Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Joka tapauksessa yliopistojen dominanssi on nykymaailmassa niin suuri, että vaikka maakunnissa niitä on, ne eivät pysty kilpailemaan Helsinign kanssa tasavertaisesti.

Olen itse ollut töissä yliopistomaailmassa nimenomaan useimpien Suomen yliopistojen yhteistyöhankkeessa neljä vuotta.

Väittämäsi on Helsingin alueen yliopistojen luulo itsestään, jota ruokkii se, että Helsingin yliopistot harjoittavat suhteellisen vähän yhteistoimintaa maan sisällä eikä kansainvälistäkään yhteistyötä tehdä ainakaan enemmän kuin maakuntayliopistoissa. Näin ainakin oman projektini alalla.

Tutkimuksen ja opetuksen taso suhteessa resursseihin on käytännössä yhtä hyvää ainakin kaikissa muissa suurissa yliopistokaupungeissa kuten Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Toki Helsingin yliopistokokonaisuus on Suomen suurin. Suhteessa seudun väkilukuun yliopistot ovat kuitenkin suurempi tekijä ainakin edellä mainitsemillani neljällä kaupunkiseudulla.

Eräs satunnainen ja sinällään epäluotettava lähde tutkimuksen laadusta Helsingissä verrattuna "maakuntayliopistoihin"
Linkki erääseen Turun yliopiston selvitykseen

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Muualla vanhoissa sivistysmaissa pääyliopisto ja johtava teknillinen ja kauppakorkeakoulu ovat muualla kuin pääkaupungissa, yliopistot yleensä erilisissä vanhoissa yliopistokaupungeissa tyyliä Oxford, Uppsala, Tartto, Heidelberg jn, ja teknilliset ja kauppakorkeat yleensä johtavissa teollisuus- tai satamakaupungeissa jotka eivät ole aina sama kuin pääkaupunki.

Helsinki-keskeisyys ei ole välttämättä huono asia. On mukavaa asua Helsingissä, koska tietää, että täältä löytyy kaikki. Yleistäen voi sanoa, että minkään asian takia ei tarvitse muuttaa pois täältä, sillä täällä on eniten kaikkea ja se on maan parhainta luokkaa. Eli kun kerran tänne pääsee, joutuu tai sattuu syntymään, niin kaikki onnistuu.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Päättäjien tehtävä on siksi olla viisaampia ja kaukokatseisempia kuin kansalaiset. Senhän takia heidät sinne valitaan, että tekevät viisaita päätöksiä, jotta äänestäjien ei tarvitsisi vaikeita asioita miettiä. Nyt päättäjät ovat mokanneet, kun ovat antaneet kaavoittaa kestämätöntä yhdyskuntarakennetta. Ministeri Vapaavuori on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta, koska masinoi Sipoon liittämisen Helsinkiin ja aikoo estää Vihdin Ideaparkin. Sanoista tekoihin, hieno periaate.

Olen samaa mieltä siitä että yhdyskuntarakenne ja kaavoitus pitäisi tehdä eri tavalla kuin nykyään. Siis tiiviimmin ja ympäristöystävällisemmin.

Ministeri Vapaavuorta en kuitenkaan kehuisi ihan näin estottomasti, jos kohta termi "masinoida" sopii hyvin kuvaan. Missä ovat suuret linjaukset koskien koko maan tulevaisuutta? Täältä katsoen näyttää, että Vapaavuori jatkaa Helsingin metropolipolitikointia ja näpertelyä paikallisten asioiden parissa ministerinpaikalta käsin. Kantava linja on, että mikä tukee Helsingin kasvua, sitä kannatetaan, ja mikä ei, sitä vastustetaan. Argumentit haetaan sitten tapauskohtaisesti. Tämä kuulostaa enemmän paikallisen kauppakamarijohtajan retoriikalta kuin ministerin linjanvedoilta.

