Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Alunperin kirjoittanut teme

Jos puhutaan Helsingistä ja aluepolitiikasta, olennaista on se että Helsingin kasvua ei tarkoituksella kampiteta. Muun maan kilpailukykyä saa ja voi parantaa, mutta sen tekeminen Helsingin kilpailukykyä heikentämällä ei ole kenenkään etu.

Minä taivun myös tälle kannalle. Kun Helsinki voi hyvin niin muukin Suomi voi. Kun Helsinki voi huonosti, se heijastuu muuallekin. Sille ei voi enää mitään että pääelinkeinomme ovat kokeneet voimakkaita rakenemuutoksia niin että vientiteollisuudemme selkäranka ja työllistävimmät toiminnot siitä toimii nykyisin pk-seudulla siinä missä se ennen toimi paikakunnilla tyyppiä Valkeakoski, Mänttä ja Vuoksenniska.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Ohimennen tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on seuraavat seudut, joiden väestön oletetaan kasvavan vuoteen 2020: Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu. Kaikki paikkakuntia joilla on isohko yliopisto. Ainakaan näden paikkojen kasvua ei saisi mennä torpedoimaan.

Ei tietenkään pidä mennä. Oletteko lukeneet Suomen Kuvalehden viime numeron? Siellä on Osmo Soininvaaran haastattelu liittyen aluepolitiikkaan ja hän ennustaa nimenomaan juuri näille maakuntien yliopistokaupungeille kasvu- ja menestysmahdollisuuksia Helsingin rinnalle. Mutta muuiden kohdalla ei lupaa kovin hyvää. Lukekaa se haastattelu, en viitsi siteerata sitä kun ei ole lehteä edessäni, mun mielestäni "Ode" on kuitenkin yksiä vihreiden harvoja realistisen kaupunkipolitiikan päälle ymmärtäviä. Harmi että on enää vain taustavaikuttajana politiikassa.

Alunperin kirjoittanut teme

Otetaan esimerkki: Santahamina pitäisi saada asuinkäyttöön. Kysymyksessä on potentiaalisesti lähestulkoon Jyväskylän kokoinen asukasmäärä. Rakentajia löytyy, halukkaita asukkaita löytyy, rahaa ylipäänsä on, kaupunki ajaa hanketta voimakkaasti, valtiolla on varmaan parempaakin käyttöä sille miljardille eurolle joka tuon maapalan arvo on... Mikä mättää? Asia olisi pitänyt saada hoidettua varuskuntien järjestelyjen yhteydessä, pisteet (Keskustalaiselle!) puolustuministerille edes jonkinlaisesta yrityksestä. Asiassa on maanpuolutustuksellinen ulottuvuus, mutta se että ei onnistunut kertoo myös pinttyneestä asenteesta että jos Helsinki saa jotain niin se on muilta pois.

Santahaminan luovuttamisessa asuinkäyttöön on se ongelma että jos Helsinkiä ei pystytä puolustaa uskottavasti mereltä tulevaa suurhyökkäystä vastaan rannikkolinnakeketjun avulla, niin mahdollisessa salamasodassa koko Helsinki menetetään alta aikayksikön. Sandis ja muut Helsingin ympäröivät saaret ovat pääkaupungin "lukko". Mahdollinen Nato-jäsenyys tai muu liittoutuminen sekä siihen liittyvät uudelleenjärjestelyt ja strategiamuutokset voivat tietenkin nopeasti muuttaa Puolustusvoimien kantaa asiassa, mutta nyt eletään kokonaan oman puolustuksen varassa ja siksi Sandis on välttämätön. Mielestäni oli myös munaus luopua Tuusulan Ilmatorjuntarykmentistä koska se suojasi Hki-Vantaan lentokenttää, päärataa ja kehäkolmosta, mutta ilmeisesti sen aselajin suorittaneilla kavereilla on jokin hyvä selitys miksi niin tehtiin. Ilmatorjunta on ilmeisesti nykyään niin mobiili aselaji, ettei se vaadi varuskuntaa välittömästi suojeltavan kohteen lähellä, mutta rannikkotykistö toimii sattuneista syistä eri lainalaisuuksilla.

On olemassa tietenkin se mahdollisuus että Sandikseen sallittaisiin siviili-asutusta osalla saarta ja että kulkulupakontrollista saaren rajalla luovuttaisiin. Suomessa on monta muuta varuskuntaa keskellä kaupunkia joissa ainakin peruskoulutuskasarmien pihoilla saa kuka tahansa siviili palloilla ilman kulkulupaa. Varsinaiset linnoitussaaret pysyisivät visusti maihinnousukiellossa.

Koko Santahaminan asuntorakentaminen (sekö myös Sipoon alueiden liitoshanke) on putkahtanut esiin siitä syystä että Malmin pienkonelentokenttää on sitä puolustamaan syntyneen kansalaisliikkeen painostuksen takia mahdotonta muuttaa asuinkäyttöön. Kun heitä ovat ryhtyneet avustamaan maan parhaimmat juristit ja kansalaisliikkeeseen kuuluu myös pääministerimme niin peli on käytännössä selvä.

Alunperin kirjoittanut teme

Toinen esimerkki on korkeakoulut: en ymmärrä mitä saavutetaan sillä normaalikuviolla, että nuori mies Helsingistä lähtee Lappeenrantaan opiskelemaan kun Otaniemeen ei pääse, on siellä pari vuotta, ja palaa takaisin Helsinkiin töihin.

Saavutetaan ne hyödyt että stadilainen oppii Karjalan muretta ja muutenkin vähän maakuntien elämästä. Nimim kokemusta on .

Alunperin kirjoittanut teme

Varmasti asuu, mutta jotta ostaisin argumentin, että Nurmijärvistyminen kertoo muuttuneista asumispreferensseistä niin asumisen Nurmijärvellä pitäisi maksaa edes lähes yhtä paljon kuin Helsingissä.

Niin pitäisi. Toki Nurmijärven sisällä on hintaeroja kanssa. Klaukkalassa joutuu pientalosta tai tontista jo maksamaan jo lähes yhtä paljon kuin Espoosta tai vähintään Vantaalta, mutta Rajamäellä pitkät työmatka-ajat Helsinkiin vaikuttaa jo hintoihin. Perusongelma on se, että valtiovalta tukee työmatkavähennyksten ja dieselpolttonesteen hinnoittelun muodossa sitä että muutetaan 50-100 km päähän työpaikalta, vaikka se on mieletöntä ympäristön kannalta koska se lisää autoilua. Muualla Suomessa kuin Uudellamaalla se on tietenkin perusteltua koska se helpottaa työvoiman liikkuvuutta, mutta ruuhka-Suomessa lainalaisuudet ovat toiset ja siksi monet ulosmittavat verohyödyn muuttamalla sellaisiin paikkoihin joissa julkinen liikenne on mahdollisimman huonosti järjestetty.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Et ole ensimmäinen joka on ehdottanut tuota. Suomen pääkaupunkiahan on siirretty jo kerran. [...] Jos meren pinta nousisi, niin Helsingin keskeisiä toimintoja todennäköisesti siirtyisi muutama kilometri sisämaahan päin. Käytänössä sitä tapahtuu nytkin. Helsingin historiallista keskustaa rakennettaisiin suojaamaan patoja.

Ihan selvyyden vuoksi tarkennan, että en oikeastaan esittänyt, että pääkaupunkia pitäisi siirtää. Käytin noita argumentteja esimerkkinä siitä, millaiselta kuulostaa kun näkökulma käännetään päälaelleen.

Helsinki saa kyllä jatkaa minun puolestani pääkaupunkina, kunhan sillä varjolla ei poljeta muita. Tosin jos tilannetta haluttaisiin muuttaa, niin voisin kyllä itse debatoida pääkaupungin virtualisoimisen ja hajasijoittamisen puolesta, kuten vanhassa Karin pilakuvassa (verohallinto Karhulaan, kirkkohallitus Taivassaloon, Tamminiemen herra Myllykarttuun jne. ). En tietysti ihan noin konkreettiseen tyyliin kuin Kari, mutta siten, että ministeriöitä voisi sijoittaa suoraan eri puolille maata ja rakentaa toimiva sähköinen asioidenhallinta- ja workflow-järjestelmä. Olisi kaiketi ensimmäinen kerta missään maassa kun tämä toteutettaisiin, joten kokemusta ei liene eikä ole tietoa onnistuisiko. Mutta argumentoinnin vuoksi olisi mielenkiintoista käydä tämäkin skenaario läpi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Oletteko lukeneet Suomen Kuvalehden viime numeron? Siellä on Osmo Soininvaaran haastattelu liittyen aluepolitiikkaan ja hän ennustaa nimenomaan juuri näille maakuntien yliopistokaupungeille kasvu- ja menestysmahdollisuuksia Helsingin rinnalle. Mutta muuiden kohdalla ei lupaa kovin hyvää.

Erinomainen kolumni (ei haastattelu), meinasin lainata tänne, mutta kun se ei ole vielä Soininvaarana kotisivulla. Mielenkiintoinen väite oli, että Kerava-Lahti oikorata eikä Porvoon kautta kulkeva oli viime vuosikymmenen merkittävin aluepoliittinen linjaus, koska se suuntasi Helsingin kasvua Lahden suuntaan Porvoon/Kotkan sijasta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Santahaminan luovuttamisessa asuinkäyttöön on se ongelma että jos Helsinkiä ei pystytä puolustaa uskottavasti mereltä tulevaa suurhyökkäystä vastaan rannikkolinnakeketjun avulla, niin mahdollisessa salamasodassa koko Helsinki menetetään alta aikayksikön.

Mikä meillä suojaa vaikka Vuosaarta maihinnousulta? Looginen paikka varuskunnalla olisi lentoaseman tienoilla. Rannikkotykistö voi jäädä Santahaminaan tai muille saarille.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mielestäni oli myös munaus luopua Tuusulan Ilmatorjuntarykmentistä koska se suojasi Hki-Vantaan lentokenttää, päärataa ja kehäkolmosta, mutta ilmeisesti sen aselajin suorittaneilla kavereilla on jokin hyvä selitys miksi niin tehtiin.

Olisi pitänyt keskittää sinne Hyrylään...

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Koko Santahaminan asuntorakentaminen (sekö myös Sipoon alueiden liitoshanke) on putkahtanut esiin siitä syystä että Malmin pienkonelentokenttää on sitä puolustamaan syntyneen kansalaisliikkeen painostuksen takia mahdotonta muuttaa asuinkäyttöön.

Malmi ei riitä joka tapauksessa. Nyrkkisääntönä: Helsinkiin pitäisi rakentaa vähintään 5000 asuntoa, eli 10 000 asukasta, eli puoli miljoona kerrosneliötä vuodessa. Tuplatahti olisi toivottavaa ainakin toistaiseksi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Perusongelma on se, että valtiovalta tukee työmatkavähennyksten ja dieselpolttonesteen hinnoittelun muodossa sitä että muutetaan 50-100 km päähän työpaikalta, vaikka se on mieletöntä ympäristön kannalta koska se lisää autoilua. Muualla Suomessa kuin Uudellamaalla se on tietenkin perusteltua koska se helpottaa työvoiman liikkuvuutta, mutta ruuhka-Suomessa lainalaisuudet ovat toiset ja siksi monet ulosmittavat verohyödyn muuttamalla sellaisiin paikkoihin joissa julkinen liikenne on mahdollisimman huonosti järjestetty.

Juuri näin. Ratkaisu olisi kohdistaa työmatkavähennykset haja-asutusalueille, esim. Itä-Suomeen. Ylipäänsä autoilun verotusta pitäisi alueellistaa, se on syrjäseuduilla liiankin kova ja kasvukeskuksissa liian pieni ja väärin kohdennettu (ruuhkatullien puute, tms.)

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tosin jos tilannetta haluttaisiin muuttaa, niin voisin kyllä itse debatoida pääkaupungin virtualisoimisen ja hajasijoittamisen puolesta, kuten vanhassa Karin pilakuvassa (verohallinto Karhulaan, kirkkohallitus Taivassaloon, Tamminiemen herra Myllykarttuun jne. ). En tietysti ihan noin konkreettiseen tyyliin kuin Kari, mutta siten, että ministeriöitä voisi sijoittaa suoraan eri puolille maata ja rakentaa toimiva sähköinen asioidenhallinta- ja workflow-järjestelmä.

Siitä vaan. Ruotsi on viime vuosina hajasijoittanut isoja valtionvirastoja maakuntiinsa. Onko se vaikuttanut jarruttavasti Tukholman kasvuun mitenkään? Eipä ole tainnut. Kyllä pääkaupungin/maan suurimman kaupungin asema joutuu aivan muista tekijöistä kuin joidenkin virastojen tai ministeriöiden olemassaolo.

Suomessa tietenkin virastojen johtajilla ja muulla henkilökunnalla on viimeinen sana näissä sijoituksissa. Otetaan nyt esimerkiksi Rautatievirasto joka haluttiin Kouvolaan, joka on käytännössä koko Suomen rautatieliikenteen keskeisimpiä paikkoja, mutta se ei käynyt, ja nuo caset jotka jo aiemmin mainittiin Helsingin Yliopiston maatalouteen liittyvistä tiedekunnista jne.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut teme

Ylipäänsä autoilun verotusta pitäisi alueellistaa, se on syrjäseuduilla liiankin kova ja kasvukeskuksissa liian pieni ja väärin kohdennettu (ruuhkatullien puute, tms.)

Tätähän on nyt ehdotettu mutta luepa suurten lehtien keskustelufoorumeja aiheesta niin huomaat millaisen porun se on synnyttänyt.

On muuten tullut huomattua tuttuja nimimerkkejä Hesarissa aiheesta Laajasalon raitiotieyhteys

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tätähän on nyt ehdotettu mutta luepa suurten lehtien keskustelufoorumeja aiheesta niin huomaat millaisen porun se on synnyttänyt.

Suurten lehtien keskustelufoorumit ovat paikka jossa yleisvastustajat kokoontuu, milloin niillä on mitään kannatettu? Aina löyty jostain rehellistä työtä tekevä kolmen lapsen yksihuoltajasotainvaliidi jonka toimeentulo tuhoutuu jos työmatkavähennykset poistetaan. Itse kukin joskus erehtyy niille joskus kirjoittamaan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Aika olematon on rautateiden käyttövolyymi Kouvolassa Helsinkiin verrattuna. Helsingin rautatieasemalla on likimain 50 miljoonaa matkustajaa vuodessa eikä Kouvolassa läpikulkijatkin yhteenlaskien päästä kuin muutamaan prosenttiin tuosta määrästä.

Matkustajaliikenteesn mukaan mitattuna niin, mutta tavaraliikenteen osalta tilanne on päinvastainen.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Mitä kakkoskaupunkeihin tulee, minusta meillä on selkeästi kolme kakkoskategorian kaupunkia: Tampere, Turku ja Oulu. Se, että nämä eivät ole niin vahvoja kuin voisivat olla, johtuu toisaalta määrätietoisesta keskittämispolitiikasta (kaikki on haluttu keskittää Helsinkiin) ja toisaalta sellaisesta aluepolitiikasta jossa yritetään taata joka puolella maata samanlaiset olot (mikä tietenkin johtaa siihen, että kaikki resurssit valuvat kaikkein alikehittyneimmille paikkakunnille, kun ne yritetään saada nostettua samalle tasolle kehittyneempien kaupunkien kanssa).

Suomessa on sellainen ajattelutapa, että Helsingistä pitää kehittää maailmanluokan metropoli. Tampereelle ja Turulle on varattu näissä metropolihaaveissa vain statistin rooli. Ne ovat maakuntasarjassa samalla viivalla Kajaanin, Joensuun ja Vaasan kanssa. Kotimainen kilpailu estetään ja muut kaupunkiseudut tasapäistetään, että Helsinki pärjäisi paremmin esim. Tukholmaa ja Kööpenhaminaa vastaan. Tämä on hyvin omahyväinen näkökulma, eikä sen mukaan toimiminen ole koko Suomen etu. Tällä hetkellä Helsinki on monopoliasemassa vähän samaan tapaan kuin VR rautatieliikenteessä.

Kun jokin yritys pohtii pääkonttorinsa sijaintia, ei ole vaikea päättää, perustetaanko se johonkin ”maakuntaan” vai pääkaupunkiseudulle. Jos taas Suomessa olisi Ruotsin tapaan pääkaupunki ja muutama riittävän suuri ja merkittävä kaupunkiseutu, ei valinta olisi itsestään selvä. Reilu kilpailu tekisi vain hyvää kaikille osapuolille sen sijaan, että kaikki keskitetään Helsinkiin ”Suomen edun” nimissä.

Esimerkiksi voidaan ottaa Suomeen perustettava molekyylilääketieteen tutkimuslaitos (EMBL), joka päätettiin keväällä 2006 sijoittaa Helsinkiin. Selvitysten mukaan myös Turku olisi tarjonnut sille hyvät olosuhteet. Helsinki valittiin, koska asiasta päättäneiden mielestä vain Helsinki voi olla riittävän houkutteleva ulkomaisten huippututkijoiden näkökulmasta. Muita syitä olivat Helsinki-Vantaan lentoasema ja se, että Helsinkiin on Turkua paremmat yhteydet muista suomalaisista yliopistokaupungeista. Muualla Euroopassa pääkaupunki ei ole itsestään selvä vaihtoehto kansainvälisille tutkimuslaitoksille. Koko EMBL-verkoston pääpaikka sijaitsee Saksassa Heidelbergissä, ei suinkaan Berliinissä. Muita EMBL-kaupunkeja ovat Norjassa Bergen, Ranskassa Grenoble ja Iso-Britanniassa Hinxton. Suomessa muka vain Helsinki on tarpeeksi houkutteleva. Turku on edelleen maamme merkittävin kaupunki bioalalla, mutta tuskin enää kauan, kun sen asemaa tällä tavoin murennetaan.

Suomessa pidetään luonnollisena, että Helsingissä on valtion virastot ja laitokset, maan suurin yliopisto, suurin satama ja lentokenttä, yritysten pääkonttorit, tutkimuskeskukset jne. Tähän maailmankuvaan ei sovi, että joku muu kaupunki olisi jollain alalla Helsinkiä parempi. Pääkaupunkikeskeisyydessä on kysymys poliitikkojen ja virkamiesten tekemistä tietoisista ja tiedostamattomista päätöksistä, ei mistään luonnonvalinnasta. Suomessa järjestettävät suuret tapahtumat ja kokoukset menevät automaattisesti pääkaupunkiseudulle, koska siellä on Suomen suurin lentoasema ja ylivoimaisesti parhaat kansainväliset yhteydet. Lisääntyvä kysyntä lisää tarvetta kehittää pääkaupunkiseudun infrastruktuuria entisestään, joka taas lisää houkutusta keskittää toimintoja sinne.

Kärjistin tässä nyt vähän asioita. En ole mikään Helsingin vihaaja, mutta mielestäni näin voimakas pääkaupunkikeskeisyys ei ole Suomelle hyväksi.

Alunperin kirjoittanut Walle

Suomessa järjestettävät suuret tapahtumat ja kokoukset menevät automaattisesti pääkaupunkiseudulle, koska siellä on Suomen suurin lentoasema ja ylivoimaisesti parhaat kansainväliset yhteydet.

Suuret kansainväliset tapahtumat menevät Helsinkiin jo hotellikapasiteetin vuoksi. Helsingin seudulla noin 10000 hotellihuonetta. Tampereen seudulla noin 2300 ja Turun seudulla noin 2500. Kuitenkin vain osa huoneista täyttää esimerkiksi kongressivieraiden vaatimukset. Ja hotelleissa on jonkin verran "peruskuormaakin".

Käytännössä Helsingin seudun ulkopuolella ei pystytä järjestämään yli tuhannen osanottajan kansainvälisiä kongresseja hotellikapasiteetista johtuen.

Alunperin kirjoittanut petteri

Suuret kansainväliset tapahtumat menevät Helsinkiin jo hotellikapasiteetin vuoksi. Helsingin seudulla noin 10000 hotellihuonetta. Tampereen seudulla noin 2300 ja Turun seudulla noin 2500. Kuitenkin vain osa huoneista täyttää esimerkiksi kongressivieraiden vaatimukset. Ja hotelleissa on jonkin verran "peruskuormaakin".

Käytännössä Helsingin seudun ulkopuolella ei pystytä järjestämään yli tuhannen osanottajan kansainvälisiä kongresseja hotellikapasiteetista johtuen.

Asem-kokous nousee mieleen. Se oli luvattu Tampereelle ja valmistelut olivat pitkällä, kun se päätettiinkin siirtää Helsinkiin. Verukkeena oli juuri riittävän hyvätasoisten hotellihuoneiden riittämättömyys. Ainakin Aamulehti muisti tosin uutisoida, että päätös perustui kyseenalaisiin faktoihin: Tampereelta olisi kuulemma löytynyt (varsin yllättävästi) jopa Helsinkiä enemmän sviittitasoisia huoneita, mutta sviittitasoisten huoneiden kategoriasta jätettiin ulkopuolelle ne huoneet jotka muuten täyttivät sviitin kriteerit mutta joissa oli mukana lisäksi minikeittiö. Käytännössä tämä tarkoitti lehtitiedon mukaan nimenomaan Lapinniemen kylpylää. Näin saatiin Tampereen sviittien lukumäärä sopivan pieneksi, jotta saatiin syy siirtää kokous Tampere-talosta Pasilaan messukeskukseen. Myös kaikki muut perusteet olivat yhtälailla huuhaata: esim. televisiointi olisi onnistunut Tampereella vallan hyvin, onhan meillä TV2 täällä ja Tampere-talosta läheteään säännöllisesti ohjelmaa muutenkin. Eikä turvajärjestelyissäkään olisi ollut ongelmaa, tuotiinhan Helsinkiinkin poliiseja joka puolelta maata.

Ongelmana on asenne, jonka mukaan kaiken vähänkin merkittävän pitää aina tapahtua Helsingissä. Perustelut etsitään sitten tarvittaessa vaikka faktoja vääristellen.

Alunperin kirjoittanut petteri

Sviittienkö määrästä kokoukset ovatkin kiinni? Kun suurin osa ASEMin osallistujista asui ihan tavallisissa korkeatasoisissa bisneshotelleissa.

Juuri se oli julkisuudessa mainittu tärkein peruste. Jos muut perusteet olivat olemassa, niin ne olisi kannattanut ajoissa tuoda esiin. Kaikkein loukkaavinta on jos keskustellaan mielikuvien tasolla paneutumatta kunnolla faktoihin.

Alunperin kirjoittanut petteri

ASEMin 5000 osallistujan kokouksen asuttaminen Tampereella bisnestasoisesti ei vaan onnistunut. Alun perin kokoukseen odotettiin noin 2000 osallistujaa, joka sekin olisi täyttänyt Tampereen hotellikapasiteetin aivan ylärajoille, vaikka eiväthän kaikki olisi yöpyneet Tampereella.

On tietenkin päivänselvää, että majoituskapasiteettia olisi etsitty 50-100 km säteeltä. Tämä ei välttämättä ole ongelma, sillä monessa suurkaupungissa kuljetukset hotelleilta kokouspaikalle olisivat matka-ajaltaan olleet yhtä pitkiä.

Mutta se tapa jolla päätös peruttiin aiheutti suurta vahinkoa Tampereen maineelle kokousjärjestäjänä. Kykyä hyvinkin suuriin kansainvälisiin kokouksiin on jo nyt, ja kunhan lähitulevaisuudessa käynnistyvät hotelliprojektit saadaan päätökseen (Ilveksen laajennus, Radisson SAS -tornihotelli, Rautaharkon Tähtitorni, mahdollinen Ideaparkin hotelli? jne.), kapasiteettia on paljon nykyistä enemmän.

Uskon lisäksi että Asem olisi kyllä onnistunut oikeilla järjestelyillä ja soveltamisella. Ehkä hieman haasteita olisi ollut ja kaikki paikat 100 km säteellä olisivat olleet tupaten täynnä, mutta olisi onnistunut. Tosin sitähän emme ikinä saa tietää, kun tämä tilaisuus näyttää vedettiin välistä ja maine mustattiin pitkäksi aikaa tulevaisuuteen kaikkien niiden silmissä, jotka suunnittelevat suuria kokouksia Tampereelle.

Syksyn ulkoministerikokous onnistui muuten mallikelpoisen hyvin vaikka osallistujamäärä oli siinäkin valtava, eikä ollut ongelmia myöskään vuoden 1999 EU-huippukokouksen järjestelyissä, jonka silloinen pääministeri Lipponen omalla päätöksellään toi nimenomaan Tampellan alueelle Vapriikkiin, Tammerkosken rannan teollisuusmaisemaan.