alaspäin, mutta tukien, ei painaen. Mitä tahansa rahamäärää ei näihin tukiin saa uhrata vaan vain sen verran kuin on sopivaa ja oikeudenmukaista.
 
Takaisin
Ylös