Sivu 2 / 35 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234561222 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/517

Viestiketju: Aluepolitiikkaa

  1. #16
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    J
    Suomi on Euroopan periferiaa, hankalasti meren takana ja vaikeat ilmasto-olosuhteet. Miksi se joensuulainen työttömäksi jäänyt jäisi tuhlaamaan mahdollisuuksiaan Helsinkiin, kun saman tien voisi matkustaa johonkin oikeaan kaupunkiin keskelle Eurooppaa. Miksi Euroopassa pitäisi panna rahaa johonkin joutavaan tuppukylään Suomenlahden pohjoisrannalla? Oikeissa kaupungeissa on saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa, joten tyhjäksi koko Suomi ja sen riitaisa pääkaupunkiseutu!
    Joensuulainen jää mielellään Helsinkiin, koska Helsingin kaduilla kuulee nykyään kovin usein savon- sekä karjalanmurretta. Tulee kotoisa olo. Vielä kun töitäkin riittää ja vanhat kaveritkin ovat jo kotiutuneet tänne, niin mikäs sen mukavampaa.

    Tärkeintä ihmisille luullakseni on pidemmällä aikavälillä samanhenkinen ja saman kulttuuritaustan jakava tuttu yhteisö, ei niinkään se fyysinen paikka. Suomalaisista enemmistö viihtynee parhaiten samaa kieltä puhuvien ja samaan tapaan ajattelevien ihmisten kesken, joiden kanssa ei ole niin paljon ymmärrysongelmia kuin ulkomailla asuessa olisi. Minusta on mielenkiintoista, kuinka esimerkiksi kiinalaiset ovat muodostaneet omia kaupunginosia suurkaupunkeihin ympäri maailmaa. Lontoo ja New York esimerkkeinä. Yhtä hyvin suomalaiset voisivat perustaa vaikkapa Berliiniin suomalaisen kaupunginosan, jos jostain syystä lähtö täältä tulisi.

    Maailmanlaajuisesti muuttoliike kohdistuu kaupunkeihin. Suurkaupungit kasvavat yhä suuremmiksi yksiköiksi ja imevät muuttovirtaa syrjäseuduilta. En tiedä tarkkaan, mikä tämän ilmiön aiheuttaa, mutta jos se olisi mahdollista padota, se olisi varmaankin onnistunut muualla maailmassa. Vanhoissa Euroopan kulttuurimaissa kaupungistuminen tapahtui kauan ennen Suomea, Suomessa se on vielä käynnissä. Ruotsissa ilmiö on toteutunut jo pitkälle ja maaseutu tyhjentynyt, en tiedä, onko sitä yritetty hidastaa. Varmaankaan ei suuremmin. Näkisin Suomen tulevaisuuden Ruotsin kaltaisena, maamme kun ovat melko samanlaisia monella tavalla.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  2. #17

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Meillä helsinkiläisillä on omituinen tapa kuvitella olevamme maailman napa. Emme edes ymmärrä mikä on Pietari, joka on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Jyväskylä. Sattuiko joku katsomaan viikonloppuna ohjelmaa, joka kertoi venäläisitä kiinteistöjen ostajista Itä-Suomessa? Viidelle miljoonalle pietarilaiselle Suomi on mukava siisti onnela, jonka voi halutessaan ostaa kesämökiksi. Jos sattuu huvittaa panna rahat tänne. Helsinki taas on mukava lähiö Pietaria halvempine pikkukauppoineen, kun venäläinen matkaa mökilleen Hankoniemelle.
    Kuvitellaan sellainen skenaario että suuri ja tunnettu suomalainen kännykkäyhtiö myydään jollekin ulkomaiselle kilpailijalle ja sen pääkonttori Espoossa ja muutkin laitokset Suomessa lopetetaan. Mitä meille jää? Ei pk-seudun n miljoona asukasta jää sitä huolimatta tyhjän päälle, vaan Stadissa aletaan kehittää bisnestä joka liitty juuri idän ja lännen väliseen kauppaan, kuten ennenkin on tehty. Jos venäläiset tulevat tänne ja ostavat kesämökkejä ja Stockan tyhjäksi, niin antaa tulla vaan koska sekin tuo rahaa tänne. Pääasia että tulevat rauhanomaisissa aikeissa.

    Emme me "tsadilaiset" todellakaan kuvitele olevamme missään maailman navassa, mutta meidän on pakko pitää omia puoliamme ja uskoa omaan tulevaisuuteemme koska jos pääkaupunkimme kehitys olisi negatiivista tai taloudelliset edellytykset romahtaisivat ja eläminen kävisi täällä sietämättömäksi, niin että n puolet-3/4 väestöstä joutuisi lähtemään maata kiertelemään paremman onnen toivossa, niin turha meidän on kuvitella että vastaanotto muualla olisi erityisen ystävällistä, eli kun se jäätävä pakkanen iskee, niin se iskee rajuimmin täällä.

    Eniten olen huolissani siitä että miten käy niiden kymmenientuhansien, jotka ovat ostaneet pk-seudulta asuntonsa viime aikoina huippukalliiseen hintaan, ja asuntojen hintakupla puhkeaa? 1990-luvun lama ruoski asuntokuplan puhkeamisen vuoksi ankarammin juuri pk-seutua, ja se voi toistua uudestaan jos jokin markkinahäiriö iskee. Se voi alkaa lähi-idän tai USA:n poliittis-taloudellisesta tilanteeesta, ilman että me voimme vaikuttaa siihen juuri mitenkään.

    Siksi pidän kaikkia toimenpieitä joilla saataisiin hillittyä Helsingin seudun ja muiden Suomen kasvuksekusten asuntojen hintakehitystä, ja kun diagnoosi on selvä: Tontteja ei tule riittävästi myntiin, niin lääkitys on että ongelmia on alettava purkaa siitä päästä. Sitten jos ne tontit ja rakennuskohteet saadaan sijoitettua sen lisäksi sopivasti turhiksi ja mielettömiksi haukuttujen Länsimetron ja Marja-radan varrelle unohtamatta Jokeria ja Laajasalon tunneliraitiotietä, niin mitkä ovat ne vaihtoehdot siinä tapauksessa? Moottoriteiden varsilleko ja Nurmijärvelle vain?

    Loppujen lopuksi: Helsinkiä ei rakenneta siksi että puoli Suomea saadaan tyhjennetyä tänne, vaan väestönlisäys johtuu jo aika paljon syntyvyyden kasvusta ja siirtolaisuudesta Suomeen päin. Missä stadilaisten omat lapset asuisivat tulevaisuudessa jos ei tänne saisi rakentaa mitään?

    t. Rainer

  3. #18
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Emme me "tsadilaiset" todellakaan kuvitele olevamme missään maailman navassa, mutta meidän on pakko pitää omia puoliamme ja uskoa omaan tulevaisuuteemme koska jos pääkaupunkimme kehitys olisi negatiivista tai taloudelliset edellytykset romahtaisivat ja eläminen kävisi täällä sietämättömäksi, niin että n puolet-3/4 väestöstä joutuisi lähtemään maata kiertelemään paremman onnen toivossa, niin turha meidän on kuvitella että vastaanotto muualla olisi erityisen ystävällistä, eli kun se jäätävä pakkanen iskee, niin se iskee rajuimmin täällä.
    Naiivi kysymys: jos ja kun tämä pätee helsinkiläisiin, niin miksi joensuulaisella olisi vähemmän oikeutta pitää omia puoliaan? Uskon, että itse kullakin on oikeus tähän, mutta toisen oikeutta ei pidä loukata. Jos Joensuun (tai muun kaupungin) edellytyksiä tietoisesti heikennetään ja kohdistetaan näin säästyneitä resursseja Helsingin vahvistamiseen, ei sitä oikeuta pelkästään se, että kuvitellaan että näin Suomi pelastuu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Eniten olen huolissani siitä että miten käy niiden kymmenientuhansien, jotka ovat ostaneet pk-seudulta asuntonsa viime aikoina huippukalliiseen hintaan, ja asuntojen hintakupla puhkeaa?
    Tämän huolen kyllä jaan. Tosin en näe miten omaehtoisilla poliittisilla valinnoilla aiheutettu muuttoliike Helsingin suuntaan helpottaa asiaa mitenkään. Tietenkin asuntoja pitäisi kaavoittaa enemmän, jotta ylikysyntä ei pitäisi hintoja liian korkealla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Tontteja ei tule riittävästi myntiin, niin lääkitys on että ongelmia on alettava purkaa siitä päästä. Sitten jos ne tontit ja rakennuskohteet saadaan sijoitettua sen lisäksi sopivasti turhiksi ja mielettömiksi haukuttujen Länsimetron ja Marja-radan varrelle unohtamatta Jokeria ja Laajasalon tunneliraitiotietä, niin mitkä ovat ne vaihtoehdot siinä tapauksessa? Moottoriteiden varsilleko ja Nurmijärvelle vain?
    Miksi ainoa mahdollinen ratkaisu on rakentaa uudet liikenneyhteydet ja uudet asunnot ihmisille jotka muuttavat muualta kun työtilanne pakottaa muuttamaan? Miksi ei voitaisi tukea mallia, jossa säilytetään muutkin kaupungit elinvoimaisina, jolloin infraan ei tarvitse Helsingin seudulla investoida niin rankalla kädellä? Eikä rakentaa asuntoja toiseen kertaa samaan aikaan kun muualla maassa niitä jää tyhjilleen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Loppujen lopuksi: Helsinkiä ei rakenneta siksi että puoli Suomea saadaan tyhjennetyä tänne, vaan väestönlisäys johtuu jo aika paljon syntyvyyden kasvusta ja siirtolaisuudesta Suomeen päin. Missä stadilaisten omat lapset asuisivat tulevaisuudessa jos ei tänne saisi rakentaa mitään?
    Kuten sanottu, toki Helsinki kasvaa myös orgaanisesti ja saa kasvaakin rauhassa. Rakennettakoon siis uusia asuntoja sen verran kuin tarvitaan. Tarkoitus ei ole aidata kaupunkia ja estää sinne muuttamista niiltä jotka niin haluavat tehdä (tosin tällä hetkellä kova asuntojen hinta toimii samalla tavalla). Pitäisi vain tunnustaa, että aluepolitiikka on aluepolitiikkaa tehdään sitä sitten Helsingin tai Joensuun hyväksi. Helsingin tukeminen ei ole valtakunnanpolitiikkaa eikä Helsinki sinänsä automaattisesti säteile maagisesti hyvinvointia muualle maahan.

    Ja entäpä suuret helsinkiläiset/espoolaiset yritykset? Kuinka paljon niiden arvonlisäyksestä todella generoidaan Kehä III:n sisäpuolella? Monella on toimipisteitä muutamassa muussakin kaupungissa (sekä ulkomailla), ja esim. metsäteollisuudessa kaikki tehtaat ovat muualla kuin Helsingissä. Jos muu maa näivettyy, niin mitä roolia on enää Helsingin pääkaupunkistatuksellakaan?

    Yksi ongelmien syy saattaakin olla vallan rakenteissa. Suomessa on vahva keskushallinto ja vahva kunnallinen itsehallinto, mutta kuntia on liikaa (vähän vajaa 450) eivätkä ne oikeasti kykene käyttämään valtaansa siten että sillä olisi taloudellisesti stimuloivia alueellisia vaikutuksia. Suomesta puuttuu Euroopassa tyypillinen väliportaan hallinto, ja keskushallinnon asemaa pönkittää se, että kuntien asema on todellisuudessa heikko vaikka teoriassa vahva. Miksi ei perustettaisi uutta maakuntahallintotasoa, luovuttaisi (lähinnä teoreettisesta) kunnallisesta itsehallinnosta (ainakin kaikissa tärkeissä asioissa) ja siirrettäisi verotusoikeus valtiolta maakunnalle, joka sitten maksaisi osan veroista valtion keskitettyyn kassaan? Maakunta voisi hoitaa liikennesuunnittelun, korkeakoulutuksen, terveydenhuollon, elinkeinopolitiikan jne. ja olisi riittävän vahva alueellinen peluri saadakseen aikaan tuloksia. Näin maakuntien kohtalo olisi todellisuudessakin niiden omissa käsissä, ja alueelta kerätyt verotulot käytettäisiin pääosin oman alueen hyväksi (lukuunottamatta kevyttä, lähinnä ulkopolitiikkaan ja EU-asioihin keskittyvää valtionhallintoa sekä köyhille maakunnille annettavia maltillisia solidaarisuusavustuksia). Olisi turha syyttää pääkaupunkia siitä, jos menee huonosti kun päätösvalta olisi itsellä. Helsinkiä voitaisiin kehittää helsinkiläisten varoilla niin paljon kuin sielu sietää. Ja kaiken kukkuraksi päästäisiin oikeasti tekemään asioita ilman jatkuvaa suunnittelua, suunnittelun suunnittelua ja ministeriöiden komiteamietintöjä.

  4. #19

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3672

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Naiivi kysymys: jos ja kun tämä pätee helsinkiläisiin, niin miksi joensuulaisella olisi vähemmän oikeutta pitää omia puoliaan? Uskon, että itse kullakin on oikeus tähän, mutta toisen oikeutta ei pidä loukata. Jos Joensuun (tai muun kaupungin) edellytyksiä tietoisesti heikennetään ja kohdistetaan näin säästyneitä resursseja Helsingin vahvistamiseen, ei sitä oikeuta pelkästään se, että kuvitellaan että näin Suomi pelastuu.
    Kyllä Joensuulaisillakin on oikeus pitää puoliaan. Toki jokainen seutu haluaa kaiken maan ja taivaan väliltä.

    Kyse resurssien jaossa on lähinnä siitä, kuinka paljon Helsingin seudun hyvinvoinnista siirretään verotuksella muualle maahan ja kuinka se kohdennetaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Miksi ainoa mahdollinen ratkaisu on rakentaa uudet liikenneyhteydet ja uudet asunnot ihmisille jotka muuttavat muualta kun työtilanne pakottaa muuttamaan? Miksi ei voitaisi tukea mallia, jossa säilytetään muutkin kaupungit elinvoimaisina, jolloin infraan ei tarvitse Helsingin seudulla investoida niin rankalla kädellä? Eikä rakentaa asuntoja toiseen kertaa samaan aikaan kun muualla maassa niitä jää tyhjilleen.
    Maailma vaan muuttuu, ihmiset muuttavat. Kun tietotyö suosii suuria kaupunkeja, uusi yritystoiminta keskittyy.

    Minusta olennaista olisi suunnata resurssit niin, että leivotaan mahdollisimman iso kakku. Nyt resurssien hajoittaminen heikentää kasvuedellytyksiä. Helsingin seutu pärjää kohtuullisesti, Tampere ja Oulu tulevat heti perässä. Kuopio, Jyväskylä ja Turku voitaisiin ehkä saadaan jotenkin mukaan, jos tehtäisiin valintoja eikä hajoitettaisi liikaa resursseja.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ja entäpä suuret helsinkiläiset/espoolaiset yritykset? Kuinka paljon niiden arvonlisäyksestä todella generoidaan Kehä III:n sisäpuolella? Monella on toimipisteitä muutamassa muussakin kaupungissa (sekä ulkomailla), ja esim. metsäteollisuudessa kaikki tehtaat ovat muualla kuin Helsingissä. Jos muu maa näivettyy, niin mitä roolia on enää Helsingin pääkaupunkistatuksellakaan?
    Tietoyhteiskunnassa yhä suurempi osa arvonlisäyksestä muodostuu tietotyössä, jolle on parhaat edellytykset suurissa kaupungeissa. Suomessa kasvava osuus arvonlisäyksestä muodostuu Helsingin seudulla.

  5. #20

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Maailma vaan muuttuu, ihmiset muuttavat. Kun tietotyö suosii suuria kaupunkeja, uusi yritystoiminta keskittyy.
    Kyllä, suurehkö väestöpohja mahdollistaa suuremman erikoistumisen joka johtaa (noin yleisesti ottaen ja keskimäärin) parempaan tuottavuuteen. Olennaisempaa on kuitenkin, että (tuottavat) palvelut edellyttävät laajahkoa väestöpohjaa. Tällä foorumilla on esimerkiksi puhuttu automarketeista, jotka ovat kaupan tapa keskittää palveluja. ja isommista raitiovaunuista, joka taas on joukkoliikenteen tapa keskittää palveluita.

  6. #21

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Naiivi kysymys: jos ja kun tämä pätee helsinkiläisiin, niin miksi joensuulaisella olisi vähemmän oikeutta pitää omia puoliaan? Uskon, että itse kullakin on oikeus tähän, mutta toisen oikeutta ei pidä loukata. Jos Joensuun (tai muun kaupungin) edellytyksiä tietoisesti heikennetään ja kohdistetaan näin säästyneitä resursseja Helsingin vahvistamiseen, ei sitä oikeuta pelkästään se, että kuvitellaan että näin Suomi pelastuu.
    Helsinkihän on nettomaksaja mitä tukiaisiin tulee. Siitä että tukiaisia maksetaan ei päästä varmaan missään kehittyneessä yhteiskunnassa eroon, eikä taideta siitäkään että tukiaisten maksajat eivät aina saa itse päättää tai edes tietää mihin niitä käytetään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Miksi ainoa mahdollinen ratkaisu on rakentaa uudet liikenneyhteydet ja uudet asunnot ihmisille jotka muuttavat muualta kun työtilanne pakottaa muuttamaan? Miksi ei voitaisi tukea mallia, jossa säilytetään muutkin kaupungit elinvoimaisina, jolloin infraan ei tarvitse Helsingin seudulla investoida niin rankalla kädellä? Eikä rakentaa asuntoja toiseen kertaa samaan aikaan kun muualla maassa niitä jää tyhjilleen.
    Muualla Suomessa pitkät etäisyydet ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat enemmän kuin rakentamiskustannuksiin niiden ylläpitokustannuksiin. Eihän sinne jossa kaikki kulkevat omalla autolla kannata ylipäänsä rakentaa mitään rautateitä. Näiden paikkakuntien asukkaathan toivovat ennen kaikkea muuta bensan hinnan alentamista, ja työpaikkoja tietenkin. Vihje Arkadianmäelle pyrkiville: Luvatkaa nämä asiat vakava ilme naamassa, niin jos ei ensi yrittämällä läpi, niin ainakin kannustava tulos on varmaa. 90% paikoista annetaan nimittäin muille vaalipiireille kuin Helsingin.

    Asuntojen tyhiksi jääminen on konkreettinen muuttoliikkeen aiheuttama ongelma, varsinkin jos ne ovat hyväkuntoisia ja seuraava täysremontti vasta vuosikymmenien päässä. Tyhjilleen jäävät omakotitalot kelvannevat periaatteessa vapaa-ajan asunnoiksi, miksei upporikkaille venäläisillekin, jos ovat hyväkuntoisia ja jos tingitään vaatimuksesta että pitää olla oma ranta. Avainasemassa ovat matkailupalvelujen tuottajat. Vrt esimerkkiä miten hyvin Viron tyhjillään olevat talot ovat menneet kaupaksi suomalaisille vapaa-ajan asunnoksi. Kerrostalojakin voisi periaatteessa uusiokäyttää hotelleina, kylpylöinä tms.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ja entäpä suuret helsinkiläiset/espoolaiset yritykset? Kuinka paljon niiden arvonlisäyksestä todella generoidaan Kehä III:n sisäpuolella? Monella on toimipisteitä muutamassa muussakin kaupungissa (sekä ulkomailla), ja esim. metsäteollisuudessa kaikki tehtaat ovat muualla kuin Helsingissä. Jos muu maa näivettyy, niin mitä roolia on enää Helsingin pääkaupunkistatuksellakaan?
    Kysy metsäyhtiöiden johtajilta miksi esim UPM-Kymmenen pääkonttori ei ole Valkeakoskella ja miksi Stora Enson ei ole Imatralla, ja Iittala-konsernin johdolta miksi heidän ei ole Iittalassa. Valtiovalta ei ole pakolla siirtänyt niitä Helsinkiin eivätkä ne saa veroetua siitä että ovat lähteneet aikoinaan pois tuotantopaikoiltaan. Mun puolesta saisivat palata sinne, eli täällä toimikoot vain ne suuryritykset joille on todellista hyötyä toimia täällä. Luulisi tietoliikennetekniikan luvatulla vuosisadalla olevan helppo juttu toteuttaa, vai olenko väärässä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Suomesta puuttuu Euroopassa tyypillinen väliportaan hallinto, ja keskushallinnon asemaa pönkittää se, että kuntien asema on todellisuudessa heikko vaikka teoriassa vahva. Miksi ei perustettaisi uutta maakuntahallintotasoa, luovuttaisi (lähinnä teoreettisesta) kunnallisesta itsehallinnosta (ainakin kaikissa tärkeissä asioissa) ja siirrettäisi verotusoikeus valtiolta maakunnalle, joka sitten maksaisi osan veroista valtion keskitettyyn kassaan?
    Suomesta liittotasavalta? Ei taitaisi oikein toimia ilman että syntyisi valtavia riitoja juuri siksi että maakuntien väliset maantieteelliset erot ovat mitä ovat. Suomessahan on yksi sellainen autonominen maakunta, nimittäin Ahvenanmaa, mutta sekin pärjää vain maantieteellisen asemansa takia, sattuu olemaan parin tunnin laivamatkan päässä 2 miljoonasta ostovoimaisesta suur-tukholmalaisesta.

    Saadakseen aikaan menestyviä osavaltioita, pitäisi joitakin heikosti menestyviä maakuntia yhdistää toisiin, ja miten sen tekee tasapuolisesti ja aiheuttamatta ristiriitaisia tunteita asukkaiden identiteetissä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Olisi turha syyttää pääkaupunkia siitä, jos menee huonosti kun päätösvalta olisi itsellä. Helsinkiä voitaisiin kehittää helsinkiläisten varoilla niin paljon kuin sielu sietää. Ja kaiken kukkuraksi päästäisiin oikeasti tekemään asioita ilman jatkuvaa suunnittelua, suunnittelun suunnittelua ja ministeriöiden komiteamietintöjä.
    Suomen poliittista elämää on syytetty virkamievetoisuudesta. Jokaisen tärkeän päätöksen takana on sekä näkyvästi esillä olevia kuin myös kasvottomia virkamiehiä joista osa on poliittisella mandaatilla nimitettyjä, mutta toisaalta hyvin kokeneita siitä huolimatta. Virkamiehet tavallaan tasoittavat niitä mielipide-eroja mitä Arkadianmäellä esiintyy palopuheissa.

    Kuten aikaisemin mainitsin, olisi helppo juntata läpi Arkadianmäellä vaikka koko bensaveron poisto, koska suurin osa suomalaisista varmasti haluaisivat niin. Ja varmaan löytyy maakunnista satoja tärkeämpiä hankkeita kuin joku länsimetro. Ja koska johtava virkamieskunta asuu Helsingissä, moni heistä on syntynytkin siellä, eli voi olla perää siinä kuuluisassa "Helsingin herrojen" maineessa, ja väitetystä kotiin päin vetämisestä.

    Pitkällä tähtäimellä siis Suomen jakaminen autonomisiin maakuntiin tai osavaltioihin omine valtaelimineen voisi olla ratkaisu, mutta miten se natsaa EU:n kanssa. Ja jos tähän ratkaisuun päädytään, niin mihin koko Suomea tarvitaan ylipäänsä sitten enää?

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 22.01.2007 kello 16:13.

  7. #22
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Helsinkihän on nettomaksaja mitä tukiaisiin tulee. Siitä että tukiaisia maksetaan ei päästä varmaan missään kehittyneessä yhteiskunnassa eroon, eikä taideta siitäkään että tukiaisten maksajat eivät aina saa itse päättää tai edes tietää mihin niitä käytetään.
    Lukuja tästä olisi hyvä saada. Aina tätä toistetaan, mutta muistetaanko silloin että valtionhallinnon työpaikat ovat piilotukea Helsingin elinkeinoelämälle?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomesta liittotasavalta? Ei taitaisi oikein toimia ilman että syntyisi valtavia riitoja juuri siksi että maakuntien väliset maantieteelliset erot ovat mitä ovat. Suomessahan on yksi sellainen autonominen maakunta, nimittäin Ahvenanmaa, mutta sekin pärjää vain maantieteellisen asemansa takia, sattuu olemaan parin tunnin laivamatkan päässä 2 miljoonasta ostovoimaisesta suur-tukholmalaisesta.[...] Pitkällä tähtäimellä siis Suomen jakaminen autonomisiin maakuntiin tai osavaltioihin omine valtaelimineen voisi olla ratkaisu, mutta miten se natsaa EU:n kanssa. Ja jos tähän ratkaisuun päädytään, niin mihin koko Suomea tarvitaan ylipäänsä sitten enää?
    No eihän tässä hyvänen aika Suomea ole tarkoitus hajottaa. Eihän Ranskakaan ole liittotasavalta vaan hyvin keskitetysti ohjattu valtio, vaikka siellä onkin kohtuullisen vahva departementti- ja aluehallinto juuri osassa mainituista aihealueista. Tarkoitus olisi vahvistaa aluehallinnon kykyä toimia alueensa puolesta. Nykyiset maakunnan toimisivat ihan hyvin tällaiseen tarkoitukseen jos niillä olisi budjetti esimerkiksi oman verotusoikeuden kautta. Muutama köyhin maakunta saattaisi kaivata vähän lisätukea, mutta suurin osa pärjäisi ihan kohtuullisesti. Samalla voitaisiin saneerata kunnista pois päällekäisyydet ja irrationaalisuudet (laitettaisiin myös Helsinki, Espoo ja Vantaa yhden päätöksentekoelimen alaisuuteen, samoin kuin muut kaupunkiseudut) ja valtionhallintoa voitaisiin ohentaa, kun ei tarvittaisi esim. keskitettyä korkeakoulupolitiikkaa, ehkä korkeintaan joku kevyt korkeimman tutkimuksen huippukeskusohjelma tukemaan maakuntien vastuulla olevaa korkeakoulutusta luomaan kansainvälisiä tähtiyksiköitä.

    Joku voi kysyä, että eikö keskushallinnon saneeraus olisi lopun alkua. Kysyisinkin mieluummin, mitä hyvää nykyinen keskushallinto on saanut aikaan esim. koulutus- tai elinkeinopolitiikassa mikä ei olisi onnistunut itsenäisesti eri puolilla maata ilman tuota ohjaavaa kättä?

  8. #23

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    On hullua kouluttaa diplomi-insinöörejä Lappeenrannassa, kun noilla alueilla ei tuolle erityisosaamiselle ole kysyntää.
    Suomen paperiteollisuudesta noin kolmasosa sijaitsee lähempänä Lappeenrantaa kuin mitään muuta yliopistokaupunkia. Näetkö paperiteollisuuden jo sellaisena auringonlaskun alana, joka ei uusia diplomi-insinöörejä tarvitse?

    Tämänkin foorumin aktiivisista kirjoittajista kaksi on valmistunut Lappeenrannasta diplomi-insinööriksi. Junaharrastajia LTY:ssä opiskelee vielä noin kymmenen. Tällä perusteella kyseessä ei voi olla ihan turha yliopisto.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tuon 2/3 ekonomeista voisi hyvin kouluttaa Helsingin seudulla. Muutaman muualla tarvittavan voi sitten vaikka kouluttaa paikallisesti. Ihan samalla lailla ne reilut 50 % lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä, jotka Helsingin seudun elinkeinoelämä tarvitsee kannattaa kouluttaa Helsingin seudulla.
    Siis opiskelijoiden pitäisi tulla lisäämään Helsingin ja Espoon ruuhkia? Opiskelijoiden tuloilla ei ole aina varaa asua Helsingissä, joten opiskelijatkin muuttaisivat Nurmijärvelle ja sieltä ajaisivat päivittäin luennoille. Näin yksityisautoilu lisääntyy.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Suomessa ihan turhia yliopistoja. Lappeenrannan Teknillinen yliopisto on ihan turhaa innovaatioresurssien haaskuuta. Tutkimuksessa ja opetuksessa suuri yksikkö on lähes aina tehokkaampi kuin miniyksikkö.
    Onko joku sanonut, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusyksiköt ovat miniyksiköitä? Lähes kaikki Suomen sähkömoottoreiden tutkimus on keskittynyt Lappeenrantaan. Saisivatko nuo professorit ja tutkijat enemmän aikaiseksi Helsingissä? Lisäksi merkittävä osa Suomen ydinenergiatekniikan tutkimuksesta on keskittynyt Lappeenrantaan, enkä osaa pitää tuota yksikköä kovin pienenä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Vaikkapa Oulun nykyinen hyvinvointi voidaan johtaa, tietyt onnekkaat sattumatkin huomioiden, suoraan 1950-70 -luvuilla tehtyihin päätöksiin yliopistokoulutuksen laajentamisesta maakuntaan ja erityisesti tekniikan/elektroniikan/radiotekniikan koulutuksen aloittamisesta Oulussa. Tuolloin ei varmasti voitu keskushallinnossa ymmärtää, miten merkittävä päätös oli kyseessä. Ja moni olisi varmasti ollut valmis sanomaan, ettei siellä poronhoitoalueen etelärajalla mitään elektroniikkakoulutusta ikinä tulla tarvitsemaan. Mutta tarvittiinpa vain.
    Näin se oli. Tässä hieman lainauksia Oulun yliopiston ensimmäisen elektroniikan professorin, Matti Otalan, muistelmateoksesta Uskalla olla viisas:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matti Otala
    Pidettiin täysin mahdottomana, että modernit teollisuusalat voisivat menestyä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi eräässä mietinnössä todettiin, että 'elektroniikka-alalla ei Oulussa voi olla mitään edellytyksiä, eihän sinne voi olla mahdollista saada edes opettajia".
    Tämä mielipide on monella tämänkin foorumin kirjoittajalla. Tarvetta diplomi-insinööreille ei ole kuin pääkaupunkiseudulla, ja he eivät muualle töihin suostuisikaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matti Otala
    Seuraava edistysaskel otettiin vuonna 1965, jolloin Oulun yliopistoon perustettiin sähköinsinööriosasto, jonka tehtäväksi määriteltiin lähinnä voimalaitosinsinöörien koulutus. Totesin, että tehtävä oli määritelty väärin, sillä pääosa Pohjois-Suomen vesivoimaloista oli jo rakennettu, lämpövoimaloiden rakentamisen painopiste oli Etelä-Suomessa ja kehittyvä automaatio vähensi voimalaitosinsinöörien tarvetta.
    Ei siis ollut helppoa saada elektroniikan koulutusta Ouluun. Vaikka diplomi-insinöörejäkin kannattaa kouluttaa Oulussa, ei siellä kuitenkaan ihan mitä tahansa kannata kouluttaa.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  9. #24

    Liittynyt
    16.12.2005
    Viestejä
    970

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    En kannata Helsinki-keskeistä Suomen tyhjennyksen politiikkaa, koska Helsinki ei elä ilman elinvoimaista Suomea.
    Asia on juuri näin. Helsingin elinvoimaisuuden ilman muuta Suomea voi tarkistaa joka vuosi ajalla 24.12.-25.12., jolloin tämä kaupunkimme on autio ja tyhjä, kun 2/3 helsinkiläisistä sijaitsee jossain muualla Suomessa, tosiasiallisilla juurillaan. Olisi rehellistä tunnustaa, että ilman näitä juuriltaan repäistyjä sukupolvia Helsinki olisi Oulun kokoinen pikkukaupunki.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Helsinkihän on nettomaksaja mitä tukiaisiin tulee.
    Uho siitä, kuinka Helsingin rahoilla elätetään muuta Suomea, on erittäin kyseenalaista. Muu Suomi kasvattaa Helsingille jokaisesta ikäluokasta tuhansia nuoria, jotka muuttavat Muussa Suomessa sijaitsevasta kotikunnastaan juuri siinä vaiheessa, kun he ensimmäistä kertaa tuottaisivat kotikunnalleen muutakin kuin pelkkiä kustannuksia. Muu Suomi on farmiseura, jonka myös pitää elää voidakseen tuottaa lisää lahjakkuuksia Helsingin otettavaksi.

    Yhtä lailla Helsinki on Euroopan farmiseura, jonka pitää elää, ja joka tarvitsee isonveljen tukea, tarvitsi mm. elintarvike->kemikaaliviraston sijoituksessa, jota ajettiin Suomeen nimenomaan aluepoliittisista syistä ja samojen vallanpitäjien toimesta, jotka vastustavat kotimaista aluepolitiikkaa äänekkäästi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme
    Kyllä, suurehkö väestöpohja mahdollistaa suuremman erikoistumisen joka johtaa (noin yleisesti ottaen ja keskimäärin) parempaan tuottavuuteen.
    Suuruuden ekonomia toimii huonosti monissa veronmaksajille tärkeissä asioissa. Helsinki on Suomen suurin kaupunki, jossa kuitenkin tuotetaan palveluja huomattavasti kalliimmalla ja tehottomammin kuin pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Meillä ei todellakaan ole mitään syytä opettaa muuta Suomea asioiden järjestämisessä.

    Siitä huolimatta on intressitahoja, jotka haaveilevat Helsingin ja pääkaupunkiseudun asukasluvun radikaalista kasvattamisesta tilanteessa, jossa samanaikaisesti kaavoittamista ja rakentamista pantataan, eikä palveluiden rakenteelle* pystytä tekemään mitään. Tällainen ei voi missään tapauksessa koitua sen paremmin tavallisten helsinkiläisten kuin kenenkään muuallakaan asuvan parhaaksi.
    _________
    * Esimerkki: joukkoliikenteen järjestämiseen eurooppalaisittain pienehköllä seudulla tarvitaan kaksi samaa asiaa tekevää organisaatiota, HKL ja YTV.
    Viimeisin muokkaaja Kani; 22.01.2007 kello 18:21.

  10. #25

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Lukuja tästä olisi hyvä saada. Aina tätä toistetaan, mutta muistetaanko silloin että valtionhallinnon työpaikat ovat piilotukea Helsingin elinkeinoelämälle?
    Tämmöisiä lukuja löysin pikaisesti etsimällä Tilastokeskuksen StatFinistä (http://statfin.stat.fi/) vuodelle:

    K O K O M A A Yhteensä 2 262 359
    (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 732 271
    011 Helsingin seutukunta Yhteensä 606 064
    (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 195 414

    Eli siis Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on 26,79% koko maan työpaikoista ja 26,69% koko maan julkisen sektorin työpaikoista. Kun tuon pyöristää lähimpiin prosenttiin niin se on täsmälleen sama 27% kuin koko maan keskiarvo. Tilastokeskus ei erittele ovatko nuo valtionhallinon vai kunnan palveluksessa. Ylipäänsä julkishallinto (luokka L, kaupunki + valtio) työlistää Helsingissä 8,6% tai noin 30 000 ihmistä, ja tuosta näppituntumalla ehkä 10 000 on valtion palveluksessa. Mikään valtava subventio ei siis ole kyseessä, ja se tasapainoittuu sillä että mm. puolustusvoimien työpaikat ovat maakunnissa.

    Vertailun vuoksi vaikka Itä-Suomen läänissä luvut ovat:
    Yhteensä 205 081
    (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 67 056
    eli 32%

    Lapin maakunnassa
    Yhteensä 66 808
    (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 23 926
    eli 36%

  11. #26

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kani Näytä viesti
    Suuruuden ekonomia toimii huonosti monissa veronmaksajille tärkeissä asioissa. Helsinki on Suomen suurin kaupunki, jossa kuitenkin tuotetaan palveluja huomattavasti kalliimmalla ja tehottomammin kuin pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa.
    HUSsilla on ongelmansa, mutta...

    Yksityisiä työpaikkoja syntyy nimenomaan Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Joko ihmiset muuttavat keskuksiin, jolloin työllisyys paranee. Tai sitten pysyvät korvesssa ja työllisyys ei parane. Aluekehityspuuhasteluun ei enää oikeasti usko juuri kukaan. Se että pidetään joka niemen notko ja saarelma asuttuna talouden ja työllisyyden kustannuksellakin on ihan mahdollinen poliittinen valinta, se vaan pitäisi sanoa ääneen ja hyväksyä kustannukset, eli vaikkapa pienemmät eläkkeet. En usko että kannatusta löytyy.

    Tämän kysymyksen rinnalla YTV ja HUS ovat järjestelykysymyksiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kani Näytä viesti
    Meillä ei todellakaan ole mitään syytä opettaa muuta Suomea asioiden järjestämisessä.
    Kannatan lämpimästi sitä, että tehdään kuten ulkopuoliset (muu Suomi, OECD, jne.) sanoo, eli pannaan seudun hallinto yhteen. Ulkopuoliset ylipäänsä on usein aika terävänäköisiä.

  12. #27
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Yksityisiä työpaikkoja syntyy nimenomaan Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin.
    Hyvin sanottu. Keskustapuolue on jo vuosikymmeniä kiskonut rahaa maakuntien tekohengitykseen, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Muuttovirta käy kohti suuria keskuksia, vaikka miten yritettäisiin pitää maakuntia hengissä.

    Poliisin yksiköiden siirtäminen Rovaniemelle johti siihen, että ihmiset eivät halunneet muuttaa Helsingistä Rovaniemelle, joten heillä on suuria vaikeuksia saada sinne ammattitaitoista työvoimaa. Raippaluodon sillalla yritettiin saada vaasalaisia muuttamaan Mustasaareen, mutta kovin tyhjää siellä Raippaluodossa näkyy vieläkin olevan.

    Lahden oikorata on nähdäkseni hyödyllisin näistä maakuntapuuhasteluista, koska se lisää pääkaupunkiseudun kasvukäytäviin yhden uuden mahdollisuuden ja sen päässä on jo vankka keskittymä eli Lahti. Lahden työllisyys paranee kertaheitolla, kun pääsevät pk-seudun työpaikkojen makuun.

    Itä-Suomen matka-aikojen väheneminenkin on ihan hyvä, koska näin vähennetään tieliikennettä junan tullessa kilpailukykyisemmäksi. Kouvolan, Lappeenrannan tai Mikkelin kehitykseen en usko matka-ajan tunnin lyhenemisellä olevan vaikutusta, koska sieltä ei pääse käymään töissä Helsingissä vieläkään kohtuuajassa.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  13. #28
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Hyvin sanottu. Keskustapuolue on jo vuosikymmeniä kiskonut rahaa maakuntien tekohengitykseen, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Muuttovirta käy kohti suuria keskuksia, vaikka miten yritettäisiin pitää maakuntia hengissä.
    Siinähän juuri se ongelma onkin. Ei pelkkä raha syydettynä johonkin suuntaan takaa tuloksia. Yleensä poliittiset puolueet tykkäävät jakaa rahaa peruskannattajajoukolleen, joko suomen- tai ruotsinkieliselle. Tupaillassa kun luvataan uusi tienpätkä tai silta, niin johan taputus käy kovana. Kaikki tämä on pois järkevistä investoinneista joita pitäisi tehdä.

    Ei pidä myöskään sotkea maakuntakeskuksia ja haja-asutusalueita. Jos kaikki niputetaan yhdeksi "landeksi", analyyttinen asenne muuttuu mahdottomaksi ja keskustellaan pelkkien mielikuvien varassa.

    Miksiköhän muuten esimerkiksi Tampere ei juuri koskaan saa mitään? Voisiko nollaa lähenevä keskustan kannatus ja minimaalisen pieni ruotsinkielisten määrä vaikuttaa jotain?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Poliisin yksiköiden siirtäminen Rovaniemelle johti siihen, että ihmiset eivät halunneet muuttaa Helsingistä Rovaniemelle, joten heillä on suuria vaikeuksia saada sinne ammattitaitoista työvoimaa. Raippaluodon sillalla yritettiin saada vaasalaisia muuttamaan Mustasaareen, mutta kovin tyhjää siellä Raippaluodossa näkyy vieläkin olevan.
    Lehdissä oli muutama päivä sitten juttua näistä alueellistamisista. Juttua esiteltiin menestyksenä, mutta tosiasiassa se oli karua luettavaa. Virastoja oli räiskitty pitkin Suomenniemeä kuin haulikolla ampuen aivan pikkupaikkakunnille ja siten, että ne eivät keskenään muodosta mitään synergioita. Alunperinhän oli tarkoitus, että Turkuun kootaan kaikki meren kanssa tekemisissä oleva hallinto. Tampereen poliisikoulu + poliisiammattikorkea olisivat muodostaneet synergiaa mm. nyt Rovaniemelle sijoitetun poliisin tietohallintoyksikön sekä muistaakseni Riihimäelle lähetetyn lupahallintoyksikön (?) kanssa. En usko, että Rovaniemi sinänsä on huono paikka tietohallintoyksikölle paitsi että yksikkö on liian pieni (oliko jotain parikymmentä henkeä?) selvitäkseen yksin ja muodostaakseen synergiaa paikallisen osaamisen kanssa.

    Nykyisten viranhaltijoiden vastustus on asia, jolle ei pitäisi arvioinnissa laittaa painoa. Jos virasto on sijainnut Helsingissä, niin luonnollisesti koko henkilökunta on rekrytoitu alunperin sinne. Siksi vastustus on luonnollista. Päätös on vain tehtävä joskus, ja jos virasto saa elää 10-20 vuotta rauhassa ja sopeutua ympäristöönsä, sen sijainti muualla kuin Helsingissä muuttuu yhtä luonnolliseksi kuin aiempi sijainti Helsingissä.

    Eräänlainen alueellistamisen irvikuva on Hämeenlinnan suuri suosio. Sehän oli kerännyt lukunmääräisesti eniten työpaikkoja tähän asti toteutetuissa alueellistamisissa. Kaupunki on sinänsä ihan OK paikka, mutta voiko sitä kutsua alueellistamiseksi, jos virastoja muutetaan aivan Helsingin työssäkäyntialueen rajoille? Siksihän se on niin suosittu, että henkilökunta voi edelleen asua Helsingin seudulla ja pendelöidä päivittäin. Mutta silloin juuri alueellistamisella tavoitellut valtakunnantason hyödyt jäävät saavuttamatta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Lahden oikorata on nähdäkseni hyödyllisin näistä maakuntapuuhasteluista, koska se lisää pääkaupunkiseudun kasvukäytäviin yhden uuden mahdollisuuden ja sen päässä on jo vankka keskittymä eli Lahti. Lahden työllisyys paranee kertaheitolla, kun pääsevät pk-seudun työpaikkojen makuun.
    Ja taas viittaus siihen, että Helsingin läheisyys on ainoa autuaaksi tekevä asia... On tämä tietysti totta (ja itsekin puhun sen puolesta, että koko Etelä-Suomesta Tamperetta myöten tehtäisiin efektiivisesti yhtenäinen työssäkäyntialue sopivin liikenneyhteyksin), mutta tästä näkökulmasta esitettynä kyseessä ei ole maakunnan elinolosuhteiden parantaminen vaan Helsingin kasvupolitiikka. Joskus ne voivat kohdata, mutta niiden samaistaminen toisiinsa on vaarallista.

  14. #29
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Mikä onkaan periferiaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Eli siis Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on 26,79% koko maan työpaikoista ja 26,69% koko maan julkisen sektorin työpaikoista. Kun tuon pyöristää lähimpiin prosenttiin niin se on täsmälleen sama 27% kuin koko maan keskiarvo.
    Jännä luku. Kun yleinen mielikuva on, että "muu Suomi" pyörii lähinnä yhteiskunnan "suojatyöpaikkojen" voimin, niin tämähän todistaa, että "suojatyöpaikkoja" on suhteessa yhtä paljon Helsingissä. Kunnallisten palveluiden skaalaeduista huolimatta...

    Ja kun Lapin yms. luvut huitelevat > 30 % tasolla, niin voidaan päätellä, että kakkoskeskukset jäävät todella vähälle tällaisen epäsuoran valtiontuen suhteen.

    Kun huomioidaan kuinka paljon lukumääräisesti Helsingin seudulla on yksityisen puolen työpaikkoja, julkisen hallinnon työpaikkojen absoluuttinen määrä on kyllä aika suuri.

  15. #30
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ja taas viittaus siihen, että Helsingin läheisyys on ainoa autuaaksi tekevä asia... On tämä tietysti totta (ja itsekin puhun sen puolesta, että koko Etelä-Suomesta Tamperetta myöten tehtäisiin efektiivisesti yhtenäinen työssäkäyntialue sopivin liikenneyhteyksin), mutta tästä näkökulmasta esitettynä kyseessä ei ole maakunnan elinolosuhteiden parantaminen vaan Helsingin kasvupolitiikka. Joskus ne voivat kohdata, mutta niiden samaistaminen toisiinsa on vaarallista.
    Parasta on, jos nämä kaksi näkökulmaa voivat kohdata. Jos ehdotettu projekti on hyödyllinen sekä Helsingille että maakuntien miehille, sillä on suuri todennäköisyys toteutua. Muita tällaisia projektejahan ovat ELSA-rata, oikorata Saloon ja uusi kasvukäytävä, moottoritie Turkuun, joka lähentää Lohjan länsipuolista aluetta Helsinkiin. Samoin kaikki muut säteittäiset kulkuyhteydet Helsingistä.

    Mitä kertoo se, että lähes kaikki Suomen moottoritiet sijoittuvat Helsingistä säteittäin lähteville teille? Niillä reiteillä on volyymiä, kun on vahva keskus toisessa päässä. Suomen rata- ja tieverkon kuormituskartat näyttävät selvästi, että Helsingin yhteydet ovat raskaasti kuormitettuja ja poikittaisyhteyksillä kysyntää ei paljoakaan ole. Ei edes Tampereen ja Turun välillä. Voisi melkeinpä tehdä päätelmän, että Tampere ja Turku kannattaisi yhdistää Pasilan kautta Helsingistä säteittäin lähtevillä suurnopeusjunilla. Matka-aika olisi sama kuin nykyään, mutta saataisiin keskitettyä paremmin liikennevirtoja ja yhteydet kannattavammiksi. Tampereen ja Turun välisellä radalla olisi näin enemmän tilaa paikallisjunaliikenteelle ja radan varteen voitaisiin rakentaa ekologisia raidetaajamia.
    Yöbussissa on tunnelmaa

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •