Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Osittain toiveajattelua mutta arvioin näin tapahtuvan pitkällä aikavälillä koska Tampere, Jyväskylä ja Kuopio ovat saavuttamassa pikkuhiljaa jonkin kyllästymispisten ja sitten tulee muiden kaupunkien vuoro, sellaisten jotka voivat profiloitua erilaisilla ominaisuuksilla kuin Tampere, Jyväskylä ja Kuopio. Ei se tarkoita että nämä alkaisivat pienentyä vaan sitä että kasvu hidastuu muihin verrattuna.

Minusta enemmänkin vaikuttaa, Turku, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ja osin Oulu-Kemi-Tornio ovat menettämässä houkuttelevuuttaan. Ne ovat vähän syrjässä.

Minusta Suomen taloudellinen painopiste näyttää nyt valuvan voimakkaammin Helsinki - Tampere -Jyväskylä linjalle. Oulun kasvu uhkaa minusta hyytyä, kun ympäröiviltä seuduilta ei enää riitä yhtä paljon muuttajia ja Oulun työttömyystilanne ei ole kovin hyvä.

Jos aluepoliitiikkaa haluttaisiin tehdä, Oulun pitäminen jatkuvasti houkuttelevana olisi nyt olennaista. Mm. Lapin yliopiston siirtäminen Ouluun olisi minusta aluepoliittisesti hyvä ratkaisu. Samoin lähiseutujen epäsuosittujen AMK linjojen lakkauttaminen samalla kun annettaisiin Oulun koulutukselle mahdollisuus kasvaa. Tämä vaatii selkeää päätöstä siitä, että pohjois-suomessa on aidosti yksi kaupunki jolla pitemmän tähtäimen kehitysedellytyksiä.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Näkisin että elävä Rovaniemi välillisesti edesauttaa myös Oulun menestystä pitkällä aikavälillä, koska kaupunkien kesken on (tai ainakin pitäisi olla) verkostoitumista ja synergiaa. Jos Lapin yliopisto siirretään Ouluun, niin koko Oulun pohjoispuolinen Pohjois-Suomi autioituu, ja tuo ilmiö ennemmin tai myöhemmin tarttuu myös Ouluun, jonka vaikutusalue ulottuu koko Pohjois-Suomeen.

Oulusta on Rovaniemelle 220 kilometriä ja kaupunkien välillä aika huonot yhteydet (vrt. Esim Helsinki-Tampere 180 km). Ei Oulun ja Rovaniemen välillä minusta ole sen enempää verkottumis- ja synergiamahdollisuuksia kuin Oulun ja Helsingin välillä.

Kun Rovaniemellä ei ole kunnon edellytyksiä työllistää akateemisia, ei siellä kannata pitää myöskään yliopistoa.

Minusta yksi vaihtoehto ohjata koulutusta on vaan antaa opiskelijoiden valita. Tehdään päätös, että koko suomeen on alalle sama valintajärjestelmän pistemäärä ja opiskelijat saavat itse valita opiskelupaikkansa. Jonkinlainen siirtymäjärjestelmä toki tarvitaan. Ja sitten lopetetaan opinahjot, joille ei ole kysyntää.

Alunperin kirjoittanut petteri

Oulusta on Rovaniemelle 220 kilometriä ja kaupunkien välillä aika huonot yhteydet (vrt. Esim Helsinki-Tampere 180 km). Ei Oulun ja Rovaniemen välillä minusta ole sen enempää verkottumis- ja synergiamahdollisuuksia kuin Oulun ja Helsingin välillä.

Unohdat että pohjoisessa on hieman erilaiset etäisyyskäsitykset kuin täällä etelässä. Siellä parisataa kilometriä ei ole ylittämätön este, tosin sellainen useimmiten taitetaan autolla puutteellisen joukkoliikenteen vuoksi. Ei toki päivittäin, mutta verkottumismielessä kyllä. Oulun Stockallekin tulee käsittääkseni asiakkaita Pohjois-Ruotsia myöten.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kun Rovaniemellä ei ole kunnon edellytyksiä työllistää akateemisia, ei siellä kannata pitää myöskään yliopistoa.

Mulla on sellainen käsitys että Rovaniemen ja Joensuun ja Lappeenrannan yliopistot olivat puhtaita Kekkosen ajan ajattelun tuloksia, haluttiin ehkäistä itä- ja pohjois-Suomen työttömyyttä ja nostaa alueiden henkistä ilmapiiriä mutta Joensuun ja Rovaniemen yliopistojen perimmäiset tarkoitukset ovat jääneet minulta hieman epäselviksi. Onko Rovanniemellä esim jotain saamen kielen laitoksia vai jotain muuta erikoista, jota ei voi muualla käytännössä opiskella? Lappeenrannan olen ymmärtänyt lunastaneen paikkansa näistä kolmesta parhaiten koska siellä opiskellaan vain tekniikkaa ja taloutta ja palvelee siis alueen teollisuutta ja idänkauppaa.

Sikäli ymmärrän että jos pienempiä yliopistoja ei olisi ympäri maata niin moni helsinkiläisnuorikin joutuisi valitsemaan jonkun alemman koulutuksen koska kaikilla karsintapisteet eivät riitä Helsingin yliopistoihin ja korkeakouluihin.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Onko Rovanniemellä esim jotain saamen kielen laitoksia vai jotain muuta erikoista, jota ei voi muualla käytännössä opiskella?

Rovaniemellä on mm. oikeustiedettä, kansainvälistä politiikkaa ja mediaa.

Kaikkien noiden osalta ei paikkakunnalla tai Lapin alueella ole käytännössä lainkaan työpaikkoja yliopiston itsensä ulkopuolella.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Periaatteessa sama näkemys.

Näkemyseroja liittynee lähinnä seuraaviin seikkoihin:

1. Onko tämä kehitys itsessään positiivista, negatiivista vai neutraalia?
2. Voiko tähän kehitykseen vaikuttaa vai ei?
3. Jos tähän kehitykseen voi vaikuttaa, onko se toivottavaa?
4. Jos tähän kehitykseen voi vaikuttaa, mitkä ovat toimivat keinot?
5. Jos toimivia keinoja on, kuinka paljon niihin voi/kannattaa käyttää rahaa?

1) Isoissa rakenteellisissa muutoksissa on aina hyviä ja huonoja puolia, (suur)kaupungistuminen on kuitenkin nettona erittäin hyvä asia. Tautologiankin uhalla, ei ihmiset muuttaisi jos ei siitä olisi heille hyötyä. Tai sanotaan näin, realististet vaihtoehdot ei ole se että siellä missä on löytyy työpaikka, opiskelupaikka, mitä se nyt onkaan mitä lähdetään hakemaan, vaan se että on ilman ja pysyy paikallaan tai muuttaa.

2) Jos ei edellisestä tullut selväksi niin käytännössä ei voi vaikuttaa. Hidastaa ehkä, mutta mitä hyötyä tästä on? Kuitenkin sillä varauksella että palaan kohdassa neljä kuitenkin siihen mikä voisi toimia joten kuten.

3) Ei ole toivottavaa, koska hyvääkin tarkoittavat toimenpiteet tuottaa vaurioita. Resurssit on rajallisia eli muualta pois, lisäksi ja jälleen kerran käytännössä tukitoimet tuottaa vahinkoja myös siellä missä niiden tulisi auttaa. Esimerkki, vierailin aikoinaan työn puolesta yhden keskisuuren suomalaisen IT-yrityksen itä-suomalaieissa kaupungissa olevassa konttorissa. Ei mennyt hyvin ei, vaikka tarjoama oli minusta ihan kilpailukykyistä. Markkina on pieni, käytännössä keskussairaala ja pari firmaa, mutta voisi vielä elättää haarakonttorin. Kilpailijoina vaan on (kirjaimellisesti) mies ja koira start-uppeja joidenka toiminnan rahoittaa yritystuet joita jakaa etupäässä aluerahastot, ja kun ei alun jälkeen kannata niin tappiot jää veronmaksajille. Tee siinä sitten bisnestä. Kaupungissa oli edes kansallisen tason toimijoita em. mainitun lisäksi yksi, ja sekin on tainnut lopettaa haarakonttorin, kymmenkunta työtöntä lisää jotka todennäköisesti ymmärsi muuttaa pois. Minusta tuo on lähinnä surullista.

4) Ensimmäinen toimiva keino on lopettaa keinojen käyttö jotka vain pahentavat ongelma, elinkeinotuet nyt ainakin. Parannus nykytilanteeseen olisi jopa ihan jo se että olisi maakuntahallinto jolle vaan annetaan yhtenä tilisiirtona valtiolta nykytukia vastaava summa rahaa, tekee sitten sillä mitä parhaaksi näkee.

Liikenneyhteyksien parantaminen voi toimia, mutta vastaavasti se edellyttäisi maakunnissa sitoutumista sellaiseen kaavoitukseen joka esimerkiksi tukee rataa. Poliittinen realismi? Suomenruotsalaiset pienet rannikkokaupungit kyllä pärjää ihan kohtuullisesti, väitän että tällä on aika paljon tekemistä sen kanssa että ne eivät ole antaneet tuhota keskustojaan ja kaupunkirakennettaan

Jos halutaan useampia menestyviä kaupunkia niin sitten joihinkin kaupunkeihin pitää panostaa, ja joihinkin muihin vastaavasti ei. Esimerkiksi Lappenrantaan, mutta ei Mikkeliin ja Savonlinnaan. Poliittinen realismi?

Ratayhteydet ylipäänsä on keskeisiä, ml. se että niillä liikennöidään. Kts. Hanko. Syytämme tästä kyllä VR:ä.

Ylipäänsä tukien tulisi olla kertaluonteisia, ja jatkuvaa subventiota tulisi välttää.

5) Sanotaan nyt niin että jos se maksaa kovin paljon ja ennen kaikkea rahanmenolle ei näy loppua niin se indikoi sitä että tilanne on toivoton. Rationaalista olisi niin sanotusti kirjatata tappiot eikä heittää hyvää rahaa huonon rahan perään.

Temen kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä.

1) Kehityksellä on kaksi puolta. Kaupungistuminen itsessään lienee useimmiten positiivista, mutta keskittyessään liian harvaan kaupunkiin siitä tulee ongelma.

2) Voi vaikuttaa. Mm. Oulun kaupunki ja yliopisto todistavat siitä.

3-4) On toivottavaa vaikuttaa, mutta täytyy varoa ettei tuella vinouteta muita asioita. Siksi eräät tukemisen tavat ovat epätoivottavia. Suorat elinkeinotuet vinouttavat kilpailua ja ovat epätoivottavia. Liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin parantaminen ovat toivottavia ja pääosin tasapuolisia tuen muotoja. Maakuntahallinto ja sen suorittama priorisointi olisi paras tapa kanavoida valtion tuki oikeisiin kohteisiin. Tärkeää on että paikallinen raha kanavoituu samaa tietä. Paikallista aloitteellisuutta tulee tukea, ei lytätä. Vaikka kuinka tekisi mieli luokitella seutukuntia ja kaupunkeja vuohiin ja lampaisiin, niin mikä takaa että jaottelu menee oikein? Siksi on vaikea valtion taholta määritellä mihin paikkakunnille tukea pitää kanavoida ja mihin ei.

5) Tähän kun osaisikin sanoa jotain. Nähdäkseni tuen tarve ei saa kuitenkaan olla jatkuva. Isoja infrahankkeita ja muita investointeja pitää tukea, mutta käyttökuluihin ei pääsääntöisesti pidä antaa aluepoliittista tukea. (Tähän saattaa tosin liittyä poikkeuksia, joissa jatkuva tuki on tarpeen esim. jonkun tarpeellisen infraluontoisen liikenneyhteyden ylläpitämiseksi.)

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Vaikka kuinka tekisi mieli luokitella seutukuntia ja kaupunkeja vuohiin ja lampaisiin, niin mikä takaa että jaottelu menee oikein? Siksi on vaikea valtion taholta määritellä mihin paikkakunnille tukea pitää kanavoida ja mihin ei.

No lopetetaan sitten suurin osa aluetuista. Joillekin ihan köyhimmille maaseutukunnille voidaan maksaa hiukan köyhäinapua, mutta muuten lopetetaan laajamittainen rahojen siirto maakunnista toisiin.

Jos vaikka Lapilla on ilman rahan lapioimista etelästä varaa ylläpitää vaikka yliopistoa, niin ylläpitäköön.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Lisätietoa Lapin yliopiston koulutusaloista.

En tunne ko. yliopistoa enkä paikkakuntaa, joten on vaikea arvioida miten ne tukevat toisiansa. Sen voin kyllä arvata, että ilman Lapin yliopistoa voisi olla vaikea saada asianajajia, syyttäjiä, julkishallinnon virkamiehiä tai opettajia Lappiin tai Pohjois-Suomeen. No, opettajia koulutetaan Oulussakin, mutta juristeja ei. Pohjoisen tutkimuksen ja matkailun ymmärrän myös, ja nähdäkseni taide ja viestintäkin tavallaan voivat tukea omaehtoista työllistymistä (?). Vaikea ulkopuolisen arvioida tarpeellisuutta. Uskoakseni kuitenkin yliopisto elävöittää kaupunkia ja pitää sitä hengissä, mikä saattaa olla edullisempi vaihtoehto kuin antaa Rovaniemen vain kuihtua pois. Puhumattakaan siitä, että toki rovaniemeläisillä on oikeus asua kotikaupungissaan, joka sitäpaitsi tuo aika paljon matkailutuloja Suomelle. Ei olisi oikein verottaa matkailutuloja, mutta olla järjestämättä paikkakunnalle koulutusmahdollisuuksia. Se olisi siirtomaahallintoa.

Olen lievästi sellaisen käsityksen että Lakimiesliitto pitää huolen siitä että juristiksi opiskelemaan pääseminen on järjestetty mahdollisimman hankalaksi jotta valmistuneet juristit pystyisivät ansaitsemaan mahdollisiman hyvin kilpailun puuttuessa. Siksi Helsingissä aloituspaikkoja on mahdollisimman vähän, ja kun muihin yliopistoihin on ehdotettu lakimieskoulutusta niin Lakimieliitto on määränny käytänössä paikat (sen jäseninä ovat olleet monet ministerit ja tasavallan presidentit) , ja Rovaniemi valittiin aikoinaan kolmanneksi paikaksi jossa koulutustajärjestetään jotta mahdollisimman harva eteläsuomalainen lähtisi sinne. Eli ei välttämättä ollenkaan Lapin juristitarpeesta huolehtiminen.

t. Rainer