Tampere-Pirkkalan halpaterminaali, liikennepolitiikka ja aluepolitiikka

Nämä kommenttisi puhuvat puolestaan. Helsingissä tiedetään parhaiten mikä on muulle Suomelle hyväksi...

Ei vaan Ryanairille tehtiin "erikoistarjous", kun vanha halpa rakennus oli tarjolla.

Nyt kun Ryanair on enabloitunut Tampereelle, ikävä kyllä enempää vanhoja tyhjiä rakennuksia ei enää ole lisää. Nyt Ryanair saa maksaa lisäkapasiteetista saman hinnan kuin muutkin yhtiöt. Ihan yksinkertaista bisneslogiikkaa.
 
Ja kuten jo joskus aikaisemmin selostin, en pidä Malmia myöskään kovin varteenotettavana vaihtoehtona nimenomaan Ryanairin näkökulmasta. Eri asia tietysti jos Finavia väen vängällä haluaa yrittää sitä niille tarjota. Niillä on jo nyt Pirkkalasta 200 km ympyrässä koko eteläinen Suomi joka tapauksessa. Siirtämällä ympyrän keskipiste etelärannikolle, sen sisään jäävä populaatio pienenisi nykyisestä. Mikä intressi muuten edes Finavialla olisi kehittää Malmista halpakenttä -- sehän on lähempänä Helsingin keskustaa kuin Vantaa, jolloin se söisi pahasti olemassaolevien asiakkaiden bisnestä ja veisi pohjaa pois kaukoidän gateway -ajattelulta?

Kai pointti olisi juuri siinä, että JOS Malmin lentokenttä lopetetaan, sille täytyy tehdä korvaava kenttä jonnekin Helsingin lähistölle. Tämä korvaava kenttä sitten puolestaan saattaisi olla halpalentoyhtiöille houkutteleva.
 
Kai pointti olisi juuri siinä, että JOS Malmin lentokenttä lopetetaan, sille täytyy tehdä korvaava kenttä jonnekin Helsingin lähistölle. Tämä korvaava kenttä sitten puolestaan saattaisi olla halpalentoyhtiöille houkutteleva.

Näinkin tietysti on. Tosin etelärannikolla 200 km ympyrän sisälle menee pienempi populaatio kuin hieman keskempänä (rannikolla toinen puoli ympyrästä menee meren päälle).
 
Näinkin tietysti on. Tosin etelärannikolla 200 km ympyrän sisälle menee pienempi populaatio kuin hieman keskempänä (rannikolla toinen puoli ympyrästä menee meren päälle).

Etelärannikkolla kyytiin saadaan paljon helpommin pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä ja ehkä jopa muutama virolainenkin innostuisi tulemaan kyytiin. Etelärannikolla myös väestön tiheys on aivan eri luokkaa, joten tuo ympyrälaskeminen ei ole täysin luotettava siinä mielessä.

Jos väestötiheyden yrittää tuoda mukaan laskentaan jotta useimmilla ihmisillä olisi kohtuullinen matka uudelle lentoasemalle, olisi optimaalisinta sijoittaa se Hämeenlinnaan tai Lahteen. Lahden oikoradan varressa Mäntsälän ja Lahden välillä meluhaitat eivät kiusaisi juuri ketään, rata olisi jo valmiina ja nopea yhteys Helsingistä olemassa. Itä-Suomi saisi kompensaatiota pitkille etäisyyksilleen nopean lentoasemalle vievän junan ansiosta.

Näin siis jos nykyisiä lentoasemia ei olisi ja haluttaisiin etsiä uudelle Suomen keskuslentoasemalle rationaalisin sijaintipaikka.
 
Etelärannikkolla kyytiin saadaan paljon helpommin pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä ja ehkä jopa muutama virolainenkin innostuisi tulemaan kyytiin. Etelärannikolla myös väestön tiheys on aivan eri luokkaa, joten tuo ympyrälaskeminen ei ole täysin luotettava siinä mielessä.

Tämä on totta. Helsingistä ei hevillä lähdetä muualta koneeseen nousemaan. Tilanne on asymmetrinen, koska sama taival toiseen suuntaan on yleensä paljon pienemmän kynnyksen takana: muualla ihmiset ovat tottuneet pidempiin matkoihin, kun suoraan kotiovelta ei pääse mihinkään.

Halpayhtiötä ajatellen tosin ei pidä ajatella pelkkää markkinan kokoa vaan myös sitä kuinka hyvin se jo nykyisin on hyödynnetty. Ryanair pyrkii laajentamaan markkinaa. Siksi sen ei välttämättä kannata yrittää sijoittua juuri saman ympyrän keskukseen kuin kaikkien kilpailevien lentoyhtiöiden vaan siirtää sitä johonkin suuntaan. Siirtämällä ympyrää pohjoiseen Ryanair menettää jonkin verran helsinkiläisiä matkustajia, jotka edustavat kaikkien kilpailluinta ja hemmotelluinta markkinasegmenttiä joilla valinnanvaraa riittää nirsoiluun asti. Samalla kuitenkin varsin suurella osalla maakunnista tulevilla matkustajilla matka lentoasemalle lyhenee ja samalla Ryanair tarjoaa halpoja hintoja. Se on varsin houkutteleva tarjous ja veikkaan että siihen tarttuu yllättävän moni.

Veikkaan, että tarjoamillaan reiteillä esimerkiksi Jyväskylässä, Seinäjoella tai Porissa asuville Ryanair olisi kilpailukykyinen vaihtoehto vaikka veloittaisi saman kuin Finnair tai Blue1: lyhyempi matka kuin Vantaalle. Turussa menee tasan joilloin hinta saattaa kääntää vaa'an halpayhtiön suuntaan, ja tamperelaisen oikeastaan täytyy olla lähes mielenvikainen, jos lentää lomamatkalle esim. Lontooseen muulla kuin Ryanairillä, jos taksimatka kentälle kestää 10 minuuttia ja pääsee suoralla lennolla Stanstediin.

Työmatkoilla Ryanairin käyttöä hillitsee se, että se ei yleensä ole työnantajien hyväksymä tai suosittama yhtiö, liput ovat pääsääntöisesti peruutus- ja vaihtokelvottomia, hinta ei haittaa kun ei itse maksa ja "kalliit" yhtiöt tekevät parhaansa koordinoidakseen liittymälentoja ulkomaanyhteyksiinsä. Tosin lähipiiristä tiedän, että akateemisessa maailmassa, jossa matkabudjetit ovat tiukat, Ryanairin reittitarjonta sanelee jo osittain missä kokouksia pidetään.

Jos väestötiheyden yrittää tuoda mukaan laskentaan jotta useimmilla ihmisillä olisi kohtuullinen matka uudelle lentoasemalle, olisi optimaalisinta sijoittaa se Hämeenlinnaan tai Lahteen. Lahden oikoradan varressa Mäntsälän ja Lahden välillä meluhaitat eivät kiusaisi juuri ketään, rata olisi jo valmiina ja nopea yhteys Helsingistä olemassa. Itä-Suomi saisi kompensaatiota pitkille etäisyyksilleen nopean lentoasemalle vievän junan ansiosta.

Näin siis jos nykyisiä lentoasemia ei olisi ja haluttaisiin etsiä uudelle Suomen keskuslentoasemalle rationaalisin sijaintipaikka.

Tässä menee kai nyt tavallaan kaksi keskustelua sekaisin, mutta mikäpäs siinä kun aihe on mielenkiintoinen.

Yllä oli kyse siitä, mihin halpayhtiön kannattaisi Suomessa sijoittua. Ajatuksena