Sivu 10 / 35 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 678910111213142030 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 136-150/517

Viestiketju: Aluepolitiikkaa

  1. #136
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    70-luvun vanhoista lähiöistä tuli joissain paikoin suoranainen riesa, niissä alkoi kyteä sosiaalisia ongelmia jne. Uusia lähiöitä vastustamaan milloin mistäkin syystä on lisäksi syntynyt paljon kansanliikkeitä. Ratkaisematta on vaan että minne se alati kasvava kaupunkiväestö sijoitetaan? "Ei ainakaan minun takapihalleni"!
    Tämä on kiinnostava asia. Osaisitko kertoa jotain lähiöiden historiasta? Silloin kun lähiöt rakennettiin aikoinaan, niistä pidettiin luonnonläheisyyden ja tilavien asuntojen ansiosta. Mutta miten niiden arvostus sen jälkeen on kehittynyt kun väestö on rikastunut ja mahdollisuuksia tullut myös keskusta-asumiseen ja pientaloasumiseen? Onko sellaisia lähiöitä, joissa olisi historiansa aikana ensin asunut keskiluokkaa, mutta joista olisi tullut köyhien "loppusijoituspaikkoja"? Entä sellaisia, jotka olisivat niin myöhään rakennettu, että ne olisivat heti alusta lähtien kärsineet heikosta arvostuksesta? Mikä on ollut lähiöiden rooli ja arvostus Helsingin ulkopuolella, siellä kun pientaloasuminen on aina ollut Helsinkiä suositumpaa. Kiinnostava aihe!
    Yöbussissa on tunnelmaa

  2. #137
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ja lienee kai turha todetakaan, että ratavarren Espoo ja Länsiväylän varren Espoo voisivat vaikka sijaita eri planeetoilla, niin hankalat ovat poikittaisyhteydet ainakin ulkopuolisen näkökulmasta.
    Ja sosiaalinen rakennekin taitaa olla aika erilainen. Länsiväylän varren Espoo on Espoon kultahammasrannikko, radanvarsi taas työväenluokkaisempi. Jännä kuitenkin, että Länskärin varressakin käytetään busseja keskustaan mentäessä, vaikka hyvin autoistunut alue onkin. Näkyy se varakkuus tai moottoritien lumo siinä, että Länsiväylän suunnasta Helsingin keskustaan tulevista noin 50% käyttää julkista liikennettä, muista tiesuunnista osuus on noin 75%. Suurimmat osuudet taisivat olla Itäväylän (metro) ja Lahdenväylän (juna) varrelta. Selittyykö tämä joukkoliikenteen hyvällä tarjonnalla vai näiden alueiden väestön työväenluokkaisuudella, johtaako jälkimmäinen edelliseen tai toisin päin. Tätä sopii pohtia.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  3. #138
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Pasilasta noin yleensä, että Itä-Pasila olisi mielestäni pelastettavissa peruskorjauksella (julkisivut! jo pelkkä maalipinta harmaan betonin sijaan auttaa paljon...), kattamalla katukuilut kokonaan, ja tekemällä niiden tilalle kävelykadut raitiokiskoin. Toisaalta kuulin mutkan kautta, että käytännössä koko Pasilan isännöitsijä on sitä mieltä, että halvempaa olisi purkaa ja rakentaa koko roska uudestaan paremmin, eli niissä taloissa on paljon muutakin kuin ulkonäkö pielessä.
    Vai että pielessä! Minä kun taas olen jostain kuullut, että nämä talot rakennettiin suurella rahalla ja niistä olisi tehty hienojakin, mutta tuolloin ihannoitiin betonirakentamista arkkitehtien keskuudessa. Mikä niissä taloissa mättää? Onko ne sittenkin rakennettu huonosti? Entä Merihaka? Minua viehättää jotenkin Itä-Pasilan ja Merihaan kolkko, karu ja jykevä betoninen fiilis. Autojen painaminen maan alle on hyvä juttu.

    Oikeastaan en sitä perusrakennustapaa muuttaisi, koska se on Suomen oloissa poikkeuksellista autokansineen ja korkeine taloineen, mutta repisin seinät pois, jättäisin vain rungon jäljelle ja rakentaisin talojen ulkorakenteet ja asunnot uudestaan nykyaikaisiksi. Voisi ottaa jonkun nimekkään pilvenpiirtäjädesignerin ulkomailta piirtämään taloille vähemmän harmaat ja kulmikkaat julkisivut. Ranskassahan tällaista talojen uudelleenrakenusta on kai harrastettu.

    Lähipalveluita on niukasti sekä Itä-Pasilassa että Merihaassa, vaikka ihmisiä asuu kävelyetäisyydellä paljon? Tätä kummastelen. Vertailkaapa vaikka Kallioon, jossa on 30 ruokakauppaa ja lukematon määrä pikkuliikkeitä. Noilla kahdella betonialueella hyvä jos on kallis pieni lähikauppa ja kapakka. Julkisia palveluita ei juuri ole, en tiedä onko joskus ollut. Jakomäessäkin on parempi tarjonta.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  4. #139

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Onko sellaisia lähiöitä, joissa olisi historiansa aikana ensin asunut keskiluokkaa, mutta joista olisi tullut köyhien "loppusijoituspaikkoja"?
    En halua ryhtyä miksikään viralliseksi lähiötuomariksi koska mielestäni kaikenlaiset "ranking-listat" herättävät pahaa mieltä, ja joku vetää heti herneen nenään, mutta jonkinlaista yksimielisyyttä löytynee että seuravat 50-60-luvun lähiöt ovat lievästi ränsistyneet: Kannelmäki, Pohjois-Haaga, Pihlajamäki, Konala, Simonkallio, Kaivoksela, Lähderanta, Karakallio.
    Täysin toivottomia tapauksia ne eivät ole, mutta sääliksi käy kun ne ovat alunperin olleet aika nättejä ja keskiluokkaisia mutta kauppojen ja muiden palvelujen muuttaessa ostoskeskuksista kauas automarketteihin on alamäki alkanut, ja korvautuneet keskikaljabaareilla.

    Itä-Helsinkiä en tunne niin hyvin, joten annan puheenvuoron heille jotka sen seudun paremmin tuntevat. En luetteloi muutenkaan sellaisia alunperin halvoiksi tarkoitettuja vuokratalokohteita kuten Jakomäki, Kontula ja Suvela.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Entä sellaisia, jotka olisivat niin myöhään rakennettu, että ne olisivat heti alusta lähtien kärsineet heikosta arvostuksesta?
    Havukoski, Malminkartano, Ala-Malmi, Tapulikaupunki, Pukinmäki.
    Nämä rakennettiin juuri lähiöbuumin viimeisinä vuosina, Helsingin puolella etupäässä HITAS-asuntoja joita on vaikea myydä eteenpäin

    Arvostuksessa ylöspäin (reilusti) ovat nousseet rakentamisajoista sellaiset kuin:
    - Munkkivuori, Tapiola, Etelä-Haaga, Lauttasaari, Haukilahti, Kauniainen, Lehtisaari, eli peraatteessa merenrantakohteet tai sellaiset joissa asuu suhteellisen paljon ruotsinkielisiä tai iäkäämpää väkeä ylipäänsä, ovat ollet takuuvarma sijoitus

    Nousussa ovat sellaiset kuin:
    Matinkylä, Leppävaara, Tikkurila - hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksiensä vuoksi


    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Mikä on ollut lähiöiden rooli ja arvostus Helsingin ulkopuolella, siellä kun pientaloasuminen on aina ollut Helsinkiä suositumpaa. Kiinnostava aihe!
    Kuvittelisin että sitä huonompi mitä pienempi kaupunki. Olen asunut Lappeenrannan Skinnarilassa (opiskelijakampuksessa) ja sen arvostus paikkakuntalaisten keskuudessa oli Helsingin Jakomäen luokkaa.

    t. Rainer

  5. #140

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Vai että pielessä! Minä kun taas olen jostain kuullut, että nämä talot rakennettiin suurella rahalla ja niistä olisi tehty hienojakin, mutta tuolloin ihannoitiin betonirakentamista arkkitehtien keskuudessa. Mikä niissä taloissa mättää? Onko ne sittenkin rakennettu huonosti? Entä Merihaka?
    En osaa sanoa Merihaasta, mutta kaverin firma korjaa muun ohella Itä-Pasilaa työkseen. Mistä aloitetaan? Parvekkeet (ja niitä riittää) on pääsääntöisesti päin honkia, vesi ei valu pois joka syö rakenteita. Isommalla sateella vuotaa ylipäänsä aina joku katto tai parveke. Homeongelmat on yleisiä, esim. verovirastoa kuivatettiin puoli vuotta. Elementtien kiinnitys on heikkoa. Jne. Taloissa puskee päälle isot peruskorjaukset, vaikka ne eivät ole vasta kuin kolmekymppisiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Minua viehättää jotenkin Itä-Pasilan ja Merihaan kolkko, karu ja jykevä betoninen fiilis. Autojen painaminen maan alle on hyvä juttu.
    Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta kuten 70-luvulla muutenkin niin muotokieli on hienovaraista kuin katupora... eli rajansa karuudellakin. Kävelin pari viikko sitten Itä-Pasilan läpi vaimon kanssa, yllättävän viihtyisä paikka ainakin reunemmalla. Vaimo ihmetteli että onpa täällä jotenkin kivan rauhallista. Kysyin että näetkö yhtään autoa, eli mistäköhän johtuu? Eli se autokanssi on pääsääntöisesti ihan hyvä, mutta siinä se on se ongelma, että katukuilut on jätetty auki, ja että myös ratikka kulkee siellä kuilussa. Tästä seuraa, että taloista tulee eräänlaisia saaria, tästä ja joukkoliikennepysäkkien sijainnista johtuen ei synny kävelyliikennettä. Asiaa ei myöskään yhtä auta, että varsinkin osa taloista on järkyttävän rumia (ei muuten kaikki), eikä pihoihinkaan ole oikein panostettu. Arkkitehdeilla oli oikean suuntainen ajatus siinä, että autot ohjattiin pois asuntojen alta. Pieleen mentiin vahvasti siinä että myös muu liikenne, mukaanlukien kävelijät, ohjattiin pois talojen vierustoilta.

    Ja sitten on vielä tämä perinteinen Helsingin helmasynti, että alue ei oikein intergroidu muuhun kaupuunkin, Kallioon päin on teollisuusalue, Käpylään päin on parkkipaikka ja urheilukenttä välissä, Lännessä on rata...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Voisi ottaa jonkun nimekkään pilvenpiirtäjädesignerin ulkomailta piirtämään taloille vähemmän harmaat ja kulmikkaat julkisivut. Ranskassahan tällaista talojen uudelleenrakenusta on kai harrastettu.
    Jotain tällaista tehdään Hakaniemessä sillä yhdelle toimistotalorumilukselle. Ainakin kuvat on ihan kivan näköisiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Lähipalveluita on niukasti sekä Itä-Pasilassa että Merihaassa, vaikka ihmisiä asuu kävelyetäisyydellä paljon? Tätä kummastelen. Vertailkaapa vaikka Kallioon, jossa on 30 ruokakauppaa ja lukematon määrä pikkuliikkeitä.
    Kalliossa on kivijalassa liiketilaa, Pasilassa pyöräkellari.

  6. #141
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Kenen pitäisi kehittää? Pitäisikö valtion lapioida rahaa enemmän muuhun Suomen kun yritykset eivät halua vapaaehtoisesti muuttaa sinne? Mitä ne ihmiset tekisivät provinssissa jos yritykset eivät halua perustaa tuotantolaitoksiaan sinne? [...] Helsingin seudulle muuuttavat eivät pääsääntöisesti toimi logistikan ammateissa vaan kaupallisella tai palveluallla.
    Koetanpa vielä kerran toistaa tuon logiikkani, kun näyttää siltä että se on niin helppo tulkita väärin.

    Kehittäminen ei tarkoita päätöntä rahan lappamista maakuntiin. Ei sellainen ketään elätä pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa päätöksenteon antamista niiden käsiin joita päätökset eniten koskettavat ja näppien pitämistä erossa, haittaamasta omaehtoista toimintaa. Joskus voidaan tarvita jotain tukea, mutta silloinkaan keskushallinto ei yleensä voi päätellä mikä on paikallisesti hyvä hanke ja mikä ei (vaikka olisi ministeriön itsensä lempilapsi).

    Logistiikalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että liikenneyhteydet ovat kunnossa niin ihmisille kuin tavaroille. Se että ne ovat kunnossa tarkoittaa usein eri asiaa paikallisesti tarkasteltuna kuin Helsingistä käsin ministeriön tarkastelemana.

    Jos esim. Tampereella ollaan sitä mieltä, että on kiva juttu että Ryanair lentää Tampereelle ja sen kehitystä halutaan vauhdittaa laajentamalla halpaterminaalia, niin ei siinä kaivata ketään Helsingistä viisastelemaan, ministeriöstä tai muualta, että halpalentäminen sinänsä on epätoivottava ilmiö tai ainakin olisi parempi että lentäisivät Vantaalta eikä Pirkkalasta. Tällainen on alueellisen oma-aloitteisuuden kampittamista ja tahallista haitantekoa. Kyse ei ole välttämättä edes siitä, että valtion pitäisi maksaa terminaalilaajennukset: olisi paljon parempi jos koko Pirkkalan kenttä olisi Pirkanmaan maakunnan hallinnassa ja se saisi kehittää sitä omin verorahoin siten kuin haluaisi ja niin paljon kuin haluaisi ja rahkeet riittäisivät. Sama pätee luonnollisesti muihin maakuntiin.

    Jos vaikka sitten Porissa päätettäisiin, että halutaan duoratikka tai paikallisjuna Pori-Kokemäki -rataosalle tai Turussa Naantali-Raisio-Turku-Salo -välille (tms.), maakunnalla pitäisi olla oikeus ostaa liikennöinti halumaltaan raideliikenneoperaattorilta ilman että Helsingistä tullaan viisastelemaan, ettei siellä kuitenkaan ole liikennöinnin edellytyksiä tai riittävää matkustajapohjaa. Jos osoittautuu ettei ole, niin sitten maakunta varmaan kyllä havaitsee sen yritettyään liikennöintiä ja todettuaan ettei kannattanut. Mitä keskitetty päätöksenteko kontribuoi tähän? Yleisesti ottaen, onko uskottavampaa että parempi ymmärrys paikallisesta markkinapotentiaalista on paikallisilla liikenne-eksperteillä vai LVM:ssä, jonka virkamiehet eivät välttämättä ole eläessään edes käyneet siellä paikan päällä katsomassa rataa ja taajamia?

    Koulutus on toinen avaintekijä. Jos paikkakunnalta puuttuu tarvittava koulutus, se kuihtuu. Jos taas koulutetaan riittävästi jonkun alan osaajia, kyseisen alan yritystoiminnan syntymisen potentiaali kasvaa. Joko ulkopuolelta tulee yritys joka havaitsee, että täälläpä vilisee juuri heidän kaipaamiaan tyyppejä kylä täynnä ja työskentelevätkin vielä halvalla ja lojaalisti, kun asuminen ei maksa paljon mitään eikä ole liiaksi asti kilpailevia työpaikkoja tai muita huvituksia tarjolla. Jos ulkoa ei tule ketään, ennemmin tai myöhemmin joku kyllästyy ja polkaisee paikallisesti käyntiin liiketoimintaa yrittäjäpohjalta. Markkinat haetaan tarvittaessa jostain muualta, ulkomaita myöten.

    Voi olla raakaa ajatella, että koulutetaan ihmisiä työskentelemään oloissa joissa palkkataso jää alle siitä mitä muualla saisi. Toisaalta olisiko parempi, että ei koulutettaisi ja nuo jäisivät kortistoon? Tai muuttaisivat pois joko työttöminä tai muualle opiskelemaan ja töihin? Nykyisin annetaan liian helposti periksi ja todetaan, ettei jonkun alan asiantuntijoita kannata kouluttaa jollain paikkakunnalla, kun nykyisin alan työpaikkoja on vain Helsingissä. (Miksi vain Helsingissä? No siksi kun ei muualla ole alan työvoimaa. Ja ei ole kun ei koulutetakaan.) Jos kumminkin koulutettaisiin, niin jotain päivänä työpaikat kyllä seuraisivat perässä. Voi vain kuvitella, mikä olisi ollut nykyisten yliopistokaupunkien kohtalo ilman niitä yliopistoja.

    Koulutukseen pätee sama subsidiariteettiperiaate kuin liikenteeseen. Lähellä tiedetään parhaiten. Kuopiossa tiedettiin, että kun hammaslääketieteen koulutus lakkautetaan, niille kulmille ei enää saada hammaslääkäreitä hohtimillakaan: jos koulutus on pitkä ja muualla, ja töitä on riittämiin opiskelupaikkakunnalle jonne ehditään koulutuksen kestäessä juurtua, niin ei muualle lähde juuri kukaan. Itse asiassa suuressa osassa maata on valtava hammaslääkäripula. Tällaisissa oloissa on ihan järjetöntä lakkauttaa koulutusohjelma maakunnasta ja keskittää koulutusta Helsinkiin.

    Jos päätöksiä korkeakoulutuksesta tehtäisiin paikallisesti, olisi maakuntien olisi helpompi luoda vahvoja paikallisia koulutusyksiköitä ja kilpailla sekä keskenään että ulkomaisten akateemisten keskittymien kanssa. Esim. Turussa tai Tampereella monipuolistettaisiin bioalan koulutusta ja tutkimusta sen alasajon sijaan, jolloin elinkeinoelämä ja kansainväliset tutkimuslaitokset seuraisivat perässä. Mihin tässä tarvitaan opetusministeriön korkeakoulupolitiikkaa? Niukkuuden jakamiseen? Tällä hetkellä korkeakoulupolitiikka onnistuu vain varmistamaan, että Helsingin yliopistoa kehitetään suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kruununjalokivenä, jota kukaan tai mikään ei ikinä missään saa uhata. Mieluummin lahdataan kokonaisia yliopistoja (ja siinä mukana kaupunkeja) muualla ennen kuin lakkautetaan jokin sellainen koulutusala Helsingin yliopistosta, jonka paras osaaminen ja/tai luontainen sijaintipaikka saattaisi olla muualla maassa.

    Lyhyesti kaiken tämän voisi tiivistää seuraavaan kysymykseen: Onko keskusjohtoinen päätöksenteko osoittautunut toimivaksi ja optimaaliseksi tavaksi allokoida niukkoja resursseja? Ajattele vaikka neuvostojärjestelmää. Lienemme yhtä mieltä, että siellä se ei toiminut. Miksi se sitten toimisi Suomessa? Miten ministeriössä norsunluutornissa istuva virkamies voisi kaikkein parhaiten joka asiassa ymmärtää mikä on parhaaksi ihmisille Hangosta Utsjoelle? Kun resursseja jaetaan keskitetysti, joskus menee liikaa rahaa johonkin tarkoitukseen, joskus ei taas edes välttämätöntä summaa tuottavaan tarkoitukseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomen kansalaisilta asuinpaikan sen enempää kuin ammatinkaan valintaa ei ole haluttu estää ja siksi saamme tottua jatkuvaan sisäiseen muuttoliikeeseen. 70-luvulla suunta oli Ruotsiin. Nyt suunta on suurempiin kaupunkeihin mutta jonakin päivänä suunta voi olla toinen. Vain henkilökohtainen taloudellinen tilanne asettaa rajoitteita asuntoa valittaessa, ja nyt kun on ylikuumenemista haaittavissa, olisi valtiovallalla kaikki mahdollisuudet estää kuplan puhkeaminen 1990-luvun tapaan. Se on toinen asia haluaako se estää.
    Leivän perässä täällä on aina muutettu. Pohjanmaalta lähdettiin Amerikkaan 1800-luvulla ja usein jäätiin sille tielle. Ei ihmisten muuttoa ole rajoitettu eikä pidäkään rajoittaa, mutta onko valtiovallan tehtävä istua kädet ristissä ja katsoa että jaa tuolla niitä nyt sitten muuttaa, kysymättä onko tämä se mitä ihmiset todella haluavat ja toisaalta onko todella niin, että ainoat vaihtoehdot ovat

    1) antaa muuttaa kun nyt näyttävät muuttavan
    2) kielletään muuttaminen niin sitten ainakaan ei kukaan muuta?

    Kuten sanoin, ei pelkkää rahaa kaatamalla voida mitään seutua pelastaa, mutta on se vähän makaaberia istua vaan käsiensä päällä ja todeta että sammuttakoon viimeinen itse valot ettei tarvitse tästä vaivautua nousemaan. Ensimmäisten merkkien ilmaantuessa julistetaan että "se on ohi nyt, kuopataan vaan tuokin taajama". Vähän kuin heinäkuun kuivilla säillä näkisi keltaisen lehden ja toteaisi, että "jaa se on syksykin tulossa, parasta vetää villatakkia niskaan". Kyynistä, pessimististä ja kylmän opportunistista.

    Supistamisen sijaan pitäisi pyrkiä säilyttämään nykyiset toiminnot myös notkahdusten aikana luomassa uskoa tulevaisuuteen, pitää huolta että infra ja koulutus pelaavat, elämän ja yrittämisen edellytyksiä löytyy jne. Jos odotusarvo on, että ensimmäisen notkahduksen tullessa kaikki muukin häipyy saman tien, ei silloin ole uskoa tulevaisuuteen eikä kukaan halua investoida paikkakunnalle, kun se olisi riskisijoitus. Jos tiedetään, että on edes jotain pitkäjänteistä joka on ja pysyy, sen varaan olisi helppo rakentaa kaikkea uutta ja ennemmin tai myöhemmin paremmat ajat koittaisivat.

  7. #142

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos esim. Tampereella ollaan sitä mieltä, että on kiva juttu että Ryanair lentää Tampereelle ja sen kehitystä halutaan vauhdittaa laajentamalla halpaterminaalia, niin ei siinä kaivata ketään Helsingistä viisastelemaan, ministeriöstä tai muualta, että halpalentäminen sinänsä on epätoivottava ilmiö tai ainakin olisi parempi että lentäisivät Vantaalta eikä Pirkkalasta.
    Minä olen ymmärtänyt että ei kukaan halua estää Ryanaisria lentämästä Pirkkalasta. Sitä minä ihmettelen miksi sen pitää toimia jossain parakkiterminaalissa, eikö valtio/ilmailulaitos voisi sen verran joustaa että Ryanin matkustajat saisi käyttää päärakennuksen tiloja koska tuskin se on keltään pois, vai onko se niin vilkkaassa käytössä että ei mahdu? Ei Hki-Vantaallalkaan ole erillistä peltihallia halapyhtiöitä varten, (kun ei ole nääs tilaa minne laittaa sitä). Mun puolesta voisi puolet Suomen halpa- ja charterlennoista hajauttaa että ne lähtisivät muilta kentiltä kuin Vantaalta, koska Vantaan kapasiteetti loppuu kohta taas.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos vaikka sitten Porissa päätettäisiin, että halutaan duoratikka tai paikallisjuna Pori-Kokemäki -rataosalle tai Turussa Naantali-Raisio-Turku-Salo -välille (tms.), maakunnalla pitäisi olla oikeus ostaa liikennöinti halumaltaan raideliikenneoperaattorilta ilman että Helsingistä tullaan viisastelemaan, ettei siellä kuitenkaan ole liikennöinnin edellytyksiä tai riittävää matkustajapohjaa.
    Luulen että kivi joka hiertää kantapäässä on VR, eli sen laissa säädetty monopoliasema. Politikot eivät uskalla vapauttaa rautatieliikennettä koska pelkäävät joko että se johtaa Britannian tilanteeseen, tai vähintään että VR voisi ajautua suuriin vaikeuksin, kun se tuottavin osa, Helsingin lähiliikenne siirtyisi kilpailijalle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Koulutus on toinen avaintekijä. Jos paikkakunnalta puuttuu tarvittava koulutus, se kuihtuu. Jos taas koulutetaan riittävästi jonkun alan osaajia, kyseisen alan yritystoiminnan syntymisen potentiaali kasvaa. Joko ulkopuolelta tulee yritys joka havaitsee, että täälläpä vilisee juuri heidän kaipaamiaan tyyppejä kylä täynnä ja työskentelevätkin vielä halvalla ja lojaalisti, kun asuminen ei maksa paljon mitään eikä ole liiaksi asti kilpailevia työpaikkoja tai muita huvituksia tarjolla. Jos ulkoa ei tule ketään, ennemmin tai myöhemmin joku kyllästyy ja polkaisee paikallisesti käyntiin liiketoimintaa yrittäjäpohjalta. Markkinat haetaan tarvittaessa jostain muualta, ulkomaita myöten.
    Minkä kokoinen kaupungin pitäisi mielestäsi olla että siellä voisi toimia yliopisto tai korkeakoulu? Eivätkö nykyiset (AMK:t mukaanlukien) jo kata hyvin koko Suomen? Eivät läheskään kaikki lähde kouluttautumaan itsensä Stadiin. Onko se jokin "perinne" että kun kerran iskä tai äiskä on aikoinaan suorittanut maisterin tutkinnon oikein Helsingin yliopistossa niin pojan ja tyttärenkin pitää?

    Jos muttotappiopaikkakunnasta tulee jonkun kasvanan yritystoiminnan vuoksi muuttovoittopaikkakunta, niin kyllä silloin asuntojenkin hinnat nouseat. Jos paikkakunta on pieni, asuntoja eikä vältämättä edes kaavoitettuja rakennuskelpoisia tonttejakaan ei ole olenkaan tarvetta vastaamaan, ja ollaan samanlaisesa asuntojen hintakierteessä kuin pk-seudulla, vähän pienemmässä mittakaavassa vain. Grynderit ja maanomistajat taputtavat tietenkin käsiä!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos päätöksiä korkeakoulutuksesta tehtäisiin paikallisesti, olisi maakuntien olisi helpompi luoda vahvoja paikallisia koulutusyksiköitä ja kilpailla sekä keskenään että ulkomaisten akateemisten keskittymien kanssa. Esim. Turussa tai Tampereella monipuolistettaisiin bioalan koulutusta ja tutkimusta sen alasajon sijaan, jolloin elinkeinoelämä ja kansainväliset tutkimuslaitokset seuraisivat perässä. Mihin tässä tarvitaan opetusministeriön korkeakoulupolitiikkaa? Niukkuuden jakamiseen? Tällä hetkellä korkeakoulupolitiikka onnistuu vain varmistamaan, että Helsingin yliopistoa kehitetään suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kruununjalokivenä, jota kukaan tai mikään ei ikinä missään saa uhata. Mieluummin lahdataan kokonaisia yliopistoja (ja siinä mukana kaupunkeja) muualla ennen kuin lakkautetaan jokin sellainen koulutusala Helsingin yliopistosta, jonka paras osaaminen ja/tai luontainen sijaintipaikka saattaisi olla muualla maassa.
    Maakuntayliopistojen pitäisi erikoistua muuhunkin kuin vain virkamiesten kuten lekureiden ja opettajien valmistamiseen. Tällöin ollaan juuri sellaisessa tilanteessa kuin Kuopiossa että jos valtakunnan lekuritarve vähenee, suljetaan säästösyistä koko tiedekunta, eli puolet koko yliopistosta. Ei hjuva. Mutta mistä saada opiskelijoita opiskelemaan ja proffia opettamaan jotain muuta kuin lääketiedettä Kuopiossa. Eläinlääkistä on ehdotettu kanssa, mutta ei ole onnistunut. Siinäpä se. Akateemisuus + lande, mahdoton kombinaatio?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Lyhyesti kaiken tämän voisi tiivistää seuraavaan kysymykseen: Onko keskusjohtoinen päätöksenteko osoittautunut toimivaksi ja optimaaliseksi tavaksi allokoida niukkoja resursseja? Ajattele vaikka neuvostojärjestelmää. Lienemme yhtä mieltä, että siellä se ei toiminut. Miksi se sitten toimisi Suomessa? Miten ministeriössä norsunluutornissa istuva virkamies voisi kaikkein parhaiten joka asiassa ymmärtää mikä on parhaaksi ihmisille Hangosta Utsjoelle? Kun resursseja jaetaan keskitetysti, joskus menee liikaa rahaa johonkin tarkoitukseen, joskus ei taas edes välttämätöntä summaa tuottavaan tarkoitukseen.
    Moni Helsingissä istuva virkamies on itse lähtöisin vallan muualta, ja pitää yhteyttä sukulaisiinsa jne. Mutta itse asiaan: Keskusjohtoinen päätöksentekomme kuten muukin yhteiskuntamme on paljolti kopioitu Ruotsista. Ruotsi on ollut pitkiä lähes katkeamattomia kausia saman puolueen johdossa. Suomessa ei ole kovin paljon poikettu heidän linjastaan, vaikka meillä virallisesti hallituksessa saattaa istua 6:kin puoluetta. Referenssinä ruotsalais-suomalaiselle yhteiskunnalle on kuitenkin hyvinvointi josta ei voi muuta kuin arvailla millaista se olisi jos meillä olisi sanotaan vuoden 1945 jälkeen ollut vuoronperään oikeisto-vasemmisto-keskustajohtoisia hallituksia.

    Maantede meillä on taas kuin Venäjällä, molemmat maat ovat suurimmalti osin erittäin harvaan asuttuja, ja ihmiset haluavat mieluiten asua siellä missä ilmasto on siedettävä, missä on teollisuutta, kauppaa, kulttuuria ja muita ihmisiä lähellä, ja maatalousalinkeinot mahdollisia (kaikkialla se ei edes ole).
    Jotta saadaan Siperian kaivannaistuotteeet, öljyt ja metsät hyödynnettyä pitää sinne muuttajille maksaa enemmän kuin suurkaupungeissa asuville. Suomessa ei valitettavasti ole öljyä ja kaivannaisteollisuuden kanssakin on vähän niin ja näin. Pohjoisen metsäalan ammattilaiset elävät sattuneista syistä muutenkin leveämmin kuin maisterit Helsingissä. Matkailu on nouseva ala eikä sen meritystä pidä väheksyä. Ainoa matkaiplun ongelma on sen sesonkipainotteisuus, mutta jokin ratkaisu sillekin pitöisi löytyä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Supistamisen sijaan pitäisi pyrkiä säilyttämään nykyiset toiminnot myös notkahdusten aikana luomassa uskoa tulevaisuuteen, pitää huolta että infra ja koulutus pelaavat, elämän ja yrittämisen edellytyksiä löytyy jne. Jos odotusarvo on, että ensimmäisen notkahduksen tullessa kaikki muukin häipyy saman tien, ei silloin ole uskoa tulevaisuuteen eikä kukaan halua investoida paikkakunnalle, kun se olisi riskisijoitus. Jos tiedetään, että on edes jotain pitkäjänteistä joka on ja pysyy, sen varaan olisi helppo rakentaa kaikkea uutta ja ennemmin tai myöhemmin paremmat ajat koittaisivat.
    Mulla on sellainen käsitys että infra ja koulutus pelaa Suomesa hyvin, jopa pohjoisessa. Rautateitä on vähemmän mutta ei niitä riesaksi asti ole täällä etelässäkään. Tulevaisuus on paljon valoisampi kuin esim 70-luvulla, kun kaikki muuttivat Ruotsiin ja myös jäivät sinne, ja mun käsitykseni mukaan idässä ja pohjoisessa voisi mennä vielä paremin jos itäraja olisi avonaisempi kuin nyt.

    t. Rainer

  8. #143
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Minä olen ymmärtänyt että ei kukaan halua estää Ryanaisria lentämästä Pirkkalasta. Sitä minä ihmettelen miksi sen pitää toimia jossain parakkiterminaalissa, eikö valtio/ilmailulaitos voisi sen verran joustaa että Ryanin matkustajat saisi käyttää päärakennuksen tiloja koska tuskin se on keltään pois, vai onko se niin vilkkaassa käytössä että ei mahdu?
    Pirkkalassa kysymys on matkustajamaksuista. Ryanair käyttää vanhaa terminaalia 2 (=liimapuupalkeista ja aaltopeltikatosta kyhätty alunperin 1970-luvulla "tilapäiseksi" tarkoitettu pieni parakki), koska sen kanssa on sovittu, että se saa silloin maksaa halvemmat matkustajamaksut. Ei menisi EU-aikana läpi, että jotain yhtiötä suosittaisiin maksuissa ilman että se perustuu palveludifferointiin, mutta tämä on OK.

    Ehdotukset siirtää toiminta uuteen terminaaliin 1 tarkoittaisi että maksaisivat samat maksut kuin muut yhtiöt kaikilla Suomen kentillä, niin Pirkkalassa, Vantaalla kuin muualla. (Ja jos Ryanair siityisi T1:een, niin kyllä sekin saataisiin täyteen aika pian niillä matkustajamäärillä, vaikka tilaa onkin paremmin kuin T2:ssa. T1 on optimoitu 2-3 samanaikaisen potkurikoneen tarpeisiin joten 2-3 Boeing 737:aa aiheuttaisi tungosta turvatarkastuksessa, turvatarkastuksen jälkeisissä odotustiloissa ja matkatavarahallissa sekä pulaa lähtöselvitystiskeistä.)

    Universalistinen monopolivastaus on, että pitää maksaa sama hinta joka paikassa. Voi vain olla että tällöin Ryanair ei olisi niin kovin kiinnostunut lentämään Suomeen. Pirkanmaan kannalta on erittäin hyvä asia, että ne lentävät Pirkkalaan ja siksi paikallisesti katsottuna on järjetöntä pelkästään tuollaisen tariffiasian vuoksi ajaa niitä pois. Jokainen matkustaja tuo kuitenkin maakuntaan (toki suuri osa myös sen ulkopuolelle, jopa Helsingin seudulle) matkailueuroja sen verran, että tuollainen 1,5 miljoonan parakinlaajennus on siihen nähden ihan pikkurahaa.

    Konflikti tulee siitä, että vaikka Pirkkalan lentoasema sijaitsee Pirkanmaalla ja sen vaikutus on suurin juuri Pirkanmaalla, siihen liittyvät asiat päätetään Finavian pääkonttorissa Vantaalla, jolloin tällainen paikallinen vaikuttavuus sivuutetaan kylmästi.

    Ulkopuolinen saattaa pitää tällaisia asioita aivan toisarvoisina, mutta mitä pienemmästä paikkakunnasta on kyse, sen enemmän sen kohtalo riippuu juuri tällaisista pikkuasioista. Toki Tampere ei kuole vaikka Ryanair lähtisikin, mutta kiistatta tilanne on parempi kun se lentää. Se luo tavoitettavuutta ja houkuttavuutta koko lentoaseman vaikutusalueelle. Joku pienempi kaupunki saattaa jopa oikeasti kuolla, jos sen infraa ei kehitetä oikealla tavalla (tapa ratkaisee eniten, ei välttämättä eurojen määrä).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Luulen että kivi joka hiertää kantapäässä on VR, eli sen laissa säädetty monopoliasema. Politikot eivät uskalla vapauttaa rautatieliikennettä koska pelkäävät joko että se johtaa Britannian tilanteeseen, tai vähintään että VR voisi ajautua suuriin vaikeuksin, kun se tuottavin osa, Helsingin lähiliikenne siirtyisi kilpailijalle.
    Tästähän on keskusteltu ennenkin, poliitikot ovat väärin informoituja. Ja toisaalta jos VR halutaan pitää monopolina, niin sitten sillä pitäisi olla ulkoa säädetty yleisen palvelun velvoite. Valtion monopoli + voittoa tavoitteleva liiketoiminta eivät sovi yhteen. Miten muuten se vahingoittaisi VR:ää jos sellaiset reitit annettaisiin vapaaseen kilpailuun, joista VR ei ole kiinnostunut?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Minkä kokoinen kaupungin pitäisi mielestäsi olla että siellä voisi toimia yliopisto tai korkeakoulu? Eivätkö nykyiset (AMK:t mukaanlukien) jo kata hyvin koko Suomen? Eivät läheskään kaikki lähde kouluttautumaan itsensä Stadiin. Onko se jokin "perinne" että kun kerran iskä tai äiskä on aikoinaan suorittanut maisterin tutkinnon oikein Helsingin yliopistossa niin pojan ja tyttärenkin pitää?
    Myönnän, että itse en olisi laajentamassa verkkoa. Nykyiset yliopistopaikkakunnat muodostavat hyvän valtakunnallisen verkoston ja ennen kaikkea sitä pitäisi vahvistaa. AMK:eja saattaa olla jopa liikaa. Miten yhtäkkiä opistotason koulutuksesta kuoriutui korkeakoulutason koulutusta? Mutta tässä täytyy tunnustaa oma rajoittuneisuutensa: jos (hypoteettisesti puhuen) minusta joku Kajaanin AMK saattaisi vaikuttaa turhalta, voi olla että paikallisesti siitä oltaisiin vahvasti eri mieltä. Jotenkin tuntuu siltä, että ongelma on siinä, että kun koulutusta kehitetään valtiovetoisesti, silloin yritetään saada mahdollisimman paljon kaikkea vaikkei oikeasti tarvittaisikaan. Jos sitä kehitettäisiin paikallisvetoisesti, olisi pakko priorisoida ne alat joita todella halutaan kehittää. Myönnän myös, etten tunne AMK-hallintoa riittävästi lausuakseni siitä lopullisia mielipiteitä: käsittääkseni huomattava osa on paikallisesti ylläpidettyjä, mutta epäilen että valtionosuudet vaikuttavat kuitenkin taustalla. Ehkä joku tietää paremmin tästä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Maakuntayliopistojen pitäisi erikoistua muuhunkin kuin vain virkamiesten kuten lekureiden ja opettajien valmistamiseen. Tällöin ollaan juuri sellaisessa tilanteessa kuin Kuopiossa että jos valtakunnan lekuritarve vähenee, suljetaan säästösyistä koko tiedekunta, eli puolet koko yliopistosta. Ei hjuva. Mutta mistä saada opiskelijoita opiskelemaan ja proffia opettamaan jotain muuta kuin lääketiedettä Kuopiossa. Eläinlääkistä on ehdotettu kanssa, mutta ei ole onnistunut. Siinäpä se. Akateemisuus + lande, mahdoton kombinaatio?
    Olet tavallaan oikeassa mielestäni. Pitäisi kouluttaa laaja-alaisesti eri alojen osaajia. Tosin hammaslääketieteessä kyse oli siitä että ensin arvioitiin väärin valtakunnallinen hammaslääkärien tarve, likvidoitiin Kuopion koulutus ja sitten havaittiin että pula on akuutti. Keskusjohtoisen virkakoneiston virhepäätös? Kyllä eläinlääketieteellisen siirto olisi onnistunut, mutta se peruttiin kun tuli niin hirveä napina nykyiseltä henkilöstöltä. Siksi se peruttiin. Jos olisi siirretty kuitenkin, niin osa olisi muuttanut mukana ja napissut muutaman vuoden ja pieni osa olisi ehkä lyönyt hanskat tiskiin. Mutta muutaman vuoden päästä olisi tiedekunta ollut pystyssä Kuopiossa. Kyllä avoimiin akateemisiin virkoihin aina sen verran hakijoita on, jos ei muuta niin ulkomailta. Eli kyse oli vain siitä, että priorisoitiin sen hetkisen henkilökunnan lyhyen aikavälin intressi tärkeämmäksi kuin pitkän aikavälin strateginen maakunnallistaminen. Jos ei olisi lakkautettu Helsingin koulutusta vaan laajennettu Kuopioon, veikkaan kukaan ei olisi valittanut ja virat olisi täytetty hetkessä. Eli se siitä väitteestä että akateemisuus + "lande" eivät sovi yhteen. Kyllä sopivat, mutta intressiristiriidat yritetään aina pukea johonkin tuollaiseen stereotyyppiseen väitteeseen, jotta ne kuulostaisivat vähemmän raadollisilta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Maantede meillä on taas kuin Venäjällä, molemmat maat ovat suurimmalti osin erittäin harvaan asuttuja, ja ihmiset haluavat mieluiten asua siellä missä ilmasto on siedettävä, missä on teollisuutta, kauppaa, kulttuuria ja muita ihmisiä lähellä, ja maatalousalinkeinot mahdollisia (kaikkialla se ei edes ole). [...] Mulla on sellainen käsitys että infra ja koulutus pelaa Suomesa hyvin, jopa pohjoisessa. Rautateitä on vähemmän mutta ei niitä riesaksi asti ole täällä etelässäkään. Tulevaisuus on paljon valoisampi kuin esim 70-luvulla, kun kaikki muuttivat Ruotsiin ja myös jäivät sinne, ja mun käsitykseni mukaan idässä ja pohjoisessa voisi mennä vielä paremin jos itäraja olisi avonaisempi kuin nyt.
    Ei tämä ihan Venäjä ole. Venäjällä suuruus ja autius ovat ihan omaa luokkaansa, samoin luonnonolot. Pohjois-Suomikin on vielä yllättävän leuto paikka verrattuna Siperiaan eivätkä siellä asuvat valita ainakaan ilmastosta ja siksi halua sieltä muuttaa pois. Hyvillä (raide)liikenneyhteyksillä Suomi voitaisiin pitää varsin hyvin koossa elinolosuhteiltaan: joka paikkaan pääsee matkustamaan alle päivässä lentämättäkin. Toki jos pohjoisessa raja olisi matalampi kaupankäynnin kannalta siellä olisi varsin hyvät olosuhteet rajakaupalle Venäjän suuntaan. Tai itse asiassa tätähän ne sanovat, mutta RHK ja valtio eivät suhtaudu esim. Rovaniemi-Kemijärvi-Salla -rataan kehitettävänä rataosuutena, ainakaan kovin tosissaan.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 02.02.2007 kello 13:46.

  9. #144

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Universalistinen monopolivastaus on, että pitää maksaa sama hinta joka paikassa. Voi vain olla että tällöin Ryanair ei olisi niin kovin kiinnostunut lentämään Suomeen. Pirkanmaan kannalta on erittäin hyvä asia, että ne lentävät Pirkkalaan ja siksi paikallisesti katsottuna on järjetöntä pelkästään tuollaisen tariffiasian vuoksi ajaa niitä pois. Jokainen matkustaja tuo kuitenkin maakuntaan (toki suuri osa myös sen ulkopuolelle, jopa Helsingin seudulle) matkailueuroja sen verran, että tuollainen 1,5 miljoonan parakinlaajennus on siihen nähden ihan pikkurahaa.
    Ryanairin pitäisi silloin maksaa itse oman terminaalinsa jos he eivät halua käyttää ykkösterminaalia. Tarvitseeko todellinen halpalento joka lentää Schengen-alueen sisällä mitään terminaalia ylipäänsä, voisivatko matkustajat suoraan kävellä koneeseen parkkipaikalta tai tulla bussilla sen viereen? Eihän kaikilla kaukoliikenteenkaan rautatieasemilla ole lämmintä odotustilaa nykyään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Tästähän on keskusteltu ennenkin, poliitikot ovat väärin informoituja. Ja toisaalta jos VR halutaan pitää monopolina, niin sitten sillä pitäisi olla ulkoa säädetty yleisen palvelun velvoite. Valtion monopoli + voittoa tavoitteleva liiketoiminta eivät sovi yhteen. Miten muuten se vahingoittaisi VR:ää jos sellaiset reitit annettaisiin vapaaseen kilpailuun, joista VR ei ole kiinnostunut?
    Väärin informoitukja, tai sitten pelkäävät seurauksia että YTV alkaa heti kilpailuttaa Helsingin lähiliikenteen, jos heillä on valtakunnan lainsääädännön mukaan juridisesti oikeus siihen. Yhdessä ja samassa valtiossa on vain olemassa monopoli tai vapaa kilpailu aloittain, ei mitään välimuotoa sulle toi mulle toi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Eli se siitä väitteestä että akateemisuus + "lande" eivät sovi yhteen. Kyllä sopivat, mutta intressiristiriidat yritetään aina pukea johonkin tuollaiseen stereotyyppiseen väitteeseen, jotta ne kuulostaisivat vähemmän raadollisilta.
    Juuri sehän kuulostaa raadolliselta ettei akateemisuus + lande muka sovi yhteen. Olen itse opiskellut Lappenrannasa joten jos akateemisuus sopii sinne niin se sopii Kuopioonkin. Elukkalekureiden nuiva suhtautuminen Savon pääkaupunkiin todella ihmetyttää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Pohjois-Suomikin on vielä yllättävän leuto paikka verrattuna Siperiaan eivätkä siellä asuvat valita ainakaan ilmastosta ja siksi halua sieltä muuttaa pois.
    Naruskassa pakkasennätys -57? Ja pimeää koko joulukuun. Jos paikalliset viihtyvät niin muita on vaikeampi houkutella.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Hyvillä (raide)liikenneyhteyksillä Suomi voitaisiin pitää varsin hyvin koossa elinolosuhteiltaan: joka paikkaan pääsee matkustamaan alle päivässä lentämättäkin. Toki jos pohjoisessa raja olisi matalampi kaupankäynnin kannalta siellä olisi varsin hyvät olosuhteet rajakaupalle Venäjän suuntaan. Tai itse asiassa tätähän ne sanovat, mutta RHK ja valtio eivät suhtaudu esim. Rovaniemi-Kemijärvi-Salla -rataan kehitettävänä rataosuutena, ainakaan kovin tosissaan.
    Näkisin enemmän ongelmana tulevaisuudessa että Suomesta ei pääse pois muulla tavoin kuin lentämällä yhdessä päivässä kuin Tukholmaan, Tallinnaan, Pietariin ja nippa nappa Moskovaan ja Riikaan. Ehdotuksesta nopeasta rautatieyhteydestä Tallinnasta Berliiniin esim ei kukaan ole vakavissaan kiinnostunut. Vaikka tiedetään lentoliikenteen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja riippuvuuden fossiilisista polttoaineista.

    Jotta suurnopeusjunat edes Venäjälle alkaisi kannattaa pitäisi edes lyhyehkölle turistimatkalle päästä ilman viisumia. Mitä Sallan/Kuolan alueeseen tulee niin sama juttu.

    t. Rainer

  10. #145

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Eli se siitä väitteestä että akateemisuus + "lande" eivät sovi yhteen. Kyllä sopivat, mutta intressiristiriidat yritetään aina pukea johonkin tuollaiseen stereotyyppiseen väitteeseen, jotta ne kuulostaisivat vähemmän raadollisilta.
    Ikävä kyllä vaan kaikki tutkimukset osoittavat, että pienempien "maaseutuyliopistojen"(Vaasa, Rovaniemi, Lappeenranta ja Joensuu) tieteellinen taso on yleensä jotain huonon ja ala-arvoisen väliltä. Toki nuo ovat myös niin pieniä, ettei mitään kunnollista tieteellistä yhteisökään voi syntyä.

    Eivät Suomen ykkösyliopistotkaan mitään maailman huippuja ole, mutta huonoimmissa yliopistoissa jo muutaman viitteen saaneet artikkelit ovat usein tiukassa.

    Kyllä yliopistot on syytä sijoittaa sinne, missä edellytyksiä tutkimukselle ja valmistuville työmarkkinoita opiskelupaikkakunnalla.

  11. #146
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Naruskassa pakkasennätys -57? Ja pimeää koko joulukuun. Jos paikalliset viihtyvät niin muita on vaikeampi houkutella.
    Tietysti Naruska ei ole sama kuin esim. Kuopio, Oulu tai Kajaani, joissa viihtyy kohtuullisesti ulkomaalainenkin jos opiskelee tai on töissä yliopistolla tai suuren monikansallisen yrityksen tuotekehityskeskuksessa. (Kaikki eivät tietysti viihdy, mutta osa ulkomaalaisista ihmettelee aina miten suomalaiset hämmästelevät miten he voivat tulla tänne, varsinkaan muualle kuin Helsinkiin.) Ehkä vähän väärin yleistää koko Pohjois-Suomi Lapin pakkasennätysten mukaan...?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Näkisin enemmän ongelmana tulevaisuudessa että Suomesta ei pääse pois muulla tavoin kuin lentämällä yhdessä päivässä kuin Tukholmaan, Tallinnaan, Pietariin ja nippa nappa Moskovaan ja Riikaan. Ehdotuksesta nopeasta rautatieyhteydestä Tallinnasta Berliiniin esim ei kukaan ole vakavissaan kiinnostunut. Vaikka tiedetään lentoliikenteen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja riippuvuuden fossiilisista polttoaineista.

    Jotta suurnopeusjunat edes Venäjälle alkaisi kannattaa pitäisi edes lyhyehkölle turistimatkalle päästä ilman viisumia. Mitä Sallan/Kuolan alueeseen tulee niin sama juttu.
    Jaamme saman huolen. Minusta suurnopeusjuna juuri kuvailemallesi Helsinki-Tallinna-Varsova-Beliini -reitille olisi erittäin tärkeä ajatellen tulevaisuuden oloja. Vielä jos aloitettaisiin reitti vaikka Rovaniemeltä (josta reittiä Oulu-Seinäjoki-Tampere Helsinkiin) ja jatkettaisiin esim. Brysseliin, Pariisiin tai Lontooseen (tai jopa Barcelonaan, Madridiin tai Sevillaan?) saataisiin aikaan todellinen Lapland Express. Matka kestäisi kyllä aika pitkään, mutta junassa onneksi voi liikkua, viihtyä ja työskennellä ihan eri tyyliin kuin lentokoneessa. Langattomat yhteydet kuntoon, kunnollinen ravintolavaunu yms., niin johan kelpaisi matkustaa.

  12. #147

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Tietysti Naruska ei ole sama kuin esim. Kuopio, Oulu tai Kajaani, joissa viihtyy kohtuullisesti ulkomaalainenkin jos opiskelee tai on töissä yliopistolla tai suuren monikansallisen yrityksen tuotekehityskeskuksessa.
    Viihtyy Kajaanissa.... No ei ainakaan pidä olla liian korkeat vaatimukset palveluille. Niinkuin vaikka, että sunnuntaina voisi syödä muuallakin ulkona kuin Mäkkärillä, Hesessä, Kotipizzassa, Kebab-pizzeriassa tai Neste Kainuun Portissa.

    Vaikka kuka nyt haluaisi esimerkiksi käydä _sunnuntaina_ hyvässä ravintolassa syömässä. Tuohan on jo tosi eksoottinen tarve.

    Vaikka Kainuussa varmaan viihtyy, jos on paljon luonnossa liikkumiseen liittyviä harrastuksia. Tai ei muuten kaipaa kaupungin palveluja.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 02.02.2007 kello 14:44.

  13. #148

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Viihtyy Kajaanissa.... No ei ainakaan pidä olla liian korkeat vaatimukset palveluille. Niinkuin vaikka, että sunnuntaina voisi syödä muuallakin ulkona kuin Mäkkärillä, Hesessä, Kotipizzassa, Kebab-pizzeriassa tai Neste Kainuun Portissa.

    Vaikka kuka nyt haluaisi esimerkiksi käydä _sunnuntaina_ hyvässä ravintolassa syömässä. Tuohan on jo tosi eksoottinen tarve.
    Toivottavasti tilanne on nykyisin parempi, mutta silloin kun opiskelin Lappeenrannassa 80-luvulla, niin ulkomaalainen ainakin talvisaikaan oli jo nähtävyys, jota mentiin varta vasten katsomaan.

    t. Rainer

  14. #149
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Viihtyy Kajaanissa.... No ei ainakaan pidä olla liian korkeat vaatimukset palveluille. Niinkuin vaikka, että sunnuntaina voisi syödä muuallakin ulkona kuin Mäkkärillä, Hesessä, Kotipizzassa, Kebab-pizzeriassa tai Neste Kainuun Portissa.
    Pointtini liittyi ilmastoon eli siihen että muualla Suomessa olisi kylmä kuin Naruskassa kaamosaikaan. Ilmasto ei ole este ulkomaalaisten tai suomalaisten asua muualla kuin etelärannikolla, joten sitä ei pidä käyttää tekosyynä.

    Vähän kärjistin kyllä. Oulusta tiedän faktana, että siellä on ihan riittämiin ulkomaalaisia ja ne jotka sinne ovat päätyneet varmaan pääosin viihtyvätkin siellä, muutenhan lähtisivät pois. Tampereella on ulkomaalaisia vielä enemmän ja ne joita itse tiedän viihtyvät käsittääkseni kohtuullisen mukavasti (joukossa myös niitä ulkomaisia tutkijoita, jotka helsinkiläisten mukaan eivät mitenkään voi asettua muualle kuin Helsinkiin). En näe miksi Kuopiokaan ei pystyisi houkuttamaan ulkomaisia tutkijoita, jos siellä olisi vaikka se eläinlääketieteellinen (tavallinen lääkishän siellä on ja siellä käsittääkseni tehdään ihan riittävän kovatasoista tutkimusta).

    Pointti on, että jos vaikka sinne Kajaaniin joku ulkomaalainen eksyisi töihin, niin viimeinen asia mitä hän kaipaa on, että joku tulee sanomaan, että tuohan on mahdotonta, että sinä tänne olet tullut. Erityisesti tosin tämä pätee Suomen suuriin Helsingin ulkopuolisiin yliopistokaupunkeihin. Varsinkin akateemisessa tutkimuksessa henkilöstö on kohtuullisen mobiilia. Maailmassa saattaa olla vain muutama paikka, joissa tutkitaan jotain hyvin spesifistä tutkimusaluetta. Jos tuollainen tutkimusyksikkö sattuu nyt sijaitsemaan vaikka Joensuun yliopistossa, niin sinne kyllä saadaan sen alan huippuasiantuntijoita, jos yksikkö on muuten riittävän hyvässä maineessa ja hyvin resursoitu. Siinä ei silloin vaa'assa paina Helsingin huvitukset ensisijaisesti. Ja pienemmässä kaupungissa huippuyksiköiden positiivinen vaikutus ympäristöönsä on suhteellisesti paljon suurempi kuin Helsingissä.

    Toinen puoli asiaa on se, että tällaisia vahvoja, hyvin resursoituja yksiköitä ei ole mielellään perustettu Helsingin ulkopuolelle. Joskus sellaisia on syntynyt vahingossa, ja silloin aina alkaa avainhenkilöiden houkuttelu siirtymään Helsinkiin. Muistikuvissa on mm. yksi tapaus, jossa omapäinen professori rakensi Turkuun vahvan tutkimusyksikön omalla erikoisalallaan, itse asiassa laatuaan ainoan Suomessa. Kuuleman mukaan häntä tavan takaa houkuteltiin siirtymään Helsinkiin, mutta itsepäinen kun oli, ei ikinä siirtynyt.

  15. #150

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1275

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Ikävä kyllä vaan kaikki tutkimukset osoittavat, että pienempien "maaseutuyliopistojen"(Vaasa, Rovaniemi, Lappeenranta ja Joensuu) tieteellinen taso on yleensä jotain huonon ja ala-arvoisen väliltä. Toki nuo ovat myös niin pieniä, ettei mitään kunnollista tieteellistä yhteisökään voi syntyä.
    Olisi kyllä kiva kuulla, mistä tuo väite on peräisin. Omien kokemusteni mukaan silkkaa huuhaata. Jos tarkoitat sitä kuuluisaa Shanghain listaa, niin siinä ei ole mitenkään painotettu yliopistojen kokoa, joten pienten yliopistojen saavutukset eivät näy. Jos koko Suomi laskettaisiin yhdeksi yliopistoksi, niin sijoituksemme olisi 10. Nyt Helsinki taisi hätäiseen ylittää satasen sijoituksen. Yksistään tämä fakta todistaa, että huomattava osa merkittävästä tutkimustoiminnasta tapahtuu maakunnissa. Tutkimuksen laatu on päinvastoin aivan keskeinen huolenaihe maakuntayliopistoissa. Kuten oman laitokseni eräs professori sanoi että Joensuussa ei ole varaa päästää läpi yhtään ainoaa heikkotasoista väitöstä, koska sen yhden väitöksen myötä Joensuun maine on iäksi mennyt. Tämä jatkuva tarve todistaa ja oikeuttaa oma olemassaolo on toiminut tosiasiassa suurena motivoijana. Maakuntasarjassa kansainvälinen yhteistyö on aivan välttämätöntä ja verkostot ovat yleensä erinomaisia. Maakuntayliopistoa yleensä luonnehtii muutama tutkimusyksikkö, joka on alallaan maailman kärkeä. (Joensuusta vaikka Bysantin tutkimus ja Optiikka)

    Ja koosta vielä. Kun katsotaan maailman parhaita yliopistoja, niin niiden opiskelijamäärät ovat yleensä välillä 6000 - 10 000. Joensuussa opiskelijoita on 6000, Kuopiossa 4000. Helsingissä taisi olla yli 30000. Maailman mittakaavassa tuollainen yliopisto olisi lähinnä virkamiestehdas. Ja kaupunkien koosta vielä. Jenkkilässä yksi kuudesta parhaasta ja perinteikkäimmästä yliopistoista (Ivy League) on Corneill, joka sijaitsee 30 000 asukkaan Itichassa, New Yorkin osavaltion pohjoisimmassa nurkassa, josta on satojen kilometrien matka lähimpiin suurkaupunkeihin.

    Jos Kuopiossa haluaa käydä syömässä, niin suosittelen vaikka gourmee -paikkaa Musta Lammas, mikä on voittanut useita palkintoja. Vähän tavanomaisempaa, mutta hyvää ruokaa tarjoaa Isä Camillo, joka on hauskasti Suomen Pankin vanhassa haarakonttorissa. Vanha kassaholvi toimii kabinettina ja terassi on erinomainen. Paikallisempia herkkuja saa maankuulusta muikkuravintola Sammosta. Lounastaa kannattaa Introssa, joka on bar & kitchen -tyyppinen paikka.

    Yleensä homma menee niin, että kun paikkakunnalle saadaan akateemisesti koulutettuja, niin heitä kiinostavat palvelutkin tulevat. Kulttuurielämääkin on. Siitä ei vain koskaan kirjoiteta valtakunnallisissa medioissa vaikka kyseessä olisi suomalaisittain ainutlaatuisia tapahtumia. Tiedän kyllä esimerkkejä.
    Ville

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •