Sivu 1 / 35 123451121 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/517

Viestiketju: Aluepolitiikkaa

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomessa voidaan ensi eduskuntakaudeksi lopettaa kuvittelu että kaikki suuret kehäkolmosen sisäpuoleiset liikenneinfrahankeet jotka on v 2010 mennessä suunniteltu käynnistyvän, todella lähtevät liikkeelle. Ei vaikka Suomessa n 80% kaikista juna- (ja todennäköisesti muistakin matkoista tehdään 100 km säteellä Helsingistä)
    Pääkaupunkiseudun jättihankkeet kyllä toteutettaisiin, jos se olisivat tarpeen. Se, etteivät ne toteudu ja ole toteutuneet, johtuu siitä, etteivät ne ole tarpeen. Länsimetron liikenteellinen hyöty on nolla tai miinusmerkkinen, Marjaradan liikenne vastaa yhtä bussilinjaa, ei siihen oikeasti tarvita 300 miljoonan investointia. Mutta jos rahaa on ja suhdanteet mukavat, niin kivahan rakennusteollisuuden on tuollaisia jättihankkeita toteuttaa.

    Länsimetro ja Marja ovat yhdessä 800 miljoonaa euroa, noin 8 miljardia Ruotsin kruunua. Siis "vain" puolet Tukholman citytunnelista. Mutta mitä sillä rahalla täällä Suomessa voisi tehdä? Esimerkiksi 3 kertaa Oikoradan, eli lähes 200 km. nopeata 2-raiteista rataa.

    On tietenkin arvokysymys, halutaanko Suomi pitää asuttuna ja Kainuussa ja Lapissa asuvilla ihmisillä pitää oikeus työpaikkaan kotonaan. Me hesalaiset voisimme pohtia sitä asiaa siltä kannalta, miten innokkaasti haluasimme muuttaa Perlokselta tyhjäksi jääneeseen kiinteistöön sijoittuvaan työpaikkaan. Eli täällä ei töitä olisi ja työvoimatoimisto sanoisi, että meillä on tarjota työtä Joensuussa. Jos ei kelpaa, työttomyyskorvausta ei tule.

    Koko Suomen kannalta on varmaankin älykkäämpää panna Helsingin seudun turhien liikenneinvestointien rahat kehittämään koko Suomen liikenteen palvelutasoa, jotta yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti muuallakin kuin vain Länsiväylän varrella ja Aviapoliksessa lentokentän kupeessa.

    Antero

  2. #2

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    On tietenkin arvokysymys, halutaanko Suomi pitää asuttuna ja Kainuussa ja Lapissa asuvilla ihmisillä pitää oikeus työpaikkaan kotonaan. Me hesalaiset voisimme pohtia sitä asiaa siltä kannalta, miten innokkaasti haluasimme muuttaa Perlokselta tyhjäksi jääneeseen kiinteistöön sijoittuvaan työpaikkaan. Eli täällä ei töitä olisi ja työvoimatoimisto sanoisi, että meillä on tarjota työtä Joensuussa. Jos ei kelpaa, työttomyyskorvausta ei tule.

    Koko Suomen kannalta on varmaankin älykkäämpää panna Helsingin seudun turhien liikenneinvestointien rahat kehittämään koko Suomen liikenteen palvelutasoa, jotta yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti muuallakin kuin vain Länsiväylän varrella ja Aviapoliksessa lentokentän kupeessa.
    Tietoyhteiskunnassa arvonlisäyksen painopiste on siirtynyt hyvin voimakkaasti suurempiin yksiköihin. Minusta on hyvin epäilyttävää pyrkiä sitouttamaan nuoria ihmisiä asumaan seuduilla, joissa on vain hyvin harvoja potentiaalisia työnantajia. Silloin juuri syntyy Perlos-tilanteita, joissa on pakko muuttaa työpaikan perässä. On parempi pyrkiä kouluttamaan ja työllistämään nuoret ihmiset jo valmiiksi alueilla, joilla on enemmän vaihtoehtoja. On parempi, että nuoret ihmiset muuttavat parikymppisinä elinkelpoisille alueilla kuin, että he huomaavat nelikymppisinä rakentaneensa talon ja perheen hyvin vähäisten mahdollisuuksien alueille ja joutuvat sitten muuttamaan työn perässä.

    Koulutuspaikoissa pitäisi pyrkiä siihen, että isoilla kaupunkiseuduilla on yhtä helppo päästä opiskelemaan kuin pienemmissä yksiköissä. Nyt esimerkiksi kauppatiedettä tai oikeustiedettä on varsin vaikea päästä opiskelemaan Helsingin seudulla. Samaan aikaan hyvin suuri osa muualla Suomessa aloilta valmistuneista muuttaa Helsinkiin töihin. On hullua kouluttaa esimerkiksi lakimiehiä Rovaniemellä tai kauppatieteilijöitä ja diplomi-insinöörejä Lappeenrannassa, kun noilla alueilla ei tuolle erityisosaamiselle ole kysyntää.

    "Cut losses short and let profits run" pätee aluepolitiikkaankin. On rahanhaaskuuta yrittää turhaan pitää liikaa nurkkia asuttuna. Suurin osa Suomea periferiaa ja on ihan luonnollista, että syrjäseudut tyhjenevät. Parempi tuotto yhteisille rahoille saadaan, kun tehdään valintoja, mitä alueiita kehitetään ja mitä ei.

    Minusta Helsinki- Turku - Tampere - Lahti - Helsinki neliöllä sekä Oulun ja Jyväskylän seuduilla on hyvät kasvuedellytykset.

    Ehkä parhaassa tapauksessa myös Kuopion seutu sekä osa Etelä-Pohjanmaata ja ruotsinkielistä Pohjanmaata ovat jossain määrin potentiaalisia alueita. Muu Suomi on pitkälti taantuvaa aluetta muutamia "läiskiä" lukuunottamatta ja se kannattaa myöntää.

    Jo nyt hyvin suuri osa Helsingin seudun verotuloista menee muun Suomen pönkittämiseen. On ihan luonnollista, että Helsingin seudun suuret ja hyvät infrastruktuurihankkeet, kuten Länsi-metro, Marja- rata, keskustatunneli(no tuohon ei taida tulla valtion rahaa) ja Kehä II saavat rahaa myös valtion budjetista.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 21.01.2007 kello 14:12.

  3. #3
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    On rahanhaaskuuta yrittää turhaan pitää liikaa nurkkia asuttuna. Suurin osa Suomea periferiaa ja on ihan luonnollista, että syrjäseudut tyhjenevät. Parempi tuotto yhteisille rahoille saadaan, kun tehdään valintoja, mitä alueiita kehitetään ja mitä ei.
    Näin se on. Kun on rajallinen määrä rahaa, ei hyödytä mitään roiskia sitä sinne sun tänne. Elämme globalisoituneessa maailmassa ja toistaiseksi meidän täytyy kilpailla ulkomaiden kanssa. En kyllä pidä tätä kovin järkevänä seurauksineen, mutta toistaiseksi pitää sopeutua siihen, koska suomalaiset halunnevat säilyttää korkean elintasonsa. Tällöin olisi järkevintä kehittää Helsinkiä ja muutamaa suurinta kaupunkia sellaisiksi keskuksiksi, että niihin saadaan usean alan korkeatasoista toimintaa, jolloin ne ovat kilpailukykyisiä muiden maiden suurten keskuksien kanssa. Suurilla kaupungilla on myös itsessään vetovoimaa, tarjoavathan ne paljon enemmän mahdollisuuksia, harrastuksia ja pieniä kaupunkeja suvaitsevamman ilmapiirin. Jossain tutkimuksessa todettiinkin, että ne kaupungit, joissa vähemmistöt kuten homoseksuaalit saavat olla vapaasti, pärjäävät kilpailukykymittauksissa muita paremmin. Uskaltaisin myös väittää, että ne suuret kaupungit, joissa liikenne pelaa sujuvasti, houkuttavat ruuhkaisia kaupunkeja enemmän. Ja suuren kaupungin liikenne pelaa sujuvasti vain joukkoliikenteenä.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  4. #4
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    On tietenkin arvokysymys, halutaanko Suomi pitää asuttuna ja Kainuussa ja Lapissa asuvilla ihmisillä pitää oikeus työpaikkaan kotonaan. Me hesalaiset voisimme pohtia sitä asiaa siltä kannalta, miten innokkaasti haluasimme muuttaa Perlokselta tyhjäksi jääneeseen kiinteistöön sijoittuvaan työpaikkaan. Eli täällä ei töitä olisi ja työvoimatoimisto sanoisi, että meillä on tarjota työtä Joensuussa. Jos ei kelpaa, työttomyyskorvausta ei tule.
    Mikäs siinä. Jos vain Joensuussa olisi toimiva joukkoliikenne, Helsinkiin verrattavissa oleva työtilanne, paljon kaikkia mahdollisuuksia ja ajanviettotapoja, paljon ihmisiä. Joensuu on kuitenkin pikkukaupunki ja sellaisena tulee pysymään. Ne, joiden on pakko muuttaa Helsinkiin töiden perässä, voivat valita myös asuvansa radan varren pikkukaupungissa kuten Keravalla. Se muistuttaa minusta monella tapaa Joensuuta. Sitten junalla voi hurauttaa Helsinkiin nopeasti töihin. Joensuussa ei ole tätä mahdollisuutta. Ei voi asua mukavassa urbaanissa ilmapiirissä suurkaupungissa ja käydä vain junalla töissä Joensuussa. Kaikki erikoisempi on haettava 500 km päästä Helsingistä. Ei kiitos.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  5. #5
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Tällöin olisi järkevintä kehittää Helsinkiä ja muutamaa suurinta kaupunkia sellaisiksi keskuksiksi, että niihin saadaan usean alan korkeatasoista toimintaa, jolloin ne ovat kilpailukykyisiä muiden maiden suurten keskuksien kanssa. Suurilla kaupungilla on myös itsessään vetovoimaa, tarjoavathan ne paljon enemmän mahdollisuuksia, harrastuksia ja pieniä kaupunkeja suvaitsevamman ilmapiirin.
    No, näkisi ensin että sitä kehitystä tapahtuisi missään Helsingin seudun ulkopuolella. Tällä hetkellä edes Helsingin seudulla ei kehitetä infraa siten, että siitä olisi hyötyä ulkopuolisille (vrt. Marja-rata versus päärata lentoaseman kautta).

    Mitä koulutukseen tulee, en lähtisi vähättelemään esim. maakuntien ekonomikoulutuksen tarpeellisuutta. Valitettavasti tällä hetkellä ekonomien työpaikoista noin 2/3 on Helsingin seudulla, mutta se ei tarkoita ettei tarvetta ekonomien osaamiselle olisi muuallakin. Ongelma vain on, että työmarkkinat eivät ole muualla tarpeeksi likvidit, jolloin vaihtaminen ja sitä kautta eteneminen ei onnistu, ja urahakuisimmat yksilöt päätyvät sitten aina ennemmin tai myöhemmin Helsinkiin. Jos ekonomikoulutus keskitettäisiin vain HKKK:hon ja Hankenille, maakuntien loppukin elinkeinoelämä romahtaisi.

    Päinvastainen tilanne on esim. hammaslääketieteessä. Esimerkiksi Tampereella ei kouluteta hammaslääkäreitä ja siksi pula on niin kova, että jopa yksityiselle hammaslääkäriasemalle on toisinaan vaikea päästä -- siis millekään niistä. Kerran tulin akuutissa tapauksessa käyneeksi Oulussa asti hammaslääkärissä (tosin olin sinne päin menossa joka tapauksessa juuri niinä päivinä), siellä kun paikallisesta koulutuksesta johtuen on hyvä tilanne lähes ainoana kaupunkina koko maassa. Kuitenkin trendi on ollut, että lääke- ja hammaslääketieteellistä koulutusta maakunnissa on karsittu ja pyritty keskittämään Helsinkiin, josta puolestaan ei tähän mennessä ole lopetettu vielä minkään alan koulutusta.

    Tarkoitus ei ole mitenkään vähätellä Helsingin tarpeita, mutta toisinaan helsinkiläisten näyttää olevan vaikea ymmärtää, että myös muualla Suomessa on ihan todellisia koulutus- ja infratarpeita. Yleinen näkemys on, että muutamaa suurinta keskusta pitää kehittää ja kaikki muu joutaakin taantua takaisin erämaaksi. Aste-eroja löytyy siitä, millaista kehitystä muualle suvaittaisiin ja minkä kokoiset kaupungit ovat kehitettäviä keskuksia, mutta käytännön filosofia on sama: päätökset pitää tehdä keskusjohtoisesti Helsingissä, josta kaikki hyvä tulee.

    Tosiasiassa alueilla on itsellään paras näkemys siitä, miten niitä pitäisi kehittää eikä kaikki keskushallinnosta esitetty ole edes alueiden mielestä viisasta: Esimerkiksi eräs liikenneministeri, en muista oliko nykyinen vai entinen, ei jaksanut innostua Tampereen pikaratikkahankkeesta mutta lupaili kyllä että jos Kekkosentie painetaan tunneliin Tampellan alueella, niin siihen valtion rahaa voisi hyvinkin saada. Olisihan tuo tietysti alueen asukkaiden kannalta ihan OK, mutta suurin hyöty valuisi kylläkin alueen omistavalle rakennusliikkeelle. Jos tuokin vielä sivuutetaan lipsahduksena, niin olisi kuitenkin ollut erityisen kiva kuulla mikä logiikka tällaisen jaottelun takana oli että tiehanke on automaattisesti OK, mutta ratahanke ei.

  6. #6
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Ne, joiden on pakko muuttaa Helsinkiin töiden perässä, voivat valita myös asuvansa radan varren pikkukaupungissa kuten Keravalla. Se muistuttaa minusta monella tapaa Joensuuta. Sitten junalla voi hurauttaa Helsinkiin nopeasti töihin. Joensuussa ei ole tätä mahdollisuutta. Ei voi asua mukavassa urbaanissa ilmapiirissä suurkaupungissa ja käydä vain junalla töissä Joensuussa. Kaikki erikoisempi on haettava 500 km päästä Helsingistä. Ei kiitos.
    Tämä on kestämätöntä ajattelua. En tunne Joensuuta, mutta tunnen kyllä sympatiaa sitä kohtaan tässä tilanteessa. Jos joutuu muuttamaan Joensuusta Keravalle, asumisen hintataso hyppää taatusti rajusti ylöspäin. Entisen lyhyen työmatkan sijasta tuleekin tunnin kestävä tuskien taival jonnekin päin Helsinkiä, Espoota tai Vantaata. Taakse jäävät tuttavat, perheenjäsenet, koko mennyt henkilöhistoria ja ehkä koko suvun historia muutaman sukupolven ajalta. Tilalle tulee juurettomuuden ja pahan olon tunne jossain Keravan kerrostalossa. Toiset tietysti sopeutuvat, mutta toisille muutto voi olla kova pala. Tässä tilanteessa ymmärrän, että jos asiat ovat muuten järjestyksessä, jopa työttömyys kotiseudulla voi tavallaan olla houkuttavampi vaihtoehto.

    Helsinkiläisiltä joskus unohtuu, että Helsinki ei ole paratiisi eivätkä kaikki halua sinne. Ajatus että jotain palvelua lähdettäisiin hakemaan 500 km päästä on täysin vailla todellisuuspohjaa. Tietenkään Joensuun palveluvarustus ei ole sama kuin Helsingin, mutta pienemmässä kaupungissa ihminen ei osaa kaivata samoja asioita kuin Helsingissä vaan on sopeutunut siihen palvelutarjontaan, joka paikallisesti on olemassa. Lisäksi nykyään netistä tilaamalla saa lähes mitä vain, joten liikkeiden valikoimat ovat entistä vähemmän ongelma. Ja olihan jo ennen vanhaan Anttilan postimyynti olemassa.

    Tästä muistuu mieleen hupaisa esimerkki. Joskus muutama vuosi sitten kuulin keskustelun tod.näk. lähijunassa matkalla Espoosta Helsinkiä kohti. Joku rouva suureen ääneen todisteli ystävättärelleen, ettei voisi ikinä muuttaa pois Helsingistä: perhe kärsisi, kun ei muualla ole flamenco-ryhmiä 4-vuotiaille. Tämä tietysti oli jo minunkin tamperelaiskorvissani tavattoman hupaisa ajatus ja herätti kysymyksiä että ovatko prioriteetit kohdallaan, jos 4-vuotias tarvitsee tuollaisia harrastuksia -- että harrastaako siinä lapsi vai vanhemmat... Voin kuvitella että Oulussa tai Joensuussa tulisi sellainen naurunremakka, ettei siitä loppua tulisi. Sen sijaan tarjolla on toisenlaisia aktiviteetteja: hirviporukoita, spinning-tunteja tai sitten varsinkin pohjoisessa voi hurauttaa autolla hetkessä viikonlopuksi Iso-Syötteelle tai Lappiin laskettelemaan. Ihminen sopeutuu erilaisiin oloihin ja mikä omissa oloissa on aivan välttämätöntä, voi muualla olla tuntematonta -- ja päinvastoin.

    Omaan napaan tuijottamalla ei voi mitenkään tietää kuinka onnellisia tai onnettomia muualla asuvat ovat. Sen sijaan elämän irti repäiseminen väkisin ja asettuminen uuteen paikkaan ovat useimmiten traumaattisia kokemuksia, mitä ei sovi vähätellä. Minulle oli kova paikka lähteä aikoinaan opiskelemaan Turkuun (joskin 3 vuoden päästä olin jo sopeutunut ja löytänyt kaupungin hienot puolet) sekä myöhemmin Lilleen Ranskaan opiskelijavaihtoon, mutta eipä ollut helppoa myöskään palata Ranskasta synnyinkaupunkiini Tampereelle, jonne olin ikävöinyt kaikki edeltävät vuodet: kulttuurishokki iski myös palatessa, kun ruokalasku oli 2 kertaa niin iso kuin Ranskassa, kaikkia elintarvikkeita ei saanut ollenkaan, kirja- ja elokuvavalikoima romahti murto-osaan (ei, edes Helsingissä ei ole yhtä hyvää tarjontaa) ja suomalaiset vaikuttivat suhteessa epäkohteliailta verrattuna ranskalaisiin (tosin tämäkin tunne meni pian ohi -- kyse on vain tapojen eroon tottumisesta).

    Voi itseltään kysyä, että jos Suomesta loppuisi työt ja olisi pakko muuttaa vaikka Tukholmaan, Pietariin tai Berliiniin, niin tuntuisiko kivalta? Voi olla että perillä on paljon positiivista omaksuttavaa, mutta pakolla lähteminen ei ole koskaan miellyttävää.

  7. #7

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mitä koulutukseen tulee, en lähtisi vähättelemään esim. maakuntien ekonomikoulutuksen tarpeellisuutta. Valitettavasti tällä hetkellä ekonomien työpaikoista noin 2/3 on Helsingin seudulla, mutta se ei tarkoita ettei tarvetta ekonomien osaamiselle olisi muuallakin.
    Tuon 2/3 ekonomeista voisi hyvin kouluttaa Helsingin seudulla. Muutaman muualla tarvittavan voi sitten vaikka kouluttaa paikallisesti. Ihan samalla lailla ne reilut 50 % lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä, jotka Helsingin seudun elinkeinoelämä tarvitsee kannattaa kouluttaa Helsingin seudulla.

    Elinkeinoelämän kannalta on paras tilanne, kun opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana verkostoitumaan työmarkkinoille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Päinvastainen tilanne on esim. hammaslääketieteessä. Esimerkiksi Tampereella ei kouluteta hammaslääkäreitä ja siksi pula on niin kova, että jopa yksityiselle hammaslääkäriasemalle on toisinaan vaikea päästä -- siis millekään niistä.

    Kuitenkin trendi on ollut, että lääke- ja hammaslääketieteellistä koulutusta maakunnissa on karsittu ja pyritty keskittämään Helsinkiin, josta puolestaan ei tähän mennessä ole lopetettu vielä minkään alan koulutusta.
    Lääketiede, hammaslääketiede, opettajankoulutus, lastentarhanopettajankoulutus ja teologia ovat sellaisia (julkisia aloja), joilla työpaikat jakautuvat asukkaiden mukaan. Noissa kohtuullinen hajasijoitus on ymmärrettävä.

    Hammaslääkäripula johtuu aika paljon siitä, että hammaslääkäreiden koulutusmäärät ovat liian alhaiset, kyse ei ole yksiköiden lukumäärästä. Noin 100 hammaslääkärin koulutusta ei kannata hajauttaa liikaa.

  8. #8

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Sen sijaan elämän irti repäiseminen väkisin ja asettuminen uuteen paikkaan ovat useimmiten traumaattisia kokemuksia, mitä ei sovi vähätellä. Minulle oli kova paikka lähteä aikoinaan opiskelemaan Turkuun (joskin 3 vuoden päästä olin jo sopeutunut ja löytänyt kaupungin hienot puolet) sekä myöhemmin Lilleen Ranskaan opiskelijavaihtoon, mutta eipä ollut helppoa myöskään palata Ranskasta synnyinkaupunkiini Tampereelle, jonne olin ikävöinyt kaikki edeltävät vuodet: kulttuurishokki iski myös palatessa, kun ruokalasku oli 2 kertaa niin iso kuin Ranskassa, kaikkia elintarvikkeita ei saanut ollenkaan, kirja- ja elokuvavalikoima romahti murto-osaan (ei, edes Helsingissä ei ole yhtä hyvää tarjontaa) ja suomalaiset vaikuttivat suhteessa epäkohteliailta verrattuna ranskalaisiin (tosin tämäkin tunne meni pian ohi -- kyse on vain tapojen eroon tottumisesta).
    Nimenomaan tuosta syystä opiskelupaikkojen olisi syytä olla alueilla, joissa on aidot työmarkkinat. Silloin ei tarvitse muuttaa useita kertoja.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 22.01.2007 kello 11:21.

  9. #9

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    On tietenkin arvokysymys, halutaanko Suomi pitää asuttuna ja Kainuussa ja Lapissa asuvilla ihmisillä pitää oikeus työpaikkaan kotonaan. Me hesalaiset voisimme pohtia sitä asiaa siltä kannalta, miten innokkaasti haluasimme muuttaa Perlokselta tyhjäksi jääneeseen kiinteistöön sijoittuvaan työpaikkaan. Eli täällä ei töitä olisi ja työvoimatoimisto sanoisi, että meillä on tarjota työtä Joensuussa. Jos ei kelpaa, työttomyyskorvausta ei tule.
    Suomessa on pari oleennaista rakenteellista vikaa: Suomalaisia on liian vähän, ja maa on liian harvaan asuttu jotta kaikilla maakunnilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestyä. Lisäksi ilmasto-olosuhteet ja geopoliittinen sijainti idän ja lännen valtablokkien välissä suosii eteläistä ja läntistä Suomea. Jos Suomessa asuisi yhtä paljon väkeä kuin Saksassa tai Ranskassa niin yritykset suorastaan kilpailisivat saadakseensa töihinsä Perloksesta irtisanotut. Mun ehdotukseni, lkoot että nostaa karvat pystyyn monella: Avatkaa edes itäraja!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kemkim
    En kyllä pidä tätä kovin järkevänä seurauksineen, mutta toistaiseksi pitää sopeutua siihen, koska suomalaiset halunnevat säilyttää korkean elintasonsa. Tällöin olisi järkevintä kehittää Helsinkiä ja muutamaa suurinta kaupunkia sellaisiksi keskuksiksi, että niihin saadaan usean alan korkeatasoista toimintaa, jolloin ne ovat kilpailukykyisiä muiden maiden suurten keskuksien kanssa. Suurilla kaupungilla on myös itsessään vetovoimaa, tarjoavathan ne paljon enemmän mahdollisuuksia, harrastuksia ja pieniä kaupunkeja suvaitsevamman ilmapiirin.
    Veit sanat näppikseltäni.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvärinen
    Tästä muistuu mieleen hupaisa esimerkki. Joskus muutama vuosi sitten kuulin keskustelun tod.näk. lähijunassa matkalla Espoosta Helsinkiä kohti. Joku rouva suureen ääneen todisteli ystävättärelleen, ettei voisi ikinä muuttaa pois Helsingistä: perhe kärsisi, kun ei muualla ole flamenco-ryhmiä 4-vuotiaille.
    Kyseinen rouva ehkä tarkoitti sitä ettei voisi kuvitella muuttavansa Helsingistä esim Nurmijärvelle tai muualle ympäryskuntiin vaikka saisi edullisemman asunnon. Se että pysty käymään töissä 40 km päässä Helsingissä ei riitä kaikille, vaan lasten harrastukset ja tuttu koulu ovat tietyssä elämänvaiheesa se tärkein juttu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri
    Tuon 2/3 ekonomeista voisi hyvin kouluttaa Helsingin seudulla. Muutaman muualla tarvittavan voi sitten vaikka kouluttaa paikallisesti. Ihan samalla lailla ne reilut 50 % lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä, jotka Helsingin seudun elinkeinoelämä tarvitsee kannattaa kouluttaa Helsingin seudulla.

    Elinkeinoelämän kannalta on paras tilanne, kun opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana verkostoitumaan työmarkkinoille.
    Olen aikaisemmin pitänyt kiinni myös siitä näkemyksestä että elinkeinoelämän keskittyminen liiaksi vain Helsinkiin johtuu paljolti siitä että meillä ei ole kunnollista perinteistä yliopistokaupunkia tyliin Oxford, Heidelberg tai Tartto, eikä kunnon kakkoskaupunkia kuten Hampuri, Pietari ja Göteborg.

    t. Rainer

  10. #10
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Nimenomaan tuosta syystä opiskelupaikkojen olisi syytä olla alueilla, joissa on aidot työmarkkinat. Silloin ei tarvitse muuttaa useita kertoja.
    Olemme ilmeisesti perustavanlaatuisesti eri mieltä ilmiöstä. Sanot, että jos on pakko lähteä, niin parempi lähteä mahdollisimman varhain. Minä taas sanon, että on ylipäänsä epäinhimillistä tieten tahtoen pakottaa valitun politiikan vuoksi ihmisiä muuttamaan kotiseudultaan muualle.

    Ei tietenkään jossain Lapin perukoilla tarvitsisi välttämättä kouluttaa multimediamaistereita, jos on ilmeistä ettei paikallista kysyntää ole ollenkaan. Mutta suurelta osin kyse on noidankehästä: sanotaan, ettei paikkakunnalla X kuitenkaan ole tarvetta koulutukselle Y ja sitten puolestaan yritys Z miettii, ettei paikkakunnelle X voi sijoittua kun ei ole tarjontaa Y-koulutetusta työvoimasta. Kouluttamalla paikkakunnelle jonkun alan spesialisteja riittävästi voidaan saada joku tällaista työvoimaa kaipaava yritys sijoittumaan paikkakunnelle taatakseen laadukkaan työvoiman saannin.

    Esimerkiksi Kainuuseen on sijoittunut jonkin verran call centereitä, ja mitä olen aiheesta lukenut lehdistä, työntekijät ovat äärettömän onnellisia ja lojaaleja = hyvää työvoimaa. Ei tällaisen työn tarvitse sijaita Kehä III:n sisäpuolella, jossa elämisen kulut ovat kovat eikä kukaan kuitenkaan viihdy call center -työssä kuin puolesta vuodesta vuoteen kerrallaan, väliajan hätäratkaisuna. Samoin UPM päätti keskittää taloushallinnon palvelukeskuksen Tampereelle, koska sopivaa osaavaa työvoimaa on tarjolla. Lapissa puolestaan sijaitsee eräitä IT-yrityksiä, jotka tekevät alihankintaa suurille firmoille. Sanovat myös, että työvoiman laatu, lojaalisuus ja pysyvyys ovat sellainen etu, ettei kannata lähteä Helsingin seudulle kilpailemaan isojen firmojen kanssa.

    Pointti on, että kun katsoo asioita Helsingistä käsin, saattaa vaikuttaa, että ei ulkopuolella mitään koulutusta tarvita. Mielikuvat ovat jossain porotalouden ja maanviljelyksen tasolla. Ulkopuolelta tarkasteltuna koulutettu työvoima on resurssi, jonka perässä tulee yritystoimintaa ja hyvinvointia. Toisinaan voi esiintyä kohtaanto-ongelmia jos koulutetaan liikaa ja/tai väärille aloille, mutta toisinaan pienestä alusta voi lähteä liikkeelle menestystarina. Vaikkapa Oulun nykyinen hyvinvointi voidaan johtaa, tietyt onnekkaat sattumatkin huomioiden, suoraan 1950-70 -luvuilla tehtyihin päätöksiin yliopistokoulutuksen laajentamisesta maakuntaan ja erityisesti tekniikan/elektroniikan/radiotekniikan koulutuksen aloittamisesta Oulussa. Tuolloin ei varmasti voitu keskushallinnossa ymmärtää, miten merkittävä päätös oli kyseessä. Ja moni olisi varmasti ollut valmis sanomaan, ettei siellä poronhoitoalueen etelärajalla mitään elektroniikkakoulutusta ikinä tulla tarvitsemaan. Mutta tarvittiinpa vain.

  11. #11
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Olen aikaisemmin pitänyt kiinni myös siitä näkemyksestä että elinkeinoelämän keskittyminen liiaksi vain Helsinkiin johtuu paljolti siitä että meillä ei ole kunnollista perinteistä yliopistokaupunkia tyliin Oxford, Heidelberg tai Tartto, eikä kunnon kakkoskaupunkia kuten Hampuri, Pietari ja Göteborg.
    Meillä olisi ollut yliopistokaupunki Turku jos ei Turun akatemiasta olisi tehty Keisarillista Aleksanterin yliopistoa kun pääkaupunki muutti Helsinkiin. Kyse on tsaristisesta keskittämispolitiikasta. (Nykyinen Turun yliopisto, tuo "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle", perustettiin 1920-luvulla yksityishenkilöiden aktiivisuuden seurauksena eikä ole suoraa jatkoa keskiajan akatemialle.)

    Mitä kakkoskaupunkeihin tulee, minusta meillä on selkeästi kolme kakkoskategorian kaupunkia: Tampere, Turku ja Oulu. Se, että nämä eivät ole niin vahvoja kuin voisivat olla, johtuu toisaalta määrätietoisesta keskittämispolitiikasta (kaikki on haluttu keskittää Helsinkiin) ja toisaalta sellaisesta aluepolitiikasta jossa yritetään taata joka puolella maata samanlaiset olot (mikä tietenkin johtaa siihen, että kaikki resurssit valuvat kaikkein alikehittyneimmille paikkakunnille, kun ne yritetään saada nostettua samalle tasolle kehittyneempien kaupunkien kanssa). Suomessa ei ole ikinä ollut selkeää tahtoa tai politiikkaa kehittää kakkoskeskuksia vaan niitä on aina sorsittu mennen tullen sekä pääkaupungin että maaseudun suunnilta. Alkaen ihan siitä, että aina kuulee sellaisia itseään toteuttavia profetioita, kuin että "ei siellä paikallisjunaliikenne kuitenkaan kannata" tai "mitä koulutusta siellä nyt sitten tarvitaan".

  12. #12

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti

    Esimerkiksi Kainuuseen on sijoittunut jonkin verran call centereitä, ja mitä olen aiheesta lukenut lehdistä, työntekijät ovat äärettömän onnellisia ja lojaaleja = hyvää työvoimaa. Ei tällaisen työn tarvitse sijaita Kehä III:n sisäpuolella, jossa elämisen kulut ovat kovat eikä kukaan kuitenkaan viihdy call center -työssä kuin puolesta vuodesta vuoteen kerrallaan, väliajan hätäratkaisuna. Samoin UPM päätti keskittää taloushallinnon palvelukeskuksen Tampereelle, koska sopivaa osaavaa työvoimaa on tarjolla. Lapissa puolestaan sijaitsee eräitä IT-yrityksiä, jotka tekevät alihankintaa suurille firmoille. Sanovat myös, että työvoiman laatu, lojaalisuus ja pysyvyys ovat sellainen etu, ettei kannata lähteä Helsingin seudulle kilpailemaan isojen firmojen kanssa.
    Yksinkertaisia tehtäviä, kuten Call Center palveluita tai taloushallinnon rutiineja voidaan hyvin pitää seuduilla, joissa on saatavana työvoimaa. Isoilla kaupunkiseuduilla tuollaisiin yksinkertaisiin rutiinitöihin töihin ei löydy koulutettuja henkilöitä, mutta syrjäseuduilla on koulutettujenkin pakko ottaa vastaan duuni kuin duuni. Lähinnä kieli- ja kulttuurivaatimus pitää nuo työt Suomessa.

    Ohjelmointi on aika helposti alihankittavissa Lapista, Kiinasta tai Venäjältä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti

    Toisinaan voi esiintyä kohtaanto-ongelmia jos koulutetaan liikaa ja/tai väärille aloille, mutta toisinaan pienestä alusta voi lähteä liikkeelle menestystarina. Vaikkapa Oulun nykyinen hyvinvointi voidaan johtaa, tietyt onnekkaat sattumatkin huomioiden, suoraan 1950-70 -luvuilla tehtyihin päätöksiin yliopistokoulutuksen laajentamisesta maakuntaan ja erityisesti tekniikan/elektroniikan/radiotekniikan koulutuksen aloittamisesta Oulussa.
    Se, että Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella yliopistojen kylkeen on syntynyt yritystoimintaa, ei tarkoita sitä, että koulutusta kannattaa hajasijoittaa joka puolelle. Yliopisto edistää yritystoimintaa vain kun se on riittävän suuri ja monialainen.

    Suomessa ihan turhia yliopistoja. Lapin yliopisto, Joensuun yliopisto, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto ovat ihan turhaa innovaatioresurssien haaskuuta. Tutkimuksessa ja opetuksessa suuri yksikkö on lähes aina tehokkaampi kuin miniyksikkö.

  13. #13

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Botniabanan

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Suomessa ei ole ikinä ollut selkeää tahtoa tai politiikkaa kehittää kakkoskeskuksia vaan niitä on aina sorsittu mennen tullen sekä pääkaupungin että maaseudun suunnilta.
    Ei voida syyttää siitä etteikö tahdon puutetta olisi ollut, vaan Suomellla on ennenkaikkea ollut huonoa tuuria, joka on vaikuttanut tahtoon.
    Ennen pääkaupungin siirtämistä Helsinkiin Suomella oli kunnollinen pää- ja kakkoskaupunkipari: Turku ja Viipuri. Turku paloi ja Viipuri menetettiin.

    t. Rainer

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    "Cut losses short and let profits run" pätee aluepolitiikkaankin. On rahanhaaskuuta yrittää turhaan pitää liikaa nurkkia asuttuna. Suurin osa Suomea periferiaa ja on ihan luonnollista, että syrjäseudut tyhjenevät. Parempi tuotto yhteisille rahoille saadaan, kun tehdään valintoja, mitä alueiita kehitetään ja mitä ei.
    Jos lähdetään tälle linjalle, niin mihin vedetään raja?

