Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut teme

Tarkoitin että sikäli kun niitä on suomessa, niin ko. työpaikat ovat Helsingissä.

Mielestäni olet oikeilla jäljillä siinä, että tällaisia tehtäviä on paljon keskittynyt Helsinkiin, mutta väärillä jäljillä sanoessasi, että ne Suomessa väistämättä sijoittuvat Helsinkiin. Kuulostaa pieneltä erolta, mutta todellisuudessa tässä on maailmojen ero kun ajatellaan poliittisia implikaatioita.

Alunperin kirjoittanut teme

Periaatteessa lähes kaiken voi hoitaa puhelimella ja sähköpostilla Kihniöläisen savusaunan kamarista, haen takaa sitä että toimintaedellytyksiä ei oikein ole ko. toiminnalla Helsingin ulkopuolella.

Voitaisiinko sopia että arvioidessamme voiko joitakin tehtäviä sijoittua Helsingin ulkopuolelle Suomessa unohtaisimme lähtökohtaisena vertailukohtana kihniöläiset savusaunat ja vertaisimme lähinnä realistisiin kohteisiin eli Tampereeseen ja Turkuun? Jos pystyt aukottomasti osoittamaan, että Tampere tai Turku ovat täysin mahdottomat sijaintikohteet, niin sitten myönnän olevani väärässä. Mutta tässä täytyy unohtaa sellaiset subjektiiviset ja tarkoitushakuiset kriteerit kuin uskomukset tehtävien haltijoiden henkilökohtaisista preferensseistä.

Jos osoittautuu, että sijoittuminen Tampereelle tai Turkuun on mahdollista, kumoutuu väite siitä että Helsinki on ainoa mahdollinen sijaintikohde. Loogisesti tämän jälkeen kannattaa jatkaa tarkastelua kysymällä, että OK jos Tampere ja Turku käyvät niin entä pienemmät ja/tai kaukaisemmat maakuntakeskukset. Ja niin edelleen. Jossain vaiheessa törmätään siihen, että käytännössä paikkakunta on liian pieni jollekin ammattiryhmälle.

Mutta kovin hyödytöntä olisi väittää, että koska kihniöläisestä savusaunasta käsin on vaikea hoitaa asiakkaiden tietojärjestelmäprojekteja, ei tuollaisia työtehtäviä voisi sijoittua Tampereelle tai Turkuunkaan.

Alunperin kirjoittanut teme

Kaveri A: Kokenut asiantuntija joka on töissä eräällä kansainvälisellä tietojärjestelmävalmistajalla. Suunnittelee asiakkaille tuotteista ratkaisun, markkinoi työnantajansa laitteita, selvittää suorituskykyongelmia, tekee testejä, on jatkuvassa yhteistyössä saman yrityksen kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa, jne. Noin puolet ajasta kuluu ns. asiakkaalla, joista lähes kaikki ovat Helsingissä tai Espoossa.

Voisi sijaita Tampereella tai Turussa, ja käytännössä tällaisia ko. kaupungeista löytyykin. Toki matkustaminen Helsinkiin tiheästi on lievä handicap, mutta aamuseitsemän Pendolino kyyditsee vikkelästi perille (jopa nopeammin kuin jotkin Helsingin seudun sisäiset matkat?). Itse olen monesti naureskellut sille, että jos menen käymään Espoon-toimipisteessämme, ehdin sinne hyvin klo 9.00 mennessä, kun herään Tampereella klo 5.20 ja raahaudun taksilla puoliunessa 6.57 tai 7.02 Pendolinoon, jossa nukun koko matkan. Tampereella olen havainnut vaikeaksi ehtiä toimistolle klo 9.00 menessä, koska normaali työrytmini on jo vuosikausia sitten muotoutunut klo 10-18 -rytmiksi (edut: vältän liikenneruuhkat Länsi-Tampereelta + ajat sopivat paremmin yhteydenpitoon CET-aikavyöhykkeelle, jossa suurin osa kontakteistani on).

Alunperin kirjoittanut teme

Kaveri B: Tutkija pitkäkestoisessa terveystutkimuksessa. Tutkimus kestää vuosikymmeniä, homaan sisään pääsemiseen menee käytännössä vuosia. Arkaluonteinen tieto tutkimuskohteista on käytettävissä vain paikallisesti työpaikalla, projektilla on tiiviit yhteydet eri tutkimuslaitoksiin ja yliopistoon, jotka kaikki ovat Helsingissä.

Uskottavan kuuloinen selitys, mutta ei silti todista että ko. työn tekeminen Tampereella tai Turussa olisi mahdotonta. Tällaisia tai vastaavia projekteja on takuuvarmasti myös Tampereen ja Turun yliopistoissa. Suurin kynnys on päästä sisään työyhteisöön, jos kaikki muut sijaitsevat Helsingissä. Mutta kysymyshän ei ole siitä, että pitäisi sijoittua hajautetusti suhteessa muuhun työyhteisöön vaan että koko työyhteisö voi olla muualla kuin Helsingissä, käytännössä tässä tarkastelussamme Tampereella tai Turussa, miksei myös Jyväskylässä, Kuopiossa tai Oulussa <-- täysin realistista.

Kun nyt kuitenkin olen optimisti myös suhteessa hajautettuun työhön, niin todettakoon että luottamuksellisten tietojen käyttö ei ole mitään muuta kuin simppeli tietotekninen ongelma: pitää rakentaa riittävän suojatut etäyhteydet tietokantoihin.

Muuten: tällaisia tutkimushankkeita toteutetaan rutiinisti myös yliopistojen kesken yhteistyönä eikä näissäkään hankkeissa ole haittaa siitä, että kaikki eivät istu samassa paikassa.

Alunperin kirjoittanut teme

Kaveri C: Riskirahoittaja. Istuu päivät pitkät palavereissa rahoittajien, rahoitusta hakevien, rahoitettujen yritysten, TEKESin, SITRAN, Finnveran, jne. kanssa. Reissaa paljon, varsinkin ulkomailla. Voisi toki asua vaikka Turussa, jos haluaisi matkustaa keskimäärin 15 tunnin sijaan 30 tuntia viikossa. Pääsee sitä perheestään niinkin eroon.

Tampereelta tai Turusta tulisi tässä tehtävässä hieman lisää matkatunteja, mutta kuten selitin yllä, käynnit Helsingissä eivät ole mitenkään ylitsepääsemättömiä ja junassakin voi sitäpaitsi työskennellä laptopilla ja kännykällä. Lentoyhteydet ulkomaille toimivat myös Tampereelta ja Turusta (sekä monesta muusta kaupungista), vaikka vaativatkin marginaalisesti enemmän vaivaa, kun moneen kohteeseen mennessä pitää vaihtaa Vantaalla, Arlandassa tai Kööpenhaminassa. Moni on kuitenkin valmis näkemään tuon vaivan jotta saa asua sellaisessa miljöössä jota itse pitää arvossa.

Lisähuomiona muistutan, että jos päärata saataisiin johdettua Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, se olisi tavoitettavissa maitse Tampereelta samassa ajassa kuin eräistä osista varsinaista nk. pääkaupunkiseutua. Ja yhteydet Lahdesta vasta hyvät olisivatkin. Tämä entisestään helpottaisi tämän kategorian työpaikkojen sijoittumista Helsingin seudun ulkopuolelle eli olisi alueellisen tasa-arvon kannalta erinomaisen kannatettava hanke.

Poliittinen implikaatio: sen sijaan että sanomme jonkun asian olevan mahdotonta, meidän pitää tunnustaa että usein mahdottomuus on oman pään sisällä ja lisäksi oikeilla poliittisilla päätöksillä "mahdottomasta" tehtäisiin ei pelkästään mahdollista vaan täysin realistista ja arkipäiväistä. Eri asia on kenen intresseissä tämä on. Helsingin seudun intressissä ei välttämättä ole (vaan voi kyllä joissakin tapauksissa ollakin) vauhdittaa muun maan kehitystä, mutta silloin ei pitäisi piiloutua sen viikunanlehden taakse että väitetään tietystä näkökulmasta poliittisesti ei-toivottavan asian olevan kategorisesti mahdotonta <-- tuollainen olisi sumutusta ja valehtelua, ei rehellistä väittelyä ja argumentointia.

Alunperin kirjoittanut teme

Ylläoleva pätee suurimpaan osaan tuntemiani ihmisiä, erikoistuneita ammattilaisia jotka ovat jatkuvasti tekemisissä tuhannen monen muun vastaavan kanssa. Myönnän että tuttavapiirini koostuu suht akateemisista asiantuntija-ammateissa toimivista ihmisistä, mutta näitä alkaa olla aika paljon vaikka yksittäiset ammatit ovatkin eksentrisiä. Ja kun nämä ovat niitä kasvualoja, niin tällä on kerrannaisvaikutuksia

Havaintosi ovat varmasti oikeita sikäli, että tällaisia ihmisiä / työpaikkoja sijaitsee Helsingin seudulla paljon. Mutta tämä ei vielä todista, etteikö sellaisia voisi aivan hyvin sijaita muuallakin. Ei toki kaikkialla, mutta jossakin. Vaikkapa Tampereella tai Turussa, noin alkajaisiksi, ja ehkä vielä sen lisäksi muutamassa muussakin kaupungissa.

Omat havaintoni puhuvat nimenomaan sen puolesta, että täysin vastaavanlaisia työprofiileja löytyy myös Tampereelta, Turusta ja Oulusta. Myös niitä tietotekniikkaguruja löytyy, ja ainakin meidän firmassa juuri tietohallinnon huippuekspertit ovat juuri niitä, joiden fyysinen sijainti on kenties kaikkein vapaimmin henkilöiden itsensä valittavissa: kun on riittävän hyvä ja pystyy hoitamaan työnsä, ei ole kauheasti väliä missä sijaitsee.

Paradoksaalista kyllä, globalisaatio tuntuisi lisänneen hajautuneen työnteon mahdollisuuksia myös Suomen sisällä. 10 vuotta sitten kun aloitin firmassa, Espoo oli selkeästi pääkonttori, Oulussa oli suuri klusteri toimintaa ja Tampereella oli vähän rajoitetummat mahdollisuudet. Nyt kun uudelleenjärjestelyjen, kasvun ja yhden fuusion seurauksena henkilökuntaa on kuin haulikolla ammuttuna pitkin maailmankarttaa, ei enää olekaan niin tärkeää että edes Suomessa täytyisi sijaita juuri Espoossa. Kaikki merkittävät palaverit täytyy kuitenkin pitää puhelimitse ja joka tapauksessa aina joku ekspertti on jossain ihme paikassa kaukana, niin eihän siinä yksi tamperelainen joukossa lisänä haittaa yhtään mitään, kunhan vain hoitaa työnsä hyvin ja hallitsee kommunikoinnin virtuaalisessa / hajautetussa tiimissä riittävän tehokkaasti. Itse asiassa tällainen toimintamalli on paljon tehokkaampi kuin yhteen paikkaan keskittynyt malli, sillä se mahdollistaa globaalisti parhaiden eksperttien kokoamisen projekteihin riippumatta sijainnista: toisin sanoen projektien käytössä on koko firman sisäinen globaali osaamispooli, joka on aina enemmän kuin mitä yhdessä yksittäisessä paikassa voitaisiin tavoittaa.

Alunperin kirjoittanut teme

Kaveri D: Toimii rakennusalalla. Urakointia, koulutusta, remontteja, jne. Periaatteessa rakentaa voi missä tahansa, mutta kun kysyntä on kovinta eli liiketoiminta vilkkainta Helsingin nurkilla. Koska talouskasvu on täällä suht kovaa, ja se on kovaa siksi että täällä on kasvavia yrityksiä, jotka tarvitsevat erikoistunutta työvoimaa...

Rakennusalan firmoja ja töitä on myös Tampereella, Turussa ja Oulussa aika vahvasti. Sinun kaverisi leipäpuu sattuu nyt vain sijaitsemaan Helsingin seudulla, mutta muuallakin on tällaisia töitä.

Alunperin kirjoittanut teme

En minä väitä, että Helsinki on ainoa paikka Suomessa missä pyöritetään kasvubisnestä. Tietääkseni ainakin Tampereella menee taloudellisesti hyvin ja kaupunki kasvaa. Tampereen kokoinen kaupunki tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja suht hyvän kokoisen työssäkäyntialueen yrityksille. On vaan tiettyjä ammatteja jotka pakostakin keskittyvät tämän kokoisessa maassa ja kielialueella yhteen paikkaan. Saman voi havaita vaikka Irlannissa, Portugalissa tai Latviassa. Isommat maat ovat sitten aidosti monikeskuksisia.

Juuri näin. Tosin keskittyminen on pikemminkin klusteroitumista, jossa yhteen paikkaan tulee runsaasti jonkin alan työpaikkoja, mutta tämä ei millään muotoa sulje pois että täsmälleen samanlaisia työpaikkoja voisi olla muuallakin. Se ero johon viittaisin tuolla viestin alussa on tämä:

Jos kategorisesti uskotaan, että jonkin alan työpaikkoja voi olla vain Helsingissä, voidaan tehdä yhteiskunnallisten resurssien allokointipäätöksiä joissa kaikki muut kaupungit jätetään täysin huomiotta. Jos tuollaisia töitä ei todella ole muualla, niin silloin ei tehdä kenellekään vääryyttä. Sen sijaan jos tuollaisia töitä onkin muualla ja teeskennellään että ei ole, niin silloin tehdään vääryyttä niille jotka sijaitsevat muualla. Heidän asemansa heikkenee ja Helsingissä sijaitsevien vahvistuu. Se on väärin, koska yhteiskunnan tulisi kohdella alueita, ihmisiä ja yrityksiä neutraalisti eikä suosien toisia ja sorsien toisia.

Tämä kuulostaa kryptiseltä, mutta tässä käänteinen esimerkki, joka kenties valottaa mistä on kyse: jos hallinnollisesti päätettäisiin, että huvipuistoliiketoimintaa voi Suomessa olla vain Tampereella (tämä tietysti virkatyönä kirjoitettaisiin sellaiseen objektiivisen kuuloiseen muotoon kuin että "pääkaupunkiseutu on hallinnon ja liike-elämän klusterialue, ja vapaa-ajan tukitoiminnot sijoittuvat muualle koska pääkaupunkiseudun maankäytössä ei ole niille tilaa") ja päätettäisiin sijoittaa joitakin liiketoiminnan kannalta merkittäviä resursseja (vaikkapa nyt sitten joku hypoteettinen huvipuistoammattikorkeakoulu tms.) Särkänniemen yhteyteen. OK, hyvä Särkänniemelle, mutta mitä tästä sanottaisiin Linnanmäellä, jonka koko olemassaolo olisi paperilla mitätöity sanomalla ettei mitään sellaista voi olla olemassa vaikka reaalimaailmassa tasan varmasti onkin?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kuka hoitaa tuotannon yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat töissä palvelualalla?

Vähän kärjistetysti ilmaistuna robotit tai kiinalaiset. Merkittävä osa yksinkertaisesta teollisuudesta on automatisoitavissa tai siirrettävissä sinne missä työvoima on halpaa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eivät palvelut varsinaisesti tuota mitään, koska ne eivät ole välttämättömiä.

Tuo on absurdi väite. Palvelut ovat orgaaninen osa nykyistä yhteiskuntaa. Maatalous ja teollisuus eivät käytännössä tuota mitään ilman palveluita. Palvelut tuottavat hyvinvointia siinä missä tuotantokin.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Jos tätä sovelletaan kaupunkiin, todetaan, ettei kaupunki ole omavarainen. Ei voi kuvitella, että kaikki ihmiset voivat muuttaa kaupunkiin ja maaseudulla ei asu enää ketään. Kaikki kaupungit ovat riippuvaisia maaseudusta ja ihmisistä, jotka tuottavat siellä sen, millä kaupunkilaiset elävät.

Käytännössä lähes kaikki nykyaikaisessa yhteiskunnassa tarvitsevat teollisen maatalouden tuotteita. Teollinen ruuantuotanto kyllä vaatii työvoimaa, jonka pitää asua jossain. Nykyään tuo työvoima asuu yleensä maaseudulla.

Vaikka ei ruoka ole ainoa välttämättömyystarvike nykyyhteiskunnassa. Suomen talvessa myös energia, asunto ja vaatteet ovat aika välttämättömiä tuotteita, joita ilman henki lähtee.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kukahan täällä harrastaa kepuargumentointia?

Et näytä ymmärtävän, miksi mainitsin Norrbackin 1990-luvulta. Juuri siksi, että se osoittaa, ettei mikään ole muuttunut. Valtiota ei ole kiinnostanut joukkoliikenne, vaan autoilu ja tierakentaminen. Kuitenkin Liikenneministeriön tehtävä on ohjata valtakunnan tasolla liikennepolitiikkaa. Mutta se ei ole sitä tehnyt. Sillä ei ole ollut kantaa valtakunnan mittakaavassa erittäin merkittävään metrohankkeeseen, vaan se on passiivisena seurannut kahden kaupungin kinastelua.

Vastaus: sinä harrastat kepuilua, koska et käsitä, että kaupungin täytyy itse olla aktiivinen ja sitkeä näissä asioissa. Et näytä ymmärtävän, että mitä epäyhtenäisempi Tampere on seutuna esim. ratikan suhteen, sitä huonompi ennuste hankkeella on toteutua.

Et näytä ymmärtävän, että eletään vuotta 2008 ja on aivan epäolennaista mitä "vår Olle" on joskus tokaissut. Erityisesti keskustapuolue on ajanut voimakkaasti tienrakennusta ja autoilua, ja niin ovat oikeastaan kaikki isot puolueet. Viimemmäksi asiaan otti kantaa "meidän Matti", joka ilmoitti vastustavansa metroa ja junaa. Myös sikafarmari S. Anttila (kepu) piti raiteiden varteen rakentamista hölynpölynä Yleisradiolle antamassaan lausunnossa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Alunperin kirjoittanut petteri

Vähän kärjistetysti ilmaistuna robotit tai kiinalaiset. Merkittävä osa yksinkertaisesta teollisuudesta on automatisoitavissa tai siirrettävissä sinne missä työvoima on halpaa.

Et varmaankaan vakavissasi kannata kolonialismia.

Kolonialismi kuoli jo viime vuosisadan keskivaiheilla. Mielestäni kuitenkin nykyinen globalisaatio on perusluonteeltaan ihan ok ilmiö, joka yleensä ottaen hyödyttää voimakkaampaan vaihdantaan osallistuvia.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Hyvinvointia kyllä, mutta on välttämättömiä asioita ja niitä, joita ilman voi olla. Toki siihen kuuluu muutakin kuin ruoka, kuten mainitsit. Ei-välttämätöntä hyvinvointia voidaan tuottaa vasta sitten, kun välttämätön hyvinvointi on tuotettu ensin. Absurdia on kuvitella, että ihminen eläisi pelkällä viihteellä.

On toki olemassa palveluja, jotka eivät ole välttämättömiä.

Mutta merkittävä osa palveluista on kuitenkin käytännössä ihan välttämättömiä. Esimerkiksi maanviljelijä ei pysty käytännössä viljelemään mitään ilman palveluja.

Jos kukaan ei pidä huolla sähköverkkoa ja pidä yllä sen tietotekniikkaa sähköä ei tule ja eläimet nääntyvät eläinsuojiin. Viljelijä siis tarvitsee sähköverkon ylläpitopalveluja.

Jos kukaan ei kuljeta maanviljelijälle polttoainetta, traktori ei käytännössä liiku mihinkään. Maanviljelijän on myös hiukan hankala käydä tehtaalta hakemassa lannoitteet ja traktori, joten tarvitaan kauppapalveluja ja kuljetuspalveluita. Kun traktori tai joku muu kone hajoaa nykyään maanviljelijä tarvitsee varsin usein korjauspalveluja.

Ja kauppaakaan ei käytännössä voi käydä ilman pankkipalveluja ja viestintäpalveluja.

Palvelut eivät ole nyky-yhteiskunnassa mikään ylimääräinen tekijä. Käytännössä sen määrittely, mikä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä on hyvin hankalaa.

Otetaan esimerkiksi koulutuspalvelut. Lyhyellä aikavälillä nuo voitaisiin lopettaa, mutta pitemmällä aikavälillä koko yhteiskunta romahtaisi.

Ajatus, että palvelut olisivat jotenkin vähäarvoisempaa tekemistä kuin teollisuus tai maatalous on aika antiikkinen näkemys. On toki olemassa myös palveluja, jotka eivät ole välttämättömiä.

Mielestäni Janin ehdotus on mielenkiintoinen ja siinä on hyviä pointteja.
Siinä mielessä pidän monia mainittuja keskuksia samanlaisina, että monasti elämäntapa on samanlainen.

En ihan täysin ymmärrä puhetta mammuttitaudista, sillä en käsitä mitä sillä tarkoitetaan. Onko mammuttitauti vain Helsingin ominaisuus vai löytyykö samaa tautia myös Turusta, jossa olisi suuri halu liittää useita naapurikuntia Turkuun.

Faktatietona pk-seudun osalta voidaan todeta, että Helsinki sai vuonna 2007 valtionosuuksia 185 miljoonaa euroa. Turku sai 241,4 miljoonaa euroa ja tulee saamaan vuonna 2009 yht. 276 milj. euroa.
http://www.turku.fi/Public/download....-27646D02B273} (sivu 16)

http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/t...etti_intra.pdf
(sivu 19, kohta 2.1.2).

Alunperin kirjoittanut Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt 4-2007

Vuonna 2007 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän Helsingissä noin 185 milj. euroa.

Valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen muutos vähentää Helsingin valtionosuuksia noin 14 milj. eurolla vuonna 2008. Kaupunki joutuu maksamaan
verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti noin 267 milj. euroa

Espoo ei valtionosuuksia saanut ollenkaan vuonna 2007, kuten Matti Vanhanenkin puheessaan totesi.
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/puhe...jsp?oid=236692
Yli 200.000 asukkaan Tampere sai vuonna 2007 n.180milj.euroa
http://www.tampere.fi/teksti/tiedotu.../t080320d.html

175.000 asukkaan Turun ja 200.000+ asukkaan Tampereen absoluuttiset valtionosuudet olivat siis isompia kuin 565.000 asukkaan Helsingin.
Kun tähän yhdistetään se tosiasia, että valtio ei tue pk-seudun joukkoliikennettä mitenkään, se että Espoo antaa korottoman lainan tien rakentamiseen, joka olisi valtion vastuulla, se että Vantaa maksaa kehäradasta 34% ja se, että valtion työpaikkojen osuus on Helsingissä noin 10%, joka on valtakunnallisesti vähän, on mielestäni turha puhua enää mistään mammuttitaudista, vaan maksajan taudista.

Monille on käsittämättömän vaikeaa hyväksyä, että Helsinkiin rakennetaan tai tehdään yhtään mitään, kaikki on kuulemma maakunnista poissa. Kun taas muualle rakennetaan jotain, se onkin aluekehittämistä. Perin nurinkurinen juttu.

Se, että Turku aikoinaan alasajoi omat raitiotiensä, on Turun päätös. Se, että Tampereelta kuuluvat signaalit vahvistavat käsitystäni laajasta raideliikennevastaisuudesta Tampereella, on Tampereen murhe. Jos Tampereella ei haluta pikaraitiovaunua tai raitiovaunua, on se Tampereen ongelma, johon ei voi ulkoakäsin puuttua. Ajatuksen, innoituksen ja halun tehdä uutta parempaa Mansea on lähdettävä asukkaista ja heitä edustavista päättäjistä itsestään.