Yksittäisen kauppakeskuksen, vaikka isonkin, kimppuun hyökkääminen on vähän asiatonta populismia, kun hehtaarihallit on tusinoittain jo päästetty Kehä III:n varteen pelkän autoliikenteen päähän. Pikemminkin kannattaisi keskittyä lisäämään asuntojen tarjontaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (siksi että tarjonnan lisäys laskee hintoja ja mahdollistaa niiden muuttamisen lähemmäs työpaikkaansa jotka näin haluavat tehdä) muuttamalla kaavoitusperiaatteita ja lisäämällä realistista raideliikennettä (=edullista ja nopeasti rakennettavaa, siis pikaratikoita) kuin ajamalla mammuttihankkeita kuten Aviapolista ja kehärataa. Tai Sipoon metroa.

Ja jotain pitäisi tehdä myös Tampereella, missä kehitys on samansuuntaista. Kaupunki kaavoittaa kitsaasti ja asuntoja syntyy hitaasti samalla kun naapurikunnat paisuvat ja liikenneongelmat pahenevat. Missä ovat Vapaavuoren kommentit Tampereen tilanteesta? Tai muiden suurten kaupunkien?

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Täältä katsoen näyttää, että Vapaavuori jatkaa Helsingin metropolipolitikointia ja näpertelyä paikallisten asioiden parissa ministerinpaikalta käsin. Kantava linja on, että mikä tukee Helsingin kasvua, sitä kannatetaan, ja mikä ei, sitä vastustetaan. Argumentit haetaan sitten tapauskohtaisesti. Tämä kuulostaa enemmän paikallisen kauppakamarijohtajan retoriikalta kuin ministerin linjanvedoilta.

Ainakin Helsingin seutu saa vihdoin ansaitsemaansa huomiota myös valtakunnanpolitiikassa. Tähän astihan huomio on ilmeisesti korostetusti kohdistettu maakuntiin ja Helsingin asema jätetty huomiotta. Eiköhän maakuntienkin vuoro tule, kunhan Helsingin epäkohdat näissä kaavoitus- ja liikenneasioissa on hoidettu. Helsingissähän ne ovat eniten retuperällä, pienemmissä kaupungeissa ei vielä kärsitä yhtä pahoista ongelmista liikenteessä ja asuntojen ylihinnoittelusta.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ja jotain pitäisi tehdä myös Tampereella, missä kehitys on samansuuntaista. Kaupunki kaavoittaa kitsaasti ja asuntoja syntyy hitaasti samalla kun naapurikunnat paisuvat ja liikenneongelmat pahenevat. Missä ovat Vapaavuoren kommentit Tampereen tilanteesta? Tai muiden suurten kaupunkien?

Miksi Tampereen kaupunki kaavoittaa kitsaasti? Nythän se Vuoreksen alue on alkanut rakentua, näin luin jostain. Jos vihdoin alkaisi sielläkin tapahtua. Voisi arvella myös, että jossain vaiheessa lisääntyvät liikenneongelmat alkavat toden teolla heikentää Tampereen vetovoimaa ja kaupunkiseudulla joudutaan alkamaan miettiä, miten ne saadaan kuriin, jotta kaupungin houkuttelevuus säilyisi. Muussa tapauksessa toimeliaisuus alkaa siirtyä niihin kaupunkeihin, joissa nämä asiat hoidetaan kunnolla.

Sanomattakin on selvää, että kunnallinen itsehallinto on tähän sotkuun pääsyyllinen, kun kunnat eivät välitä toisten kuntien intresseistä, joten jos Helsingin tilanne johtaa tämän asian muuttamiseen, niin tietysti myös muut kaupunkiseudut Suomessa siitä hyötyvät.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Miksi Tampereen kaupunki kaavoittaa kitsaasti? Nythän se Vuoreksen alue on alkanut rakentua, näin luin jostain. Jos vihdoin alkaisi sielläkin tapahtua.

Vuoresta ei ihan vielä rakenneta, tällä hetkellä siellä vasta raivataan metsää tulevan Vuoreksen puistokadun tieltä. (sic) :P

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Vuoreksesta on puhuttu varmaan jo kymmenen vuotta. Josko se sieltä joskus vielä putkahtaakin, mutta hidasta on...

Ja suurin este Vuoreksen rakentamiselle onkin Esko Vuoristo, Hervanta-Seuran ammattivalittaja. Vuoreksen puistokadun asemakaava on KHO:n päätöksellä lainvoimainen, joten siellä saa jo möyriä. Mäyränmäen (vuoreksen ensimmäinen asuinalue) asemakaava on vielä KHO:n käsittelyssä, ja Tampere on anonut kiireellistä käsittelyä MRL:iin vastikään tehdyn muutoksen nojalla, joka mahdollistaa kiireellisten asuntorakentamishankkeiden käsittelyn kiirehtimisen KHO:ssa.

Vuoreskeskuksen osien asemakaavoitus on paraikaa käynnissä, joten jos kaavasta ei valitettaisi, voisi Vuoreskeskusta alkaa rakentaa jo 2009.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Kestovalituksen aihe paikallisissa lehdissä on olematon tonttitarjonta omakotirakentajille. Tontteja tulee tarjolle jotain 20-40 vuodessa (?), vaikka kysyntää olisi kymmenkertaisesti. Tiivistä matalaa ei ole juurikaan kaavoitettu, vaikka se olisi tehokkuudessa lähes yhtä hyvä kuin kerrostaloalue. Perinteisesti Tampereella on kaavoitettu lähes pelkästään kerrostaloja. Siksi lapsiperheet karkaavat naapurikuntiin, hankkivat kaksi autoa ja tukkivat erityisesti rantaväylän liikenteen aamuin-illoin.

Nyt valtuuston päätöksellä kerrostaloja rakennetaan enää puolet uusien asuintalojen kerrosalasta, ennen se oli 70 %. Tontteja ei määräänsä enempää kuitenkaan löydy. Vuores on kuten tuli todettua vielä valituskierre-vaiheessa ja suurelta osin kaavoittamatta, mutta sinne on tulossa noin 10000 pientaloasujalle koti 2010-luvun aikana. Ruskontien varteen on tulossa idemmäksikin uusia alueita, joiden toteutus riippuu jälleen kerran Hervanta-Seuran valitusalttiudesta: Hervantajärvelle on luvassa kokonaan uusi asuinalue ja tämän itäpuolelle vielä rakentamattomalle Ruskontien osuudelle teollisuutta ja asuntoja. Edelleen Ruskontien varteen Ruskon ja Annalan väliselle osuudelle on vireillä kaava asuinpientaloalueen rakentamiseksi.

Lyhyesti sanottuna koko Ruskontien alue on tulevaisuudessa asuntojen ympäröimä, vaikka tällä hetkellä sen ympärillä on lähinnä pelkkää metsää. Näiden alueiden lisäksi ainakin Niemenrantaan Lielahdessa on tulossa uusi pientaloalue, mutta kokonaan uuden asuinalueen kaavoitusprosessi kestää aina muutaman vuoden, ennen kuin mitään saa rakentaa. Niemessä veikkaisin päästävän rakentamisen alkuun aikaisintaan 2010 tai 2011. Sitä odotellessa rakennetaankin uusia pientaloja lähinnä täydennysrakennuskohteisiin, kuten Takahuhdissa/Ristinarkulla Kokonrinteeseen entisen pellon päälle ja "Mesopotamiaan" edellisestä kivenheitto länteen tai Tohloppiin epäsuotuisaan maastoon.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Vielä takavuosina kerrostalokaavoitus lienee ollut poliittisesti motivoitua, kun sillä tavoin varmistettiin ettei vaaka kaadu liian kauas oikealle. Nyt kun valtuuston tasapaino on hieman toinen ei pitäisi enää olla esteitä monipuolistaa asuntotarjontaa, mutta eipä tuo vaalitulos näytä yhtäkkiä paljoa muuttaneen.

Taitaa virkamiehistössä olla vielä demarijyriä, jotka yrittävät sotkea XL-koalition hankkeet.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Sinäpä sen sanoit. Tampereella klikki patavanhoillisia (ja vanhoja) valtuutettuja on puoluerajat ylittäen tyrmännyt raideliikennehankkeet.

Onneksi tämä klikki alkaa olla liian vanha valtuustotyöskentelyyn eikä se sitä paitsi ole saanut mitään peruuttamatonta aikaan, lähinnä vain lykkäämään raideliikennehankkeita. Sinänsä ihan hyvä, koska muuten olisi ollut vaara lähteä suin päin tekemään hyötyihin nähden turhan kallista raideliikennettä, mistä ensimmäiset Tampereen pikaraitiotiehankkeen luonnokset ovat hyvä esimerkki.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Jos haetaan aidosti yleiskäyttöisiä ratkaisuja, voitaisiin esimerkiksi haluttaessa lailla säätää Suomen aluejaon muuttamisesta niin, että esim. viiden suurimman aluekeskuksen työssäkäyntialueiden kunnat yhdistettäisiin pakottavasti metropolialueiksi, jotka puolestaan jaettaisiin nykyisiä kuntia huomattavasti pienemmiksi "lähikunniksi" tai äänestysalueiksi. Metropolialue hoitaisi julkiset palvelut, liikenteen, kaavoituksen jne. ja "lähikunta" hoitaisi lähipalvelut, leikkikentät, puistot jne. sekä toimisi foorumina lähidemokratialle. Skaalaedusta hyötyvät palvelut siirtyisivät siis metropolialueiden vastuulle ja läheisyydestä hyötyvät palvelut "lähikunnille". Tämä sopisi sekä Helsinkiin että muihin suuriin kaupunkeihin. Pikkukaupunkeja ja haja-asutusalueita varten olisi toinen, kevyempi hallintomalli.

Kannatan samanlaista seutukunnan ja peruskunnan tehtäväjakoa, jos molempien päättäjät valitaan vaaleilla. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseutuun kuuluisivat samat kunnat kuin nytkin, ja seutuhallinnon alaisuudessa olisi mm. yleiskaavoitus, joukkoliikenne ja elinkeinopolitiikka sekä hyvinvointipalvelujen (sote, koulutoimi) yhteistoiminnan koordinaatio. Peruskunnat olisivat sitten perinteisten kuntien kokoisia tai sitä pienempiä, eli kuntia voisi olla vaikka Messukylä, Hervanta, Vuores, Sääksjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Pispala, Tesoma, Lielahti jne. ja nämä sitten järjestäivät peruspalvelut alueellaan. Peruskuntaraja ei tosin saisi toimia minään palvelujen rajana, vaan palvelujen ääreen saisi hakeutua myös peruskuntarajan yli sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluun saisi vapaasti mennä eri peruskunnan puolelle jne.

Sama toimisi pääkaupunkiseudulla esim. niin, että nykyiset kunnat lakkaisivat olemasta ja tilalle perustettaisiin huomattavasti pienempiä kuntia. Vantaa jäisi kokonaan historiaan Myyrmäen, Tikkurilan, Hakunilan ja Koivukylä-Korson tullessa tilalle, mutta Helsingin ja Espoon kunnat jäisivät nykyistä pienemmiksi käsitteiksi: Helsingin kuntaan kuuluisi jotakuinkin nykyinen kantakaupunkiin luettava alue ja Espooseen kirkonkylän seutu. Tähän väliin jäisi mm. Huopalahti-Haagan, Lauttasaaren, Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja niin – Kauniaisten kunnat. Kuitenkin koko alue tunnettaisiin yleisesti Helsingin kaupunkina tai kaupunkiseutuna.

Jotain mallia voi ottaa ennen vuotta 1946 vallinneesta kuntajaotuksesta Helsingin seudulla:

kaupungit: Helsinki

kauppalat: Haaga, Kauniainen

maalaiskunnat: Espoo, Helsingin mlk, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä

taajaväkiset yhdyskunnat (emokunta sulkeissa): Munkkiniemi ja Lauttasaari (Huopalahti), Pitäjänmäki, Pakinkylä, Pukinmäki, Malmi-Tapanila, Tikkurila, Vartiokylä, Herttoniemi, Kulomaa, Puotinkylä ja Degerö (Helsingin mlk), Leppävaara (Espoo).

Tampereen ympärillä muuten taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Järvensivu (Messukylässä) ja Pispala (Pohjois-Pirkkalassa).

Alunperin kirjoittanut ultrix

Näiden alueiden lisäksi ainakin Niemenrantaan Lielahdessa on tulossa uusi pientaloalue, mutta kokonaan uuden asuinalueen kaavoitusprosessi kestää aina muutaman vuoden, ennen kuin mitään saa rakentaa. Niemessä veikkaisin päästävän rakentamisen alkuun aikaisintaan 2010 tai 2011.

...tosin saa nähdä miten asumiskelpoinen alueesta saadaan. Paikka sinänsä on aika kiva, ihan Näsijärven rannassa ja Lielahden kauppapalvelut ovat (lähes) kävelymatkan päässä. Mutta alueella on ollut teollista toimintaa jo 1800-luvulta saakka, mm. saha- ja kemihierreteollisuutta, jossa on käytetty voimakkaasti myrkyllisiä kemikaaleja. On otaksuttavissa että alueen maaperä on vahvasti myrkyllistä, joten maata pitänee vaihtaa aika paljon. Toivottavasti riittää siihen, ettei myrkkyjä enää nouse maaperästä sen jälkeen.

Hieman vastaava entinen myrkkyalue oli Lentävänniemen Reuharissa, jonne vuosituhannen vaihteessa rakennettiin rivitaloja vaihdetun maa-aineksen päälle. (Lapsuudessani 1970-luvulla paikalla oli iso lieteallas, jonka muistan vieläkin elävästi.) Ehdimme tuoreeltaan asua tuolla pari vuotta, ja mieleen jäi että siellä ei jostain syystä tullut itikoita kuten hämähäkkejä ja vastaavia sisään asuntoon mitenkään samaan malliin kuin muissa paikoissa, joissa olen asunut. Voi toisin olla sattumaa tai pelkkä mielikuva (?). Vaimoa pelotteli bussissa kerran eräs päihtynyt miehenkilö, joka varoitti hankkimasta lapsia siellä asuessamme, koska "setä kyllä muistaa millaisia kemikaaleja siihen on ajettu".

Alunperin kirjoittanut ultrix

Jotain mallia voi ottaa ennen vuotta 1946 vallinneesta kuntajaotuksesta Helsingin seudulla:

kaupungit: Helsinki

kauppalat: Haaga, Kauniainen

maalaiskunnat: Espoo, Helsingin mlk, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä

taajaväkiset yhdyskunnat (emokunta sulkeissa): Munkkiniemi ja Lauttasaari (Huopalahti), Pitäjänmäki, Pakinkylä, Pukinmäki, Malmi-Tapanila, Tikkurila, Vartiokylä, Herttoniemi, Kulomaa, Puotinkylä ja Degerö (Helsingin mlk), Leppävaara (Espoo).

Tampereen ympärillä muuten taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Järvensivu (Messukylässä) ja Pispala (Pohjois-Pirkkalassa).

Juuri näin. Historiasta löytyy joskus hyviä vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Varsin mielelläni ilmoittaisin asuvani vaikka Pispalan kunnassa, joka olisi osa 330 000 asukkaan Tampereen kaupunkia.