    Suomi on Euroopan periferiaa, hankalasti meren takana ja vaikeat ilmasto-olosuhteet. Miksi se joensuulainen työttömäksi jäänyt jäisi tuhlaamaan mahdollisuuksiaan Helsinkiin, kun saman tien voisi matkustaa johonkin oikeaan kaupunkiin keskelle Eurooppaa. Miksi Euroopassa pitäisi panna rahaa johonkin joutavaan tuppukylään Suomenlahden pohjoisrannalla? Oikeissa kaupungeissa on saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa, joten tyhjäksi koko Suomi ja sen riitaisa pääkaupunkiseutu!

    Entä sitten Eurooppa? Kännykkäteollisuudesta voisimme ottaa mallia. Se on jo ymmärtänyt, missä on maailma eli markkinat. Ja se on mennyt sinne, myös Joensuun ja Kontiolahden Perloksen tehtailta. Eurooppa on marginaalimarkkina amerikkalaisille, ja Amerikkakin on marginaalimarkkina Kiinan ja Intian rinnalla. Kännykkäteollisuus onkin ollut fiksu ja jättänyt Amerikan välivaiheen väliin oikaisten suoraan itään.

    Meillä helsinkiläisillä on omituinen tapa kuvitella olevamme maailman napa. Emme edes ymmärrä mikä on Pietari, joka on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Jyväskylä. Sattuiko joku katsomaan viikonloppuna ohjelmaa, joka kertoi venäläisitä kiinteistöjen ostajista Itä-Suomessa? Viidelle miljoonalle pietarilaiselle Suomi on mukava siisti onnela, jonka voi halutessaan ostaa kesämökiksi. Jos sattuu huvittaa panna rahat tänne. Helsinki taas on mukava lähiö Pietaria halvempine pikkukauppoineen, kun venäläinen matkaa mökilleen Hankoniemelle.

    Keskittäminen on kivaa vallan käyttäjälle, mutta kovaa peliä sitten, kun ovesta kävelee sisään vielä isompi keskittäjä. Viulut maksaa kansalainen. Tänä vuonna Joensuun asukas, montako vuotta menee, kun tätä keskustelua käydään Helsingin seudun asukkaista?

    En kannata Helsinki-keskeistä Suomen tyhjennyksen politiikkaa, koska Helsinki ei elä ilman elinvoimaista Suomea. Asia on niin päin. Ja siksi yhteiskunnan rahat pitää sijoittaa ensisijaisesti esimerkiksi lentokentän kautta kulkevaan päärataan ja muiden kaupunkien joukkoliikenteen tarpeelliseen ja hyödylliseen kehittämiseen kuin länsimetron tai Marjaradan tapaisiin liikenteellisesti hyödyttömiin megahankkeisiin.

    Antero

  15. #15

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Yksinkertaisia tehtäviä, kuten Call Center palveluita tai taloushallinnon rutiineja voidaan hyvin pitää seuduilla, joissa on saatavana työvoimaa. Isoilla kaupunkiseuduilla tuollaisiin yksinkertaisiin rutiinitöihin töihin ei löydy koulutettuja henkilöitä, mutta syrjäseuduilla on koulutettujenkin pakko ottaa vastaan duuni kuin duuni. Lähinnä kieli- ja kulttuurivaatimus pitää nuo työt Suomessa.
    Näin on.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Suomessa ihan turhia yliopistoja. Lapin yliopisto, Joensuun yliopisto, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto ovat ihan turhaa innovaatioresurssien haaskuuta. Tutkimuksessa ja opetuksessa suuri yksikkö on lähes aina tehokkaampi kuin miniyksikkö.
    Olen itse valmistunut aikoinaan Lappeenrannasta, ja jo silloin (1980-luvulla) siis, aloin kallistua sille kannalle ettei tieteteellisillä kriteereillä mitattuna miksikään huippuyliopistoksi sitä voi laskea. Ainoa hyvä puoli siinä oli että opiskelijoiden asuntotilanne oli paljon parempi kuin Helsingissä, tunnelma oli tiiviimpi koska yksikön pienuuden vuoksi opiskelijat ja proffat olivat kuin yhtä perhettä, ja tulipahan opittua puhumaan Karjalan murretta. Matkan pituus Helsinkiin ei ollut paha siihenkään aikaan. Mutta se työtilanne johti kuitenkin siihen että vaikka juna aikoinaan vei sinne, niin se toi yhtä tehokkaasti myös takaisin.

    t. Rainer

Sivu 1 / 35 123451121 ... ViimeisinViimeisin

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •