Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut ultrix

Tampere on kovaa vauhtia kasvamassa kakkoskaupungiksi. Kasvutahti Tampereen seudulla on jo nyt Helsingin seutua suurempi, ainakin suhteellisesti.

Pidetään peukkuja sitten! Mutta eiköhän Turussakin herätä ruususen unesta.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Myös Kainuun itsehallintokokeilu pitää ottaa huomioon. Kainuussa osa valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tehtävistä on sälytetty maakunnalle.

Minusta parasta olisi delegoida ainakin maankäyttö, liikennesuunnittelu, jätehuolto, koulutoimi ja muu sivistyksellinen puoli (museo- ja kirjastotoimet) maakunnan tai seutukunnan päätösvaltaan. Osittain näin on jo toimittu esim. Pirkanmaalla (Pirkanmaan jätehuolto ja yhteinen kirjastokortti liki koko maakuntaan).

Nämä ovat aika pientä näperrystä verrattuna siihen että valtiovalta antaisi täydellisen veroautonomian maakunnalle kuten Jani (ensimmäisessä puheenvuorossaan) ehdotti. Sellaista ei edes Ahvenanmaalla ole. Nämä mutokset voidaan tottakai toteuttaa esim seutukuntahankkeilal ja kuntia liittämällä yhteen. Kuntaliitoksia puuhataan parhaillaan juuri kustannusten karsimiseksi ja siksi että suuri osa virkamiehistä lähtevät eläkkeelle lähivuosikymmenenä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut vompatti

Suomen paperiteollisuudesta noin kolmasosa sijaitsee lähempänä Lappeenrantaa kuin mitään muuta yliopistokaupunkia. Näetkö paperiteollisuuden jo sellaisena auringonlaskun alana, joka ei uusia diplomi-insinöörejä tarvitse?

Valitettavasti Lappeenrannassa ei ole puunjalostusteknistä osastoa (korjaa jos olen väärässä mutta ei ainakaan ollut 80-luvulla), sellainen löytyy vain Otaniemestä, ja metsänhoitajaksikin voi opiskella vain Viikissä.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Onko joku sanonut, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusyksiköt ovat miniyksiköitä? Lähes kaikki Suomen sähkömoottoreiden tutkimus on keskittynyt Lappeenrantaan. Saisivatko nuo professorit ja tutkijat enemmän aikaiseksi Helsingissä? Lisäksi merkittävä osa Suomen ydinenergiatekniikan tutkimuksesta on keskittynyt Lappeenrantaan, enkä osaa pitää tuota yksikköä kovin pienenä

Tämä on totta mutta Lappeenrannassa ei ole sähkömoottoritehtaita eikä ydinvoimaloita. Kuvittelisin että itärajan läheisyys ja aikoinaan tiivis yhteistyö SNTL:n asiantuntijoiden kanssa olivat perustelu näiden sijoittuimselle sinne 1980-luvulla.

Jos yliopisto-opetusta jotenkin pitäisi hajoittaa ja keskittää uudestaan aloittain ja kaupungeittain, niin Lappeenranta olisi mainio paikkakunta kaikelle metsätalouteen liittyvälle tieteelle ja tutkimukselle, Kuopio maatalous- ja elintarviketieteille, Tampere vastaavasti sähkö- ja konetekniikka ja yhteiskuntatieteet, Oulu elektroniikka ja vuoritekniikka, Turku humanistiset tieteet, teologia, kauppakorkeat, lääketiede ja biologia, Jyväskylä matemattis-luonnontiede, tietojenkäsittely ja kasvatus. Pääkaupunkiseudulle jäisivät vain rakennusteknikka, arkkitehtuuri sekä Taideteollinen korkeakoulu. Mutta tämä uusjako olisi pitänyt toteuttaa viimeistään 1960-luvulla, nyt taitaa olla vähän liian myöhäistä.

Alunperin kirjoittanut Kani

Yhtä lailla Helsinki on Euroopan farmiseura, jonka pitää elää, ja joka tarvitsee isonveljen tukea, tarvitsi mm. elintarvike->kemikaaliviraston sijoituksessa, jota ajettiin Suomeen nimenomaan aluepoliittisista syistä ja samojen vallanpitäjien toimesta, jotka vastustavat kotimaista aluepolitiikkaa äänekkäästi.

Ei ole minunkaan logiikkaan mahtunut että miksi Lipponen aikoinaan halusi Helsinkiin juuri Elintarvikeviraston kaikista virastoista. Ehkä hän halusi kerjätä ymmärrystä juuri kepulaisilta jotka kokivat tulleensa kohdelluksi väärin sinipunahallituksen aikaan. Sitäpaitsi sille virastolle sopivampi paikka olisi ehdottomasti ollut joku kaupunki missä elintarvikkeita todellisuudessa tuotetaan kuten esim Kuopio tai Seinäjoki.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mitä kertoo se, että lähes kaikki Suomen moottoritiet sijoittuvat Helsingistä säteittäin lähteville teille?

Minusta se kertoo sen, että Suomessa on panostettu Helsinkikeskeisyyteen jo vuosikymmenet. Välttämättä sitä ei ole tehty tietoisena tarkoituksena, mutta silloin ehkä hallinnassa olevan alue- ja liikennepolitiikan puutteesta.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Voisi melkeinpä tehdä päätelmän, että Tampere ja Turku kannattaisi yhdistää Pasilan kautta Helsingistä säteittäin lähtevillä suurnopeusjunilla. Matka-aika olisi sama kuin nykyään, mutta saataisiin keskitettyä paremmin liikennevirtoja ja yhteydet kannattavammiksi.

Jos lähes kaksi kertaa pidemmällä matkalla matka-aika muodostuu samaksi, jossain on vakava vika. Turku-Tampere -välin tyyppisilla yhteyksillä päästään hyvinkin 80 km/h keskinopeuteen päätepisteiden välillä, vaikka matkalla olisi parikymmentä pysähdystä. 160 km:n keskinopeus sisältäen vielä junanvaihdon on mahdollista todellisin suurnopeusjunin, mutta en tuossa enää mitään järkeä näe.

Kaupunkien ja seutujen välisessä liikenteessä pitää nähdä asetelma samalla tavalla kuin kaupunkiliikenteessäkin. Ensin tarjotaan palvelu, jolla on hyvä nopeus ja mahdollisimman paljon pysähdyksiä, jotta yhteyden palvelukyky maksimoituu. Jos yhteysvälille on kysyntää kylliksi, voi harkita kapasiteetin lisäystä vähemmin pysähdyksin ja suuremmalla keskinopeudella. Mutta vähentämättä maksimaalisen palvelun tarjontaa. Eli bussiliikenteestä tutuin termein: ensin ajetaan vakiovuorot ja pikavuoroja ajetaan lisäksi, jos niille on kysyntää.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nämä ovat aika pientä näperrystä verrattuna siihen että valtiovalta antaisi täydellisen veroautonomian maakunnalle kuten Jani (ensimmäisessä puheenvuorossaan) ehdotti. Sellaista ei edes Ahvenanmaalla ole.

Täytyy tietysti huomauttaa että kärjistin tahallani asiaa hieman. Erilaisia aste-eroja on tässäkin olemassa. Mutta ehkä sanoma kaikkein kirkkaimmin kiteytyy mahdollisimman radikaalissa mallissa.

Juttu kuitenkin on niin, että jos raha kanavoituu valtion jakaminen tukiaisina, niin sitten kaikki vääntyy aina keskusteluksi siitä kuka saa ja kuinka paljon. Ja mikä on tarpeeksi. Jos se kerätään itse suoraan paikallisilta äänestäjiltä, niin sitten tuo pakottaa järkevään taloudenpitoon. Ja vastaavasti valtion pakottaisi parempaan taloudenpitoon se, jos se ei voisi tehdä kuin nyt eli eduskunta säätää lakeja joiden kustannusvaikutus jää kuntien kannettavaksi. Ja kunnat ovat liian pieniä yksiköitä kantamaan ja tasaamaan kustannuksia nyky-yhteiskunnassa. Esim. jo yksi alkoholin väärinkäytöstä johtuva lapsen huostaanotto pienessä maaseutukunnassa voi romuttaa kunnan budjetin moneksi vuodeksi. Tai jos tulee muutama lonkkaleikkaus liikaa, joista pitää maksaa byrokraattisesti (=raskaasti ja kalliisti) hallinnoidulle sairaanhoitopiirille hoitomaksuja. (Samaan aikaan kun ko. sairaalassa voi kyllä olla vapaata leikkauskapasiteettia riittämiin.)

Alunperin kirjoittanut teme

HUSsilla on ongelmansa, mutta... Yksityisiä työpaikkoja syntyy nimenomaan Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Joko ihmiset muuttavat keskuksiin, jolloin työllisyys paranee. Tai sitten pysyvät korvesssa ja työllisyys ei parane. Aluekehityspuuhasteluun ei enää oikeasti usko juuri kukaan.

Tämän kysymyksen rinnalla YTV ja HUS ovat järjestelykysymyksiä.

Helsingin seudun ilmeiset puutteet ovat näissä keskusteluissa aina "järjestelykysymyksiä", mutta näille järjestelykysymyksille ei vain tapahdu mitään. Helsingin seudulla tehottomuus saa vapaasti rehottaa, mutta jos maakunnissa joku paikkakunta osoittautuu miinusmerkkiseksi, se tulee tyhjentää.

Politiikan tehtävä on pitää huolta kaikista suomalaisista, ei vain tyydyttää markkinatalouden kulloisiakin tarpeita, joihin ihmisten tarkoituksellinen keskittäminen varmasti sopisi. Keskittämisen ajamiseksi viljellään mielellään retoriikaa muusta Suomesta taantuvana erämaana. Muutama keskus ei voi tulevaisuudessakaan olla koko Suomi, eikä ole nytkään. Yksityisiä työpaikkoja syntyy koko ajan muuallekin kuin kasvukeskuksiin ja elämisen arvoista elämää eletään sadoissa kunnissa eri puolilla Suomea.

Meille helsinkiläisille ei ole mitään todellista hyötyä siitä, että seutumme kasvaa hallitsemattomasti ja sen asukaslukua pyritään tarkoituksellisesti paisuttamaan.

Alunperin kirjoittanut Kani

Politiikan tehtävä on pitää huolta kaikista suomalaisista, ei vain tyydyttää markkinatalouden kulloisiakin tarpeita, joihin ihmisten tarkoituksellinen keskittäminen varmasti sopisi. Keskittämisen ajamiseksi viljellään mielellään retoriikaa muusta Suomesta taantuvana erämaana. Muutama keskus ei voi tulevaisuudessakaan olla koko Suomi, eikä ole nytkään. Yksityisiä työpaikkoja syntyy koko ajan muuallekin kuin kasvukeskuksiin ja elämisen arvoista elämää eletään sadoissa kunnissa eri puolilla Suomea.

Meille helsinkiläisille ei ole mitään todellista hyötyä siitä, että seutumme kasvaa hallitsemattomasti ja sen asukaslukua pyritään tarkoituksellisesti paisuttamaan.

Keskittämistä ei kukaan aja. Se on ihan "luonnonvalintaa". Isot kaupungit houkuttelevat ihmisiä ja elinkeinoelämää. Jos kaupunki ei kasva, se taantuu.

Aluepolitiikalla on yritetty huonolla menestyksellä hidastaa vääjäämätöntä kehitystä. Tietotyöhän siirtyminen on lisännyt entisestään riittävän suurten kaupunkien kilpailuetua. Toimivan innovaatioympäristön syntyminen vaatii erittäin monipuolista ympäristöä. Pienet syrjäiset kaupunkiseudut(Rovaniemi, Joensuu, Pori, Mikkeli, Lappeenranta, Kotka, Kajaani jne.) eivät pysty saavuttamaan kriittistä massaa eivätkä innovaatioprosessit pysy hengissä.

Minusta aluepolitiikassa pitäisi keskittyä siihen, että yksi tai kaksi muutakin seutua kuin Helsinki, Tampere ja Oulu saavuttavat tarpeellisen "innovaatiomassan" eikä roiskia rahaa joka puolelle. Samalla on syytä pyrkiä tukemaan menestyneimpien kaupunkien kehitystä eikä hillitsemään sitä. Kasvun vauhdittaminen tuo enemmän tuloja yhteiseen kassaan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Keskittämistä ei kukaan aja. Se on ihan "luonnonvalintaa".

Kyllä sitä ajetaan. Ja yksi yleisimmistä ajajien argumenteista on kehityksen "vääjäämättömyys". Miksi siis tehdä mitään, jos kaikki tapahtuu päätöksistämme riippumatta?

Mutta asiat eivät vain "tapahdu". Meillä ei olisi nykyisenkaltaista Kuopiota, Oulua tai Joensuuta, jos joku jo 50-luvulla olisi keksinyt uskonnon "luonnonvalinnasta". Ko. kaupunkien yliopistot olisi jätetty perustamatta, koska kaikki kuitenkin menevät Helsinkiin.

En yhtään käsitä, miksi hengissä pysymisen mittapuuksi on nyt otettu "innovaatioprosessit". Ei kai Kajaania, Kotkaa tai Mikkeliä ole perustettu kvartaalitalouden innovaatiohautomoiksi. Kyllä ne ovat alun perin olleet eri asemassa, eikä niiden lakkauttamista voi perustella yhden vuosikymmenen teknologiahurman mittareilla. Mistä me tiedämme, millaiselle elämälle tulevaisuudessa on kysyntää?

Näistä asiostahan on kyse myös joukkoliikennepolitiikassa, josta tällä foorumilla enemmän puhutaan. Kyllä me voimme päättää, että junayhteyksiä tarvitaan vain muutaman innovaatiokeskuksen välille, ja muu jääköön oman onnensa nojaan. Erilaiset radat voimme myös julkisesti tuomita kannattamattomiksi, jos olemme ahdaskatseisia ja uskomme vain yhteen kehitysvisioon.

Alunperin kirjoittanut Kani

Kyllä sitä ajetaan. Ja yksi yleisimmistä ajajien argumenteista on kehityksen "vääjäämättömyys". Miksi siis tehdä mitään, jos kaikki tapahtuu päätöksistämme riippumatta?

Mutta asiat eivät vain "tapahdu". Meillä ei olisi nykyisenkaltaista Kuopiota, Oulua tai Joensuuta, jos joku jo 50-luvulla olisi keksinyt uskonnon "luonnonvalinnasta". Ko. kaupunkien yliopistot olisi jätetty perustamatta, koska kaikki kuitenkin menevät Helsinkiin.

Kuopio on esimerkki hajasijoituksen vahingollisuudesta. Aikoinaan ei päästy yhteisymmärrykseen Itä-Suomen yliopiston sijoittamisesta Kuopioon, vaan tiedekunnat roiskittiin Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan eikä mikään noista kaupungeista pystynyt kehittymään kasvukeskukseksi.

Samoin Lapin yliopiston tiedekunnat olisivat parantaneet reilusti Oulun kasvuedellytyksiä, kun Rovaniemelle niistä ei ole paljonkaan hyötyä.

Jotta yliopistosta on hyötyä seudun kehitykselle, sen pitää olla iso ja monialainen. Suomen kokoisessa maassa 4-6 yliopistokaupunkia on ihan riittävästi.

Alunperin kirjoittanut teme

Tällainen verkostuminen, tai sanotaan vaikka niin kuin Snellman rihmastoituminen jos tuo on liian mediaseksikäs termi, johtaa solmuihin verkossa. Näitä ovat käytännössä suuret kaupungit. Jos emme halua keskittymistä kaupunkeihin, pitäisi keksiä joku vaihtoehtoinen tapa jolla (kaikki) asiat hoidetaan. Tämä olisi myös kelpo vientituota, koska ei samaa ongelmaa ole ratkaistu missään muuallakaan.

Pari pointtia:

1) Ei kukaan ole ehdottanut, että virastoja pitää maaseudulle sijoittaa. Ja hajasijoituksen suhteen pitää olla jotain järkeä, jotta löytyy synergiaa. Poliisin tietohallintokeskukselle olisi esim. Tampereella ollut enemmän synergiaa kuin Rovaniemellä. Mikä ei tietenkään tee Rovaniemestä epäkelpoa paikkaa sijoittaa joitakin muita toimintoja. Huonoilla hajasijoituspäätöksillä tuotetaan vain lisää vettä myllyyn, joka väittää ettei hajasijoitus sinänsä toimi.

2) Hallintotyön (ja yksityisellä puolella tietotyön) organisointi virtuaaliorganisaation malliin, etätyön soveltaminen, prosessien sähköistäminen jne. olisivat itse asiassa todella hyvä vientituote Suomelle. Valitettavasti näitä ei synny yleensä kuin pakon edessä. Esimerkiksi oma työnantajani pisti muutama vuosi sitten yhtäkkiä päälle absoluuttisen matkustuskiellon sisäisiin palavereihin. Sitä on sittemmin asteittain löysätty, mutta jälkikäteen arvioiden hyöty oli, että tuolloin kaikki yhtäkkiä oppivat käyttämään puhelinpalaveria ja nettipalaveria yms. työkaluja. Aikaisemmin ei ollut pakkoa ja silloin matkustettiin jopa tunnin mittaisiin rutiinipalavereihin pahimmillaan monta kertaa viikossa. Työn tuottavuus nousi välittömästi, samoin balanssi työn ja yksityiselämän välillä parani.

Alunperin kirjoittanut OECD

Rural Finns perceive the development of Helsinki with a great lack of trust, fearing that any transfer of resources to Helsinki will jeopardise their own resources or marginalise them. On the other hand, the increasing significance of the Helsinki region for the economic growth of the whole country is also quite clear.

OECD:n ekspertti on tietysti käynyt Helsingissä kuuntelemassa paikallisen ekspertin näkemyksiä. Monen Helsingissä pääkonttoriaan pitävän firman arvonlisäykseen kuuluu itse asiassa aika paljon muualla Suomessa tehtyä työtä, joka vain putkahtaa ulos firmasta siten, että se näyttäisi syntyvän pääkonttorilla. Nimenomaan innovaatioita syntyy huomattavalta osin juuri muualla kuin Helsingissä, missä taas tehdään suurin osa rutiinista hallinnoinnista. Tilastoinnilla voidaan tietysti yrittää hahmottaa tällaisia asioita, mutta ne eivät pääse pureutumaan yritysten sisäiseen työn organisointiin.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Itsetyytyväisyys on myrkkyä todelliselle innovatiivisuudelle, joka ei viihdy kabineteissa tai julista maailmalle omaa erinomaisuuttaan.

Vai, että vaatimattomuus kaunistaa. Ei pidä paikkaansa. Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten välillä eikä liika vaatimattomuus yleensä ole eduksi. Kylläisyys ei tietysti ole hyväksi, mutta usko asiaan on kaiken kehityksen edellytys.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Niin, tuo tietotyö on muuten kohtuullisen helppo myös virtualisoida toisin kuin perinteinen teollisuus tai kauppa. Periaatteessa tietotyöntekijät voisivat itse valita asuinpaikkansa, kunhan työnantajat vielä vähän kypsyttelevät työnteon organisointia ja teknologioita.

Vaativa tietotyö on hyvin vaikea virtualisoida. Se vaatii henkilökohtaista vuorovaikutusta. Rutiinit voidaan virtualisoida, mutta kehittämisessä ryhmä tekee aina paremman tuloksen kuin yksilö. Tietotyö vaatii paljon henkilökohtaista kanssakäymistä.