Sivu 31 / 35 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 1121272829303132333435 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 451-465/517

Viestiketju: Aluepolitiikkaa

  1. #451

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Vapaa yrittäminen on hyvä asia, mutta se tarkoittaa että valtion pitää ottaa näppinsä irti mm. koulutus- ja innovaatiopolitiikasta. Maan eri osiin pitäisi sitten voida vapaasti perustaa yliopistotasoisia oppilaitoksia alalle kuin alalle. Tosin realistisesti näkisin että julkisen sektorin, esim. maakunnan, kannattaa kuitenkin olla mukana koulutuspolitiikassa. Se tuo pitkäjänteisyyttä, johon täysin yksityiset korkeakoulut eivät kenties kykenisi. Vaikka mistä sen tietää: alunperin aika monta Suomen yliopistoa ja korkeakoulua on perustettu yksityisesti ja vasta kansallistettu "tiedostavalla" aikakaudella, näin esim. läheisesti tuntemani Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto.
    Kannatan valtion näppien irrottamista koulutuspolitiikasta suurelta osin. Se voitaisiin aloittaa sillä, että sopivalla aikavälillä eri yliopistoihin olisi sama pisteraja eli pyritään esimerkiksi opiskelemaan lakia. Jos opiskelija pääsisi sisään, hän voisi vapaasti valita opiskeleeko Helsingissä vai Rovaniemellä. Rahoitus tulee yliopistoille opiskelijoiden mukaan. Sama muilla aloilla. Ihan yhdessä yössä tuota ei toki voi toteuttaa.

  2. #452
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kannatan valtion näppien irrottamista koulutuspolitiikasta suurelta osin. Se voitaisiin aloittaa sillä, että sopivalla aikavälillä eri yliopistoihin olisi sama pisteraja eli pyritään esimerkiksi opiskelemaan lakia. Jos opiskelija pääsisi sisään, hän voisi vapaasti valita opiskeleeko Helsingissä vai Rovaniemellä. Rahoitus tulee yliopistoille opiskelijoiden mukaan. Sama muilla aloilla. Ihan yhdessä yössä tuota ei toki voi toteuttaa.
    Millä tavoin tuo yhtenäinen pisteraja ajaisi tavoitetta? Se että opiskelija vie rahoituksen mukanaan olisi tietysti markkinataloutta, mutta yhtenäinen pisteraja ei. En ole pohtinut koulutuspolitiikkaa kovin syvällisesti, mutta jos markkinamalliin mentäisiin niin vaikuttaisi luontevalta että yliopistot kilpailisivat keskenään kaikin mahdollisin tavoin. Tämä tarkoittaisi että esimerkiksi Lapin yliopistoon pääsisi opiskelemaan oikeustiedettä helpommin kuin Helsingin yliopistoon. (Kuten varmaan nykyään pääseekin?) Se tietysti tarkoittaisi että Lapin yliopiston taso potentiaalisesti laskisi suhteessa Helsingin yliopistoon, mikä puolestaan vähentäisi sen houkuttavuutta, joten heidän itsensä pitäisi kiristää sisäänottovaatimuksia riittävästi, jotta taso säilyy. Ja ennen kaikkea pitäisi löytää joku uniikki asia, jonka vuoksi Lapin yliopisto on parempi valinta kuin Helsingin yliopisto. Osalle opiskelijoista läheisyys voisi olla sellainen asia, toisille joku erikoisala ja kolmansille parempi henkilökohtainen ohjaus. Ja tietysti Lapin yliopisto voisi perustaa sivutoimipisteen vaikka Helsinkiin ja kilpailla suoraan Helsingin yliopiston kanssa. Yliopisto sitten sisäisesti allokoisi resurssejaan ja loisi synergioitaan eri toimipisteiden kesken.

    No, tämä on vähän ajatusleikkiä. En usko että ihan puhdas markkinamalli on välttämättä paras malli. Puhdas keskusjohtoisuuskaan tuskin sitä on. Eri hallintomallit optimoivat eri asioita. Jos halutaan korostaa maakunnallista ja alueellista vaikuttavuutta, niin sitten maakunnallistaminen olisi todennäköisesti toimiva vaihtoehto ja linjassa laajamittaisen maakuntahallinnon ja -autonomian kanssa.

  3. #453

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Eli tällaistakin voi "maakuntayliopistossa" opiskelu olla.
    En laskisi Turun ja Tampereen yliopistoja ja korkeakouluja maakuntayliopistoiksi. Tampere ja varsinkin Turku ovat yliopistokaupunkeja, vaikka ei ihan samalla tavalla kuin Cambridge tai Harward, mutta kuitenkin enemmän sellaisia kuin Helsinki.

    Maakuntayliopistoiksi lasken sellaiset joilla on suppea ainevalikoima kuten Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Vaasa ja Rovaniemi. Keskisarjassa ovat Jyväskylä ja Oulu.

    t. Rainer

  4. #454
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    En laskisi Turun ja Tampereen yliopistoja ja korkeakouluja maakuntayliopistoiksi. Tampere ja varsinkin Turku ovat yliopistokaupunkeja, vaikka ei ihan samalla tavalla kuin Cambridge tai Harward, mutta kuitenkin enemmän sellaisia kuin Helsinki.

    Maakuntayliopistoiksi lasken sellaiset joilla on suppea ainevalikoima kuten Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Vaasa ja Rovaniemi. Keskisarjassa ovat Jyväskylä ja Oulu.
    Mutta pitäisi olla joku objektiivinen kriteeri, jolla luokitella näitä. Kyllähän myös Jyväskylä ja Oulu ovat isoja, monialaisia yliopistoja. Ja täytyy muistaa, että nykyisten Helsingin ulkopuolisten yliopistojen historiakaan ei ole kauhean pitkä (ulkomuistista taisi olla niin että Turun yliopisto perustettiin 1920, Turun kauppakorkea 1950, Oulun yliopisto 1958 ja Tampereen yliopisto siirrettiin Helsingistä 1966, Tampereen teknillinen korkeakoulu perustettiin muistaakseni vielä joskus tuon jälkeen Otaniemen etäkampuksena tms.). Mistä sen tietää mitä pienestä maakuntayliopistosta voi suotuisissa oloissa kehittyä esim. seuraavan 50 vuoden aikana?

    Muuten, havahduin juuri siihen, että eihän Kuopion yliopistoa ole enää olemassakaan. Ne yhdistyivät juuri Joensuun kanssa Itä-Suomen yliopistoksi, joka on kokoluokassa ihan heti Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston takana. Ja tarkkaan ottaen Turun kauppakorkeakin on nyt osa Turun yliopistoa. Eli kyllä tämä yliopistokenttäkin näyttää muuttuvan pikku hiljaa.

  5. #455
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    ... Tampereen teknillinen korkeakoulu perustettiin muistaakseni vielä joskus tuon jälkeen Otaniemen etäkampuksena tms.). Mistä sen tietää mitä pienestä maakuntayliopistosta voi suotuisissa oloissa kehittyä esim. seuraavan 50 vuoden aikana?
    TTKK perustetiin TKK:n sivukorkeakouluksi 1965 ja siitä tuli itsenäinen korkeakoulu 1972. Minä aloitin opinnot siellä 1975 ja teekkarilakkiini sain vielä Otaniemen kokardin. Viimeisenä vuosikertana.

    TTKK perustettiin siksi, että haluttiin lisätä DI-koulutuksen määrää. Mutta myös laatua. Tampereella koulutusohjelmat poikkesivat Otaniemestä. Nykyään taitavat olla enemmän päällekkäisiä siten, että Otaniemessä on karsittu joitain kapea-alaisuuksia. Mutta edelleen on keskitytty eri asioihin.

    Jatko-opintojen myötä olen saanut tutustua businespohjaiseen korkeakouluun nykyisessä Aalto-yliopistossa, enkä liputa sellaisen puolesta. Yhteistyö teollisuuden kanssa on hyväksi, mutta tieteen itsenäisyydelle ja riippumattomuudelle ei ole hyväksi joutua toimimaan rahoittajien ehdoilla. On kestämätön tilanne, ettei perustutkimusta tai muuta nopeasti liiketoiminnaksi muutettavaa tiedettä voi harjoittaa, kun sellaisen rahoittaminen ei ketään kiinnosta.

    Kun ollaan joukkoliikennefoorumilla, on hyvä todeta, että koko joukkoliikenneala on sellainen, että vähäkin tutkimus kuolee ja kuihtuu pois, jos sitä voi tutkia vain ulkoa saatavalla rahalla. Tehokas ja hyvin hoidettu joukkoliikenne ei ole minkään yrityksen taloudellinen intressi, koska tavoitteena on minimoida joukkoliikenteeseen liittyvät ostot kun kaikki yritykset haluavat maksimoida myynnin. Asia kiinnostaa ainoastaan julkista sektoria, joka joutuu rahoittamaan joukkoliikenteen. Mutta paljonko sieltäkään heruu rahaa tutkimukseen, kun liikennelaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset kuten HSL painiskelevat itsekin raha- ja resurssipulassa. Se vähä raha mitä löytyy, menee käytännössä alan konsulteille. Eivätkä ne tee tiedettä, sillä tieteellä ei konsulttifirma pysy hengissä.

    Minusta tiede kuuluu niihin yhteiskunnan toimintoihin, joita ei voi hoitaa markkinavetoisesti. Tieteestä on päätettävä strategiaperustein ja se on pakko rahoittaa julkisesti, koska vain harvoin tieteen rahoittaminen on taloudellisesti tuottavaa. Tästä seuraa myös se, että on aika lailla yhdentekevää, missä tiedettä tehdään. Ei siihen päde sama mikä pätee liiketoiminnan menestykseen.

    Antero

  6. #456

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Helsingin ulkopuolisten yliopistojen historiakaan ei ole kauhean pitkä
    No, se Helsingin yliopiston pitkä historia on Helsingin ulkopuolista (Turun Akatemia 1640-1828). Jos Turun Akatemian kautta ei oteta lukuun, niin Helsingin ylipiston historia on aika tarkkaan 90 vuotta pidempi kuin ÅA:n ja TY:n.

    Mutta mitäpä näitä luokittelemaan. Valtionhallinnon ja kaikkien muidenkin mantra on viime vuodet ollut kunkin putiikin keskittyminen vahvuuksiinsa. Käytännössä rönsyjä ei ole paljon karsittu ja osittain toteutettu politiikka on tehnyt siitä jopa vaikeampaa. Turussa esimerkiksi on monia luonnontieteiden laitoksia kaksin kappalein puhtaasti kielipolitiikan takia, mikä on vahvasti englannin kielellä toimivilla aloilla varsin älytöntä. Sitten on semmoisia kukkasia, että ÅA opettaa suomea ja kouluttaa suomenkielen opettajia, kun kadun toisella puolella on suomenkielinen yliopisto, joka tekee samaa (siis kouluttaa myös suomea vieraana kielenä opettavia). ÅA:n opettajakoulutus on sijoitettu taktisesti Vaasaan, minne etelän ruotsinkieliset eivät halua mennä asustelemaan ja jättävät osin harjoittelun tekemättä. Lopputulemana on epäpäteviä opettajia ruotsinkielisissä kouluissa ja suomenkielisiä huonommat PISA-tulokset sun muuta.

  7. #457

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mutta pitäisi olla joku objektiivinen kriteeri, jolla luokitella näitä. Kyllähän myös Jyväskylä ja Oulu ovat isoja, monialaisia yliopistoja. Ja täytyy muistaa, että nykyisten Helsingin ulkopuolisten yliopistojen historiakaan ei ole kauhean pitkä (ulkomuistista taisi olla niin että Turun yliopisto perustettiin 1920, Turun kauppakorkea 1950, Oulun yliopisto 1958 ja Tampereen yliopisto siirrettiin Helsingistä 1966, Tampereen teknillinen korkeakoulu perustettiin muistaakseni vielä joskus tuon jälkeen Otaniemen etäkampuksena tms.). Mistä sen tietää mitä pienestä maakuntayliopistosta voi suotuisissa oloissa kehittyä esim. seuraavan 50 vuoden aikana?
    Minusta on hiukan vaikea uskoa, että mikään nykyisillä pienistä yliopistopaikkakunnista on mahdollisuuksia kasvaa elinvoimaisiksi yli 20000 opiskelijan tai tutkijan yliopistopaikkakunniksi. Suomessa ei ole niin paljon yliopistokykyisiä nuoria. Minusta pienimmät yliopistot kannattaisi muuttaa ammattikorkeakouluiksi. Esimerkkeinä ammattikorkeiksi muutettavista yliopistoista, voidaan ottaa vaikka Lappeenranta, Vaasa, Rovaniemi ja Joensuu.

  8. #458
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Minusta on hiukan vaikea uskoa, että mikään nykyisillä pienistä yliopistopaikkakunnista on mahdollisuuksia kasvaa elinvoimaisiksi yli 20000 opiskelijan tai tutkijan yliopistopaikkakunniksi. Suomessa ei ole niin paljon yliopistokykyisiä nuoria. Minusta pienimmät yliopistot kannattaisi muuttaa ammattikorkeakouluiksi. Esimerkkeinä ammattikorkeiksi muutettavista yliopistoista, voidaan ottaa vaikka Lappeenranta, Vaasa, Rovaniemi ja Joensuu.
    Mikä raja tuo 20 000 opiskelijaa on? Uskoisin että puoletkin riittää komeasti elinvoimaiseen toimintaan. Tiukemmalla alakohtaisella fokuksella ehkä neljäsosakin.

    Muuttaminen ammattikorkeakouluiksi on tietysti yksi vaihtoehto. Olennaistahan maakunnallisen vaikuttavuuden kannalta lienee enemmän opetus kuin tutkimus. Mutta kun korkein opetus perustuu tutkimukseen, niin kyllä tutkimustakin täytyy jonkin verran olla. Tarkoituksenmukaista nimittäin tuskin on laskea näistä laitoksista valmistuneiden osaamistasoa ja uramahdollisuuksia.

    Toinen asia on sitten se, että nykyinen ammattikorkeakoulutus on räjähtänyt kokonaan käsistä. Sitä pitäisi järkeistää. En sano suoraan karsia, koska se saattaisi johtaa väärään mielikuvaan. Mutta paikka paikoin sopii kysyä missä suhteessa koulutusmäärät ja -alat ovat tarpeeseen nähden.

  9. #459

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mikä raja tuo 20 000 opiskelijaa on? Uskoisin että puoletkin riittää komeasti elinvoimaiseen toimintaan. Tiukemmalla alakohtaisella fokuksella ehkä neljäsosakin.
    Maailman parhaaksi mainitulla MIT:lla on opiskelijoita 10 300. Bostonin seudulla on sitten tietty lisäksi Harvard sun muita instituutioita, joten opiskelijapopulaatiota muuten riittää.

  10. #460
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Toinen asia on sitten se, että nykyinen ammattikorkeakoulutus on räjähtänyt kokonaan käsistä. Sitä pitäisi järkeistää. En sano suoraan karsia, koska se saattaisi johtaa väärään mielikuvaan. Mutta paikka paikoin sopii kysyä missä suhteessa koulutusmäärät ja -alat ovat tarpeeseen nähden.
    Samaa mieltä. Olen itsekin käynyt ammattikorkeakoulututkinnon ja opetuksen taso oli mitä oli, kun opinahjoni ei pysynyt mukana kehityksen kärryillä, kun yhtäkkiä toisen asteen oppilaitoksessa ryhdyttiin kouluttamaan "asiantuntijoita työelämään". Valmistumisestani on hiukan vajaat kymmenen vuotta, joten sitä en osaa sanoa, millainen on koulutuksen nykyinen taso tuossa samassa opinahjossa.

    Ammattikorkeakoulujärjestelmällä oli kai alun perin tarkoitus kilpailla korkeakoulututkintojen kanssa, mutta käytännön toteutuksessa olikin sitten suuria eroja koulusta riippuen. Ja taisi joku viisas unohtaa senkin seikan, että työelämässä pitää olla niitä käytännön työn tekijöitä tietty määrä, jotta työelämä rullaa. Kaikki eivät vaan voi olla niitä "työelämän asiantuntijoita", jotka kehittävät työelämää - mutta eivät kai tee mitään konkreettista.

    t. "Ammattikorkeakoulun käynyt, mutta käytännön työn tekijä nykyisessä pestissä"
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  11. #461

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Bostonissa (alueella 4,6 miljoonaa asukasta) taitaa olla yliopisto-opiskelijoita melkein saman verran kuin Suomessa. Alueen kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäisen hallintoyksikön koko. Ja muutenkin MIT:n edellytykset menestyä ovat erilaiset, kun sinne hakee maailman opiskelijoiden, professoreiden ja tutkijoiden kerma.

    Suomalaiset pienet yliopistot joutuvat tyytymään Suomessakin suurelta osin keskinkertaisuuksiiin sekä opiskelija-aineksessa, opettajakunnassa että tutkijoissa. Edellytykset korkealaatuiselle koulutukselle ovat siis huonot.

  12. #462
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Suomalaiset pienet yliopistot joutuvat tyytymään Suomessakin suurelta osin keskinkertaisuuksiiin sekä opiskelija-aineksessa, opettajakunnassa että tutkijoissa. Edellytykset korkealaatuiselle koulutukselle ovat siis huonot.
    Voi olla, mutta sillä on pärjättävä mitä on. Kannattaa edes yrittää. Vaihtoehto kun on lyödä hanskat tiskiin. Aika varmaa on, että koulutettu keskinkertaisuus on hyödyllisempi kuin kouluttamaton keskinkertaisuus. Ja kyllähän suomalaiset keskinkertaisuudet ovat aika hyvän maan luoneet lähes tyhjästä. Suomen valtti on tietty tasalaatuisuus, sitä tietää mitä saa. Muualla voi olla todella teräviä huippuja, mutta myös todellisia pöljäkkeitä. Meillä on niukasti kumpiakaan. Ja yritysmaailman näkökulmasta se tasalaatuisuus ei kaikissa tehtävissä ole haitta vaan voi olla jopa etu. Siitä olen melko varma että pelkällä maan sisäisellä keskittämisellä ei saada aikaan huippua. Sen sijaan osa lahjakkuuspotentiaalista jää hyödyntämättä ja maa kurjistuu.

  13. #463

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Edellytykset korkealaatuiselle koulutukselle ovat siis huonot.
    Väitän, että tämä on kukkua. Edellytykset eivät ole sen huonommat kuin vastaavan kokoisella populaatiolla missään muallakaan. Yhteiskunnan ja peruskoulun toimivuuden perusteella pitäisi olla paremmatkin kuin monessa paikassa. Hyvällä hengellä, innolla, pitkäjänteisyydellä ja yhteistyöllä osaaminen on aina syntynyt. Suomi ei ole järin suuri houkutin ulkomaisille tekijöille akateemisen yhteisön pienuuden, syrjäisyyden ja ilmaston takia, mutta kykyjä voi kyllä aivan hyvin kasvattaa omasta takaa. Kliseeksi asti on mainostettu suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää, joka nähtävästi pystyy tuottamaan 'huippuja' (vieroksun sanaa) suhteettoman paljon kansan kokoon nähden. Mikään ei estä tekemästä vastaavaa muilla aloilla ja korkeakouluasteella (Sibelius-Akatemia on tosin sekin kriitikoiden mielestä ummehtunut). Suomalaisia akateemisia palkkojakin ihminen sietää, jos työ on mielekästä ja mielenkiintoista, mitä tiede helpostikin voi olla.

    Nykyinen yliopistopolitiikka ei käytännön tasolla ole tätä mitenkään tukemassa, kun byrokratiaa myllätään uusiksi jatkuvasti ja kaikennäköistä planketin täyttöä ja turhaa raportointia lisätään sen kun ehditään. Tälllä hetkellä yliopistojen taloushallinto on siinä jamassa, että hyvä jos kukaan saa edes yhtä laskua maksetuksi. Hallintoihmisiltä ei saa vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, kun he ovat samassa kaaoksessa. Energia menee kaikkeen muuhun kuin siihen mihin pitäisi, eli tutkimukseen ja opetukseen. Vika ei ole edellytyksissä, jos ammumme itseämme jalkaan.

  14. #464
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6707

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Kliseeksi asti on mainostettu suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää, joka nähtävästi pystyy tuottamaan 'huippuja' (vieroksun sanaa) suhteettoman paljon kansan kokoon nähden. Mikään ei estä tekemästä vastaavaa muilla aloilla ja korkeakouluasteella (Sibelius-Akatemia on tosin sekin kriitikoiden mielestä ummehtunut).
    Kyllä sekin onnistutaan pilaamaan. Hajasijoitetaan Sibis vaikkapa Kajaaniin, ei siinä muuta tarvita.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  15. #465
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Aluepolitiikkaa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Kyllä sekin onnistutaan pilaamaan. Hajasijoitetaan Sibis vaikkapa Kajaaniin, ei siinä muuta tarvita.
    Itse asiassa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelma sijaitsee Kuopiossa. En usko että se tekee siitä huonompaa kuin se olisi Helsingissä.

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •