Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut hmikko

Hajasijoituksessa tuntuu olevan vähän ongelmana kotimainen siltarumpupoliitikka, eli "haja" ei voi tarkoittaa Tamperetta ja Turkua, tai vaikka Lahtea, kun ne ovat jo isoja ja etelässä. Helsinkiin kohdistuvia asuntomarkkinapaineita sun muita päiväkodinrakentamisia olisi voitu helpottaa hajasijoittamalla kahden tunnin junamatkan päähän tai alle.

Tämä on kyllä todellinen ongelma, ja paha sellainen. Hajasijoitus tarkoittaa tällä hetkellä vain sitä että valitaan syrjäinen sijaintipaikka. Tampereen ja Turun pitäisi saada hajasijoituslaitoksia oman painoarvonsa mukaisesti. Mikä ei tietenkään tarkoita, että kaikki hajasijoitus pitäisi tapahtua näihin kaupunkeihin. Kyllä Jyväskylä, Vaasa, Kuopio ja Oulu tarvitsevat ja ansaitsevat nekin oman osansa.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Semmoisen henkilökunnankin, jota ei saa Kuopioon mitenkään, olisi voinut saada muuttamaan Turkuun. Esim. lääkis on ja kansainvälisesti merkittävää biolääketieteen tutkimusta ja lääkefirmoja. Kulttuurin puute on tietysti siinä määrin karmivalla tasolla, että järkytyksekseni kuulin tuttavieni käyvän Tukholmassa oopperassa kun Helsingissä on kuulemma aina joku huono laulaja (järkytyin siis lähinnä matkakuluista).

Tuo on totta Turusta, mutta olen ollut siinä uskossa, että Kuopionkin lääketieteellinen tutkimus on ihan kansainvälistä tasoa.

Heh, niinhän se on, että jos lähteä pitää, niin miksi välttämättä aina Helsinkiin. Tukholma voi olla ihan hyvä vaihtoehto kulttuurin nauttimiseen. Ja jos tunneli Tallinnaan olisi olemassa, Tampereeltakin tulisi helposti lähdettyä sinne. Tosin Tampereelta ei ole kauhean usein tullut kulttuurin vuoksi Helsinkiin lähdettyä (itse asiassa teatteriin tasan yhden kerran). Teatteria on Tampereella omastakin takaa, ja jos ei riitä, niin Ryanairillä pääsee nopeasti West Endin esityksiin kiinni, jotka ovat sentään omaa luokkaansa. Samoin parilla New Yorkin matkallani olen nähnyt yhteensä kolme teatterikappaletta Broadwayllä. Se on ollut elämys, osittain siksi että on päässyt katsomaan amerikkalaisesta TV:stä tuttuja laatunäyttelijöitä luonnossa (esim. David Hyde Pierce eli Frasierin Niles-veli).

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Virastojen ei mielestäni kuitenkaan tarvitse sijaita Bulevardilla tai Espalla. Poikkeuksiakin on kuten Ilmailuhallinto tietenkin lentokentällä ja KRP Tikkurilassa jne. Sijainti arvokkaassa ympäristössä on kuitenkin joidenkin virastojen johtajien mielestä houkutin rekrytoida motivoituneita henkilöitä. Jos palkka ja työsuhde-edut eivät yllä yksityisen sektorin tasolle niin pitää olla muita houkuttimia.

Juuri tällä viikolla jossain uutisoitiin että julkisen sektorin palkat ja edut ovat nykyään paremmat kuin yksityisellä sektorilla. Tämä ei ole terve tilanne, koska julkinen sektori ei skaalaudu alaspäin eikä sen työtä voida tehostaa samalla tavalla kuin esim. teollisuudessa.

Tosin täytyy muistaa että tämä keskustelu lähti siitä, että jotkut valittavat kuinka paha liikennetilanne on Helsingissä. Jos liikenteen määrä jatkuvasti kasvaa niin hajasijoitus olisi resepti vähän viilentää ylikuumaa tilannetta. Jos oikeasti Helsingin alle pitää muka louhia tunneli jotta virkamiehet pääsevät työpaikoilleen keskustaan niin sitten sopii kysyä eikö niitä työpaikkoja kannattaisi siirtää vähän ruuhkattomampiin paikkoihin. Tai sitten voidaan todeta, ettei se tunneli niin välttämätön oikeastaan olekaan.

Esimerkiksi Helsingin asuntotilanteen kannalta 4 000 työpaikkaa, joka on siis poliittinen tavoite eikä toteuma, on aika yhdentekevä asia. Tuo on Helsingin asukasluuvusta 0,7% ja Pääkaupunkiseudun asukasluvusta 0,4%. Pääkaupunkiseudulla väestökasvu on jotain 10 000 - 20 000 vuodessa, Musta tämä alueellistaminen on lyhyesti sanottuna aluerakenteen kannalta täysin yhdentekevää puuhastelua, koko maan työpaikoista tuo on promilleja suurimmissakin kuvitelmissa.

Jos sä tykkäät tilastoja kaivella niin tuolta http://pxweb2.stat.fi/Database/StatF.../tyokay_fi.asp Minä en jaksa.

Valtaosa valtion duunareista Helsingissäkin on ihan jotain yliopiston tuntiopettajia, poliiseja, KELAn virkailijoita, työvoimaneuvojia, sotilaita, tms. Niitä sun kaipaamiasi hyväpalkkaisia virkamiehiä, kansliapäälliköitä tai yliopiston ylempää hallintoa esimerkiksi, on pikemminkin satoja kuin tuhansia. Ja heidän osuus koko valtion palkkapotista ei ole kummoinen.

Eri sortin keravat on täynnä puolityhjiä toimistotaloja Helsingissäkin, toimitilaa on ylipäänsä tyhjänä ja kaavoissa huonommilla paikoilla Helsingin seudulla niin paljon että siitä on ylitarjontaa. Työpaikat keskittyy hyviin paikkoihin, vaikkapa sellaisiin joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja Keravalta esimerkiksi ei ole, sieltä pääsee sujuvasti vain Pääradan varteen. Sellaiset työpaikat jotka tarvitsee mieluummin halpaa tilaa on sitten huonommilla paikoilla. En oikein ymmärrä mikä tässä on ongelma, ei vaan kaavoita niitä työpaikkoja sinne missä niille ei ole kysyntää.

Kaavoituksen perusajatus ei ole kysyntään reagoiminen, koska kysyntään reagoidaan parhaiten yksityisinvestoinneilla ilman kaavoitusta. Kaavoituksessa pyritään pakottamaan tarkoituksenmukainen kysyntä siihen, mitä viitsitään tarjota. Joskus tulos on ihan hyvä, varsinkin jos talous kasvaa niin, että myös huono kaavoitus kelpaa -- paremman puutteessa, onhan kyse monopolista.

Miksi Helsingin keskustaan, ainoaan suomalaiseen paikkaan jossa ei autoa henkilökohtaisesti tarvitse ikinä, pitää olla niin järkyttävä parkkipaikkatarjonta? Koska kiinteistökehityksen autopaikaton vaihtoehto on kiinteistökehitys ulkomailla, koska Suomeen ei voi, onhan kyse monopolista.

Miksi Helsingin keskustaa, Suomen halutuinta asuin- ja toimitila-aluetta, ei laajenneta? Koska keskustaan investoijan vaihtoehto on investoida ulkomaiseen kaupunkiin, jossa ei tosiasiallisesti kaavoiteta tai kaavoitus on ärhäkän keskustamielistä. Koska Suomeen ei voi, onhan kyse monopolista.

Kaavoituksen ensisijainen funktio Suomessa on autoilun edistäminen.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Kuopiosta ei löydy lääkealan osaamista Varmaankin laatulehti Helsingin Sanomien selvittämä kiistaton fakta.

Kyllä paremman luokan osaajien rekrytoiminen Kuopion tapaiseen syrjäiseen kyläpahaseen on hyvin vaikeaa. Lääkelaitos tarvitsee myös ihmisiä, jotka pystyvät verkottumaan ja toimimaan kansainvälisesti. Ei tuollaiset ihmiset syrjäseuduilla yleensä halua asua.

Täältä löytyy yksityiskohtaisia tietoja valtion budjettitalouden henkilöstömäärästä vuonna 2003 (sivulta 65 alkaen).

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2d6a35907a9b41d3c2256fdc003a9166/$file/hallintoselonteko_070405.pdf

Suomessa on neljä maakuntaa, joiden osuus valtion työpaikoista on suurempi kuin niiden väestöosuus.

Uusimaa: valtion työpaikoista 38,9 %, väestöstä 25,6 %
Lappi: valtion työpaikoista 4,3 %, väestöstä 3,6 %
Keski-Suomi: valtion työpaikoista 5,3 %, väestöstä 5,1 %
Kanta-Häme: valtion työpaikoista 3,6 %, väestöstä 3,2 %

Kainuussa kummatkin osuudet ovat samat eli 1,7 %.

Uudenmaan kaikista palkansaajista valtion henkilöstöä on 7,8 %, mikä on saman verran kuin Kainuussa. Määrä on suurempi vain Lapissa eli 8,7 %. Seuraavana tulevat Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.

Uudellamaalla on...
100 % lainsäädäntötoimen
34,5 % oikeustoimen
75,2 % keskushallintoyksiköiden
19 % väliasteen yksiköiden
26,1 % paikallishallinnon
36,7 % opetus- ja sosiaalitoimen henkilöstöstä.

Täällä taas on tiedot siitä mitä ja mihin on alueellistettu vuosien 2001 ja 2010 välisenä aikana (liite 2).

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_...VA_Finaali.pdf

Uudellamaalla oli vuonna 2009 28,4 % Suomen väestöstä ja se tuotti vuonna 2008 37,2 % Suomen BKT:stä.

Valtion verotulojen alueellisesta jakaumasta ei ole tarkempia tilastoja. Päästäneen kuitenkin aika lähellä oikeaa, jos oletetaan, että verotus seuraa aika tarkasti BKT:tä, tuolla oletuksella Uudeltamaalta tuli 37 % valtion verotuloista.

Jos Uudellamaalla on 39 % valtion työpaikoista, tuo vastaa aika tarkkaan Uudenmaan osuutta valtion verotuloista.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kyllä paremman luokan osaajien rekrytoiminen Kuopion tapaiseen syrjäiseen kyläpahaseen on hyvin vaikeaa. Lääkelaitos tarvitsee myös ihmisiä, jotka pystyvät verkottumaan ja toimimaan kansainvälisesti. Ei tuollaiset ihmiset syrjäseuduilla yleensä halua asua.

Puhdasta ennakkoluuloa. Tiedeihmiset verkostoituvat kansainvälisesti monilla aloilla, mm. lääketieteessä, ihan riippumatta siitä missä sijaitsevat. Mitenköhän muuten huippuosaajia saadaan rekrytoitua Oxfordin ja Cambridgen tapaisiin tuppukyliin? Sattumoisin olin työmatkan yhteydessä jälkimmäisessä 3 päivää viime viikolla (vaikken tieteilijä olekaan). Kauppojen yleisin sulkemisaika oli 17.30 tai 18.00, kirjakauppa meni kiinni klo 19.00 ja vain Sainsburyn ruokakauppa oli auki jonnekin 22.30 tai 23.00 (?) asti. Tähän verrattuna esim. Tampere on suoranainen metropoli kun Stockan edessä on kova vilinä vielä klo 20-21 välillä ja Akateeminenkin on auki 21.00 asti.

Alunperin kirjoittanut Walle

Suomessa on neljä maakuntaa, joiden osuus valtion työpaikoista on suurempi kuin niiden väestöosuus.

Uusimaa: valtion työpaikoista 38,9 %, väestöstä 25,6 %
Lappi: valtion työpaikoista 4,3 %, väestöstä 3,6 %
Keski-Suomi: valtion työpaikoista 5,3 %, väestöstä 5,1 %
Kanta-Häme: valtion työpaikoista 3,6 %, väestöstä 3,2 %

[...]

Uudellamaalla on...
100 % lainsäädäntötoimen
34,5 % oikeustoimen
75,2 % keskushallintoyksiköiden
19 % väliasteen yksiköiden
26,1 % paikallishallinnon
36,7 % opetus- ja sosiaalitoimen henkilöstöstä.

Täällä taas on tiedot siitä mitä ja mihin on alueellistettu vuosien 2001 ja 2010 välisenä aikana (liite 2).

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_...VA_Finaali.pdf

Kiitos hienosta infopaketista. Luvut ovat varsin mielenkiintoisia. Ja selvitys hyvin pikaisella perehtymisellä tukee käsitystä, että alueellistaminen on joko kustannusneutraalia tai aiheuttaa hieman säästöjä. Samoin selvitys ainakin niiltä osin kuin ehdin vilkaista on varovaisen optimistinen pidemmän ajan hyötyjen suhteen.

Alunperin kirjoittanut petteri

Uudellamaalla oli vuonna 2009 28,4 % Suomen väestöstä ja se tuotti vuonna 2008 37,2 % Suomen BKT:stä.

Valtion verotulojen alueellisesta jakaumasta ei ole tarkempia tilastoja. Päästäneen kuitenkin aika lähellä oikeaa, jos oletetaan, että verotus seuraa aika tarkasti BKT:tä, tuolla oletuksella Uudeltamaalta tuli 37 % valtion verotuloista.

Jos Uudellamaalla on 39 % valtion työpaikoista, tuo vastaa aika tarkkaan Uudenmaan osuutta valtion verotuloista.

BKT on ongelmallinen mittari, koska maanlaajuisesti toimivien yritysten arvonlisäyksestä huomattava osa tilastoituu Helsinkiin kun sitä jaetaan nuppiluvun perusteella. Samoin ko. yritysten maksamista veroista huomattava osa tuloutuu Helsinkiin pääkonttoreiden vuoksi. Sitäpaitsi eikös BKT:hen tilastoidu kaikki työ, siis myös hallintotyö? Jos virkamies puuhastelee Helsingissä, hän kasvattaa osaltaan Helsingin alueellista BKT:tä riippumatta siitä mitä puuhastelu oikeasti tuottaa arvonlisäyksenä. Minusta on ongelmallista perustella työpaikkojen sijoittamista jonnekin (=alueellisen BKT:n kasvattamista) sillä että siellä jossakin jo valmiiksi tuotetaan suuri osa BKT:stä. Tämä logiikka puree omaa häntäänsä.