Aluepolitiikkaa

Vs: Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

...tosin saa nähdä miten asumiskelpoinen alueesta saadaan. Paikka sinänsä on aika kiva, ihan Näsijärven rannassa ja Lielahden kauppapalvelut ovat (lähes) kävelymatkan päässä. Mutta alueella on ollut teollista toimintaa jo 1800-luvulta saakka, mm. saha- ja kemihierreteollisuutta, jossa on käytetty voimakkaasti myrkyllisiä kemikaaleja. On otaksuttavissa että alueen maaperä on vahvasti myrkyllistä, joten maata pitänee vaihtaa aika paljon. Toivottavasti riittää siihen, ettei myrkkyjä enää nouse maaperästä sen jälkeen.

Niinhän sitä ajateltiin Helsingin Myllypurossakin, että ei siellä maassa enää mitään myrkkyjä olisi. Kaupungin virallinen totuuskin oli viimeiseen asti, että alue on turvallista asua. Sitten kun sattumalta maata kaivettiin 1990-luvulla hieman jostain muusta syystä talon nurkalta, niin maasta alkoi pulputa höyryävää ja pahanhajuista sinertävää mönjää. Se kertoi kaikille, että nyt eivät asiat ole kunnossa. Kun tarkemmin asiaa selviteltiin, niin alueella oli mm. syöpä huomattavasti muita alueita yleisempää.
 
Näin on. Nyrkkisääntönä voi sanoa että pk-seudun kaupunkien liittämistä, muualla kuin itse Helsingissä, liittämistä kannattavat etupäässä vain vihreät.

Kokoomuksessakin kannatetaan käsittääkseni aika yleisesti kuntien liittämistä. Sen sijaan SDP on ollut varauksellisempi tässä asiassa?
 
Vs: Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

Sitä vain, että Vartiokylä = Puotinkylä. Vartiokylä-nimi tuli vasta 1946 (valitettavasti).

Nimi Puotinkyläkin (Puodinkylä) on tullut vasta 1917, joten kyllä sen täytyy olla Boten kylä, kuten sen luullaan olleen.
 
Näin on. Nyrkkisääntönä voi sanoa että pk-seudun kaupunkien liittämistä, muualla kuin itse Helsingissä, liittämistä kannattavat etupäässä vain vihreät.

Ja jos samaa arvelua saa jatkaa, niin perusteet lienevät niin raadollisen yksinkertaiset kuin virkamiespaikat. Vihreillä ei ole virkamiehistössä kummoista miehitystä joten menetettevää ei juurikaan ole kuntaliitosten vähenevissä virkamiesnimityksissä. Muille (demareille ja kokkareille) tilanne on vaikeampi kun on tulollaan entisiä kaupungin-, kirjastotoimen-, liikunta- ja teknisen toimenjohtajuuksia joiden nykyiset viranhaltijat tulisi matala-aktiivisena poliittisena ongelmajätteenä loppusijoittaa jonnekin yleisölle vaarattomina.

Tosin sitä ei ole vielä huomattu, että eihän virkapyramidin huipulta Suomessa kuntaliitosten takia kukaan putoa, siivoojat ja vahtimestarit ovat saneerausvaarassa enimpinä harminaiheina. Jahka tämä havaitaan ja tehdään jokin "yhteiskuntasopimus" tms. millä virkakunnalle taataan ikuinen rauha niin voivat ne kuntaliitoksetkin edetä. IMO.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

Nimi Puotinkyläkin (Puodinkylä) on tullut vasta 1917, joten kyllä sen täytyy olla Boten kylä, kuten sen luullaan olleen.
Wikipedia sanoi:
Vartiokylän alkuperäinen ruotsinkielinen nimi Botby johtuu todennäköisesti vanhasta ruotsalaisesta miehennimestä Bote. Eräissä vanhoissa asiakirjoissa kylän nimi on kuitenkin satunnaisesti esiintynyt myös muodossa Bötby tai Boeteby, mikä todennäköisesti on pelkkä kirjoitusvirhe, mutta se on saanut jotkut tutkijat olettamaan, että nimi johtuisi vartiotulta tarkoittavasta sanasta böte ja viitaisi täten alueella sijaitsevaan Vartiokylän linnavuoreen. Tämän vuoksi alueen suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1946 Vartiokylä.
Kyllähän se Botby (Puodinkylä / Puotinkylä) on. Uskon että "entiset" asukkaat tiesivät minkä nimisessä kylässä asuivat :smile: . Kun olin pieni 50-luvun loppupuolella, eivät vanhat ihmiset puhuneet kuin Puotinkylästa ja tosiaan Puodinkylästä (vielä vanhemmat). Harmi, että tutkijoiden piti ruveta sähläämään.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Ikävä kyllä vaan autoilu- ja haja-asutusmyönteinen keskustapuolue vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja kuntien varsin vapaaseen kaavoitusvaltaan puuttumista.
Kuntaministeri Kiviniemi on kuitenkin keskustalainen ja oli mm. ehdottamassa selvitystä pk-seudun kuntien yhdistämisestä. Kuntaremontteja on tehty ja tekeillä muuallakin Suomessa, joten ylipäätään ei taida löytyä selvää yhteyttä minkään puolueen ja kuntaliitosten välille.

Pääkaupukiseutu on joka tapauksessa ongelmallinen. Minusta on jo myöhäistä puhua siitä, että YTV-kunnat yhdistettäisiin tai ei. Talous- ja työssäkäyntialue on kasvanut jo YTV:n rajojen yli ja mm. Greater Helsinki vision -kilpailu olikin jo 14 kunnan alueella. Koska sillä laajuudella on yhdyskutanrakennetta ja liikennejärjestelmää suunniteltava, jos niistä halutaan toimivia.

Mutta pidän epärealistisena kuvitella, että 1,2-1,5 miljoonan asukkaan aluetta pitäisi hoitaa samanlaisella hallintomallilla kuin kuntauudistuksessa alarajaksi asetettua 20.000 asukkaan kuntaa - mihin Sipoo ei alueryöstön jälkeen enää edes yllä. Hallintomalli on lähdettävä rakentamaan pienempien alueiden pohjalta tunnustaen se, että osa asioista on kaupunkiseudullisia ja osa ei. Esimerkiksi yleiskaavoitus ja yleiskaavatason liikennesuunnittelu voivat kyllä olla yksissä käsissä, mutta asemakaavoituksen antaisin jo kernaasti sellaisille pienemmille yksiköille, joita Ultrix luonnosteli vähän aiemmin.

Antero
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Pääkaupukiseutu on joka tapauksessa ongelmallinen. Minusta on jo myöhäistä puhua siitä, että YTV-kunnat yhdistettäisiin tai ei. Talous- ja työssäkäyntialue on kasvanut jo YTV:n rajojen yli ja mm. Greater Helsinki vision -kilpailu olikin jo 14 kunnan alueella. Koska sillä laajuudella on yhdyskutanrakennetta ja liikennejärjestelmää suunniteltava, jos niistä halutaan toimivia.

Miksi ihmeessä Pk-seudun erikoisolosuhteet vaativat aina Mega-luokan tekemistä? Eikö kuntarakenteen uudistamista voida tehdä askelien politiikalla vaan tarvitaan aina harppaus? Em. 14 kuntaa voisivat ihan hienosti tehdä kunnallisen autonomian nimissä kaikenlaisia toimenpiteitä jo nyt. Ja olisivat voineet tehdä jo vuosikymmeniä. (ehkä se vastasikin jo kysymykseeni)
On kai täysin mahdollista tehdä Helsinki-Vantaa kuntaliitos jos änkyräEspoo ei ala millekään suurliitoksessa. Kehittää sitten HelTaata eteenpäin ja antaa Espoon elää omaa elämäänsä Suomen Amerikkana. Länsiväylän ahtaminen Ruoholahdessa Helsingin kunnan tieverkon alueella yhden kaistan levyiseksi puolestaan helpottaa kovasti helsinkiläisten liikenne-elämää, suuntaa helsinkiläiset muualle kuin Espooseen töihin ja tuonee Espooseen uutta ajattelua yhteistyöhön liikenneasioissa. Tahtotila lienee se ratkaisevin.

Ylikunnallista liikennesuunnittelua on tehty liikenneverkostojen osalta vaihtelevalla menestyksellä aiemminkin eikä siihenkään ole tarvittu tietääkseni yhdenkään kunnan lakkauttamista että saadaan moottoritie aikaiseksi.

Mutta pidän epärealistisena kuvitella, että 1,2-1,5 miljoonan asukkaan aluetta pitäisi hoitaa samanlaisella hallintomallilla kuin kuntauudistuksessa alarajaksi asetettua 20.000 asukkaan kuntaa - mihin Sipoo ei alueryöstön jälkeen enää edes yllä. Hallintomalli on lähdettävä rakentamaan pienempien alueiden pohjalta tunnustaen se, että osa asioista on kaupunkiseudullisia ja osa ei. Esimerkiksi yleiskaavoitus ja yleiskaavatason liikennesuunnittelu voivat kyllä olla yksissä käsissä, mutta asemakaavoituksen antaisin jo kernaasti sellaisille pienemmille yksiköille, joita Ultrix luonnosteli vähän aiemmin.

Kuntien lukumäärä ei kai ole kuitenkaan se oikea vihollinen jota jahdataan.

Vaikkakin esim. Nurmijärven ja Järvenpään kuntaliitos poistaisi yhden kunnan kartalta, niin eihän siellä kuntien tehtävien hoidossa tarvittava raha kasva mihinkään pelkällä rajanhävitystempulla. Samoin kun kulut säilyvät suunnilleen ennallaan, niin pelkkä kunnan kadottaminen kartalta ei muuta tilannetta miksikään. Sairaat ovat sairaita ja koululaiset koulutettavia oli kunta mikä hyvänsä.
Edellä viitattiinkin jo pienempiin hallinnollisiin yksiköihin, joiden yläpuolella olisi (edustuksellisella demokratialla hoidettu?) kaavoitusta, koulutointa, kirjastotointa, liikuntatointa, liikennettä, joukkoliikennettä, jne hoitava ylikunnallinen toimielin. Mitä sinne kunnalle sitten jäisi, ja eikö siinä tapauksessa juurikin päätösvalta karkaa kauemmas kansalaisista? Jäljelle jää vain vähämerkityksisiä kaupunginosapuiston kalustussuunnitelmien lausuntokierroksia noin karrikoiden.

Kunnilla on valtava määrä erilaisia tehtäviä kuntalaisia kohtaan vastattavaan nykyisin. Liikenne on niistä vain yksi vaikkakin näkyvä osa. Kunnat järjestävät toimintojaan jo nyt eri tavoin ja tehokkuuksin eikä suinkaan Helsinki ole mikään tehokkuuden esikuva vaikka sillä suuruuden synergia onkin puolellaan. Suuressa hallintomallissa pienille osakunnille ei jääne kovin kummoista autonomiaa vaan keskusjohdossa ratkaistaan esim. mitä kaikkea terveyskeskuksissa hoidetaan kunnan laskuun kansanterveyslain vaatimusten lisäksi. Se vaikuttaa hoitamiseen ja sen kustannuksiin valtavasti eikä paikallisella hoitamisen järjestelyillä sitä enää kyetä kovin eri tavoin ratkaisemaan edullisemmaksi tai kalliimmaksi. Samoin olisi vaikkapa bussilinjan suunnittelun osalta, keskuspaikka piirtää Jokerinkuvia metsään ja malmilaisilta ei kysellä kummosia.

Summa summarum, varmastikin kunnalliseen hallintoon on remonttia tehtävä, mutta en oikein usko että nykyisistä malleista löytyisi viilaamalla uutta. Ehkäpä koko kuntaroolia tulisi miettiä uusiksi, mikä se kunnan asema loppujen lopuksi edes on vaikkapa suhteessa valtioon tai Kansaneläkelaitokseen? Voisi kai ajatella s.e. kunnallinen asuntotuotanto lakkautettaisiin kokonaan ja siirrettäisiin valtiolliseen asuntotuotantoon esim. entiselle ARA:lle. Näin tehtäviä siirrettäisiin pois kunnilta valtiolle tai ylikunnallisille kuntainliitoille. Velvoite vaikkapa järjestää kaikille kuntalaisille asunto säilyisi, mutta asian käytönnön hoitaminen ei tapahtuisi kunnan toimielimessä vaan lakisääteisesti esim. ARA:ssa. Kunta joutuisi siten asemakaavoittajana ja rakennuspaikanhaltijana järjestämään toisaalta maa-alueita asuttajalle mutta toisaalta kykenisi vaatimaan myös Hyrynsalmelle toimivaa joukkoliikennettä tai asuntotarjontaa.

Yhdysvalloissa MTA hoitaa New Yorkin alueella joukkoliikennettä suuremmalle väkimäärälle kuin koko Suomessa asuu. Miksei siis voisi olla s.e. on koko valtakunnan alueella toimiva joukkoliikenneviranomainen jolle kuuluu järjestää niin kumi- kuin rautapyörilläkin toimiva joukkoliikenne jokaiseen kuntaan ja kaikki asukkaat huomioon ottaen? Ainakin tieverkon osalta tuntuu toimivan samoin kuin kirjeenkannon. Tieverkolla kilpailutetaan kolapartiot alueellisesti, niin kai sitten tehtäisiin joukkoliikenteen hoitamisen osaltakin.

On ehkä idealismia että sellaiset toimisivat hyvin tai kohtuullisesti, mutta ainakin nykyisten mallien luomat kaikki kuntarajaan perustuvat epäjatkumot katoaisivat sillä että toimialue on valtakunnallinen ja että toimielimelle luodaan kaavoitukseen ja maankäyttöön laaja sananvalta. Kunnat pitäisivät muutoin entistä menoaan yllä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

On kai täysin mahdollista tehdä Helsinki-Vantaa kuntaliitos jos änkyräEspoo ei ala millekään suurliitoksessa. Kehittää sitten HelTaata eteenpäin ja antaa Espoon elää omaa elämäänsä


Tuossa ei ole kaupunkisuunnittelullisesti eikä taloudellisesti mieltä. Kyllä Helsingin seudun kuntaliitoksessa pitää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat liittää yhteen. Ja pakkolaki vaikuttaa parhaalta ratkaisulta.

Helsingin seudun kunnat ja varsinkin Espoo ovat niin yhteistyökyvyttömiä, ettei vapaaehtoisuuden kautta ole kehitystä saatavissa aikaan. Kuntajakolakia pitää muuttaa niin, että ainakin Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Vaasaan saadaan kuntien pakkoliitos ja kuntarakenne vastaamaan paremmin kaupunkirakennetta.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Yhdysvalloissa MTA hoitaa New Yorkin alueella joukkoliikennettä suuremmalle väkimäärälle kuin koko Suomessa asuu. Miksei siis voisi olla s.e. on koko valtakunnan alueella toimiva joukkoliikenneviranomainen jolle kuuluu järjestää niin kumi- kuin rautapyörilläkin toimiva joukkoliikenne jokaiseen kuntaan ja kaikki asukkaat huomioon ottaen? Ainakin tieverkon osalta tuntuu toimivan samoin kuin kirjeenkannon. Tieverkolla kilpailutetaan kolapartiot alueellisesti, niin kai sitten tehtäisiin joukkoliikenteen hoitamisen osaltakin.
Eli siis valtiollinen joukkoliikennehallinto, joka olisi jaettu vaikkapa vanhojen läänien kokoisiin joukkoliikennepiireihin? Mikäs siinä, mutta voisiko keskushallinto riittävän hyvin huomioida paikallisia ja alueellisia erityistarpeita? Minusta alueiden omista lähtökohdistaan järjestämä joukkoliikenne, jota valtio tukee on parempi ratkaisu. Toki jonkinlaista LVM:n alaista joukkoliikennevirastoa voidaan aluerajat ylittävään joukkoliikenteeseen soveltaa. Muista, että Tiehallinto ei vastaa kuntien kaduista. Ja kirjeenkanto on pörssikelpoisen valtionyhtiön toimiluvallaan hoitamaa bisnestä.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Tuossa ei ole kaupunkisuunnittelullisesti eikä taloudellisesti mieltä. Kyllä Helsingin seudun kuntaliitoksessa pitää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat liittää yhteen. Ja pakkolaki vaikuttaa parhaalta ratkaisulta.

Helsingin seudun kunnat ja varsinkin Espoo ovat niin yhteistyökyvyttömiä, ettei vapaaehtoisuuden kautta ole kehitystä saatavissa aikaan. Kuntajakolakia pitää muuttaa niin, että ainakin Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Vaasaan saadaan kuntien pakkoliitos ja kuntarakenne vastaamaan paremmin kaupunkirakennetta.

Ai jaa. No miksi siinä ei ole?
Ouluseudulla on tapahtunut jo Oulun ja Ylikiimingin kuntien kuntaliitos. Jäljellä on vielä kaikki muut rajanaapurikunnat (Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Oulunsalo ja Hailuoto) mutta jostain on aloitettava. Parempi minusta on tehdä jotain kuin odotella Suurta Liitosta pitkät ajat.
Kunnallinen itsehallinto on pitkien traditioiden perustuslakitasoinen ominaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Satoja tuhansia, jopa miljoonia kuntalaisia koskettavalle pakkoliitokselle pitäisi löytyä todella painavia perusteita että kuvailemallasi tavalla voisi todellisuudessa tapahtua koskaan.

Eli siis valtiollinen joukkoliikennehallinto, joka olisi jaettu vaikkapa vanhojen läänien kokoisiin joukkoliikennepiireihin? Mikäs siinä, mutta voisiko keskushallinto riittävän hyvin huomioida paikallisia ja alueellisia erityistarpeita? Minusta alueiden omista lähtökohdistaan järjestämä joukkoliikenne, jota valtio tukee on parempi ratkaisu. Toki jonkinlaista LVM:n alaista joukkoliikennevirastoa voidaan aluerajat ylittävään joukkoliikenteeseen soveltaa. Muista, että Tiehallinto ei vastaa kuntien kaduista. Ja kirjeenkanto on pörssikelpoisen valtionyhtiön toimiluvallaan hoitamaa bisnestä.

Ainakin verohallinto tuntuu osaavan hallita myös paikalliset erityispiirteet viimeistä yksityiskohtaa myöden. Miksei siis joukkoliikennehallintokin osaisi?
Läänirajoilla tai muilla vastaavilla rajoilla kikkaillaan nykyisin YTV:n erilaisilla vyöhykkeillä ja aina se tuntuu jotain lyövän korville vaikka miten erinomaisen paikallisesti tunnetaan erityisolosuhteet.
Toimijan oikeudellisella muodolla en usko olevan minkäänlaista merkitystä käytännön asioiden hoitamiseen. Viraston virkamiespostinjakelu onnistunee täsmälleen samalla tavalla kuin työsopimusperustaisen osakeyhtiöpostinjakelijan.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Ainakin verohallinto tuntuu osaavan hallita myös paikalliset erityispiirteet viimeistä yksityiskohtaa myöden. Miksei siis joukkoliikennehallintokin osaisi?

Mitä tuolla tarkoitat? Kunnat määrittävät omat kunnallisveroprosenttinsa itse, vaikka verohallinto ne kerääkin. En oikein usko, että valtion "Kunnallisveronmääritysvirasto" kykenisi määrittämään kunnalliset veroäyrit nykysysteemiä paremmin.

Valtion toimien alueellisesta kohdentamisesta on aina välillä tullut aluepoliittinen flaidis, tuskin Joukkoliikennevirastokaan siltä välttyisi. Tuntuu järkevämmältä jos alueen omat organisaatiot vastaavat toteutuksesta ja osasta tai kaikista kustannuksista.

Toinen kysymys on sitten kuntakoko, nykykunnat ovat suurelta osin hevoskärryaikakaudelta, Tavoitteena pitäisi olla nykyinen tai tulevaisuudessa ennustettava työssäkäyntialue.
 
Paikallinen vai keskusohjaus

Valtion toimien alueellisesta kohdentamisesta on aina välillä tullut aluepoliittinen flaidis, tuskin Joukkoliikennevirastokaan siltä välttyisi. Tuntuu järkevämmältä jos alueen omat organisaatiot vastaavat toteutuksesta ja osasta tai kaikista kustannuksista.
Jo nyt on olemassa käytäntö liikennejärjestelmäsuunnitelmista, jotka tehdään nimenomaan paikallisella tasolla. Liikennettä ei voi erottaa kaavoituksesta, ja kaavoituksessakin on selkeä alueellinen hierarkia, jossa paikalliset päättäjät päättävät asemakaavoista. Ei ole mitään mieltä siinä, että joukkoliikenne olisi yhtäkkiä keskusjohtoista.

Ruotsin länstrafiken-systeemi on osoittanut, miten paikallisten viranomaisten hallinnassa ennen keskusjohdon alaisuudessa lakkautettu paikallisjunaliikenne on saatu toimimaan. Meiltä voisi hyvänä esimerkkinä ottaa Kemijärven junaliikenteen. Helsingissä oltiin sitä mieltä, että junan voi lopettaa, kun se ei sopinut "suureen kokonaisuuteen". Tuhannen kilometrin päässä ei ollut mitään tajua siitä, mitä yhteys merkitsi paikalliselle elinkeinoelämälle ja toimeentulolle. Minkä herrat ovat jälkikäteen myöntäneetkin.

Joukkoliikennealalla ollaan kansainvälisesti varsin yksimielisiä siitä, että joukkoliikenteen suunnittelun ja toteutuksen tulee olla paikallisesti ohjattua, jotta tehdään oikeita ratkaisuja ja joukkoliikenteellä on menestymisen edellytykset. Rahoitusta voi järjestää keskusjohtoisesti, mutta siinäkin on se riski, ettei keskusjohdon tasolla ymmärretä perusteluita ja hankkeet kaadetaan rahoitusratkaisuihin. Tai tehdään kuten nyt, eli keskusjohtoa lähellä oleviin hankkeisiin kaadetaan rahaa niin, ettei muualle riitä kuin almuja.

Antero
 
Paikallinen vai keskusohjaus, Tampereen keissi

Liikennettä ei voi erottaa kaavoituksesta, ja kaavoituksessakin on selkeä alueellinen hierarkia, jossa paikalliset päättäjät päättävät asemakaavoista. Ei ole mitään mieltä siinä, että joukkoliikenne olisi yhtäkkiä keskusjohtoista.

Ruotsin länstrafiken-systeemi on osoittanut, miten paikallisten viranomaisten hallinnassa ennen keskusjohdon alaisuudessa lakkautettu paikallisjunaliikenne on saatu toimimaan.
Nimenomaan. Esimerkiksi Tampereella rakennettiin 1960-luvulta lähtien lähiöt pääsääntöisesti muualle kuin ratojen varsille monista syistä, no autoistuminen, TKL:n bisnes, aluerakentaminen ja maanomistusolot varmasti suurena syynä, mutta myös siksi, että Rautatiehallitukseen ei voinut luottaa paikallisjunaliikenteen säilymisessä.

Jos Rautatiehallitus olisi sallinut liikennelaitoksen ajaa valtionrautateillä omia juniaan Multisillasta, Kalkusta ja Vatialasta kaupungin keskustaan tai ottaa käyttöön HKL:n tapaan yhteistariffin paikallisjunissa, voisi Kaukajärven lähiö sijaita Hankkion pelloilla radan varressa ja Hervannassa olla oma pikaratansa. Ehkä myös Lentävänniemeen olisi tullut pistoraide jatkamalla Niemen sahalle viety raide Halkoniemeen. Samoiten Multisilta ja Peltolammi, jotka rakennettiin Lempääläntien ja radan väliin, olisivat kenties pääradan ympärillä. Ja Jankan rakentaminen (1990-luvun alussa, henkilöliikenne viereiseltä Messukylän asemalta päättynyt 1988) olisi käynnistynyt ehkä 20 vuotta aiemmin.

Huomautan vielä, että tämä spekulointini perustuu tällä foorumilla käytyihin keskusteluihin ja paikallistuntemukseeni ja osin myös kirjallisiin lähteisiin. Mikko Laaksonen osannee kertoa aiheesta enemmän asiantuntijana.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Mitä tuolla tarkoitat? Kunnat määrittävät omat kunnallisveroprosenttinsa itse, vaikka verohallinto ne kerääkin. En oikein usko, että valtion "Kunnallisveronmääritysvirasto" kykenisi määrittämään kunnalliset veroäyrit nykysysteemiä paremmin.

No sitä ainakin tarkoitan, että jos vaikkapa teet asunnon tai kiinteistön kauppaa mistä luovutuksesta kannetaan valtiolle varainsiirtoveroa, niin valtion verohallinto osaa olla kovastikin mieltä asumisen olosuhteista kaikissa Suomen kunnissa. Samoin on tilanne vaikkapa työmatkakulujen osalta missä varmastikin moni on kohdannut paikallisia liikenneongelmia, mutta verottajalla on niistä hyvin ajantasainen tieto koko valtakunnan alueelta. Perintö- ja lahjaverotuksessa tulee katsottavaksi paljon paikallisia asioita ja kyllä verottaja niistäkin jyvällä on. Ei se bussilla ajamisen paikallinen osaaminen mihinkään kaikkoaisi jos läänihallitusten linjalupaporukka pantaisiinkin yhteen pussiin YTV:n ja kaupunkien joukkoliikenneihmisten kanssa ja ravistettaisiin. Samassa pussissa voisi ihan hyvin olla VR:n ja ratahallintokeskuksen liikennemiehiä ja -naisia.

Valtion toimien alueellisesta kohdentamisesta on aina välillä tullut aluepoliittinen flaidis, tuskin Joukkoliikennevirastokaan siltä välttyisi. Tuntuu järkevämmältä jos alueen omat organisaatiot vastaavat toteutuksesta ja osasta tai kaikista kustannuksista.

Niin niistä tahtoo tulla, mutta ei se voi olla minkään järkevän tekemisen todellinen este että "flaidis" tulee. Eri asia on että puhunko minä järkeviä. Mutta minusta asialle tulisi tehdä jotain.

Toinen kysymys on sitten kuntakoko, nykykunnat ovat suurelta osin hevoskärryaikakaudelta, Tavoitteena pitäisi olla nykyinen tai tulevaisuudessa ennustettava työssäkäyntialue.

Jolloin niilläkin on rajakiistansa. Kilpaillaan sitten eri työssäkäyntialueiden kesken?
 
Vs: Paikallinen vai keskusohjaus

Jo nyt on olemassa käytäntö liikennejärjestelmäsuunnitelmista, jotka tehdään nimenomaan paikallisella tasolla. Liikennettä ei voi erottaa kaavoituksesta, ja kaavoituksessakin on selkeä alueellinen hierarkia, jossa paikalliset päättäjät päättävät asemakaavoista. Ei ole mitään mieltä siinä, että joukkoliikenne olisi yhtäkkiä keskusjohtoista.

Ei liikennettä pidäkään erottaa kaavoituksesta. Horisin jo aiemmin ketjussa että "...että toimielimelle luodaan kaavoitukseen ja maankäyttöön laaja sananvalta".
Nyt on se tilanne että Tielaitos on kaavoissa lausunnonantajana ja jopa aloitteentekijänä. Joukkoliikenne ei ole mitenkään väkevästi edustettuna ellei joku untovaltanen satu perimään castrenin manttelia. Moottoritie tulee siten kansallismaisemaan paljon helpommin kuin jos sama liikennesuorite hoidettaisiin olemassa olevilla joukkoliikenneväylillä, raiteilla ja teillä.
Tielaitoskin kykenee hoitamaan asiaa keskusjohtoisen paikallisesti. Toki hankkeista kilpailevat eri tiepiirit keskenään mutta niin ne rajallisen vaurauden yhteiskunnissa tekevät aina, se tuskin muuttuu järjestelmillä muuttamalla miksikään.

Ruotsin länstrafiken-systeemi on osoittanut, miten paikallisten viranomaisten hallinnassa ennen keskusjohdon alaisuudessa lakkautettu paikallisjunaliikenne on saatu toimimaan. Meiltä voisi hyvänä esimerkkinä ottaa Kemijärven junaliikenteen. Helsingissä oltiin sitä mieltä, että junan voi lopettaa, kun se ei sopinut "suureen kokonaisuuteen". Tuhannen kilometrin päässä ei ollut mitään tajua siitä, mitä yhteys merkitsi paikalliselle elinkeinoelämälle ja toimeentulolle. Minkä herrat ovat jälkikäteen myöntäneetkin.

Samasta voi ottaa esimerkkinä kaikkialla olevan rauta- ja kumipyörän yhteensovittamisen. Rovaniemelle tulevan junan aikataulujen muuttuessa liikennelupaperustaiset bussiyhteydet eivät muutu miksikään, joukkoliikenteen logistiikkaketjuun tulee katkos tai ainakin lenkki venyy ajallisesti. Mäntsälästä on temppu päästä Espooseen töihin päivittäin joukkoliikenteellä. Ouluun junalla tuleva ei tiedä city-busseista mitään, ihmettelee vaan ohi kulkevia pikkubusseja ja kiroaa laukkujaan.
Näitä on vaikka kuinka paljon pitkin Suomea ja iso osa tästä hölmöilystä nauttii yhteiskunnan tukea.
Paikallisuus ei minusta ole valtakunnallisen liikenteen ja paikallisen liikenteen hoitamisen yhteensovittamisessa etu. Sitä on kokeiltu melkoisen pitkään ja jäljet ovat selvät.
Jotain tarttis kuitenkin tehdä ja pian. Muuten siellä Kemijärven junassa ei istu kuin aatteellisin perustein istuvat ja asemalla asuvat.

Joukkoliikennealalla ollaan kansainvälisesti varsin yksimielisiä siitä, että joukkoliikenteen suunnittelun ja toteutuksen tulee olla paikallisesti ohjattua, jotta tehdään oikeita ratkaisuja ja joukkoliikenteellä on menestymisen edellytykset. Rahoitusta voi järjestää keskusjohtoisesti, mutta siinäkin on se riski, ettei keskusjohdon tasolla ymmärretä perusteluita ja hankkeet kaadetaan rahoitusratkaisuihin. Tai tehdään kuten nyt, eli keskusjohtoa lähellä oleviin hankkeisiin kaadetaan rahaa niin, ettei muualle riitä kuin almuja.

Edellä jo totesin vastaavasta tiehallinnon paikallisesta jalkauttamisesta. Valtion hallinnon puolella on vastaavasti esim. verohallinnossa ja tullilaitoksessa viety monenlaisia erikoistumishankkeita lävitse, missä esim. tietty verotoimisto tekee kaiken tietyn alan verotuksen koko veropiirin alueella. Miksei vastaavanlaista tehtävänjakoa voisi ajatella esim. valtakunnalliseen joukkoliikenne-elimeen, jossain on erityisosaamista yhteen ja toisaalla toiseen asiaan. Silti tavoitteena olisi koko valtakunnan alueella kustannustehokkaasti toimiva tasapuolinen joukkoliikenne yhdistettynä palveluliikenteeseen.
Valtion hallinto alkaa olla viilattu tehokkaampaan iskuun kuin mihin kunnallinen hallinto on kyennyt. Siksi sen varaan uskaltaisi laskea nykyisin jo uusiakin tehtäviä, edelliset 15-20 vuottahan on menty toiseen suuntaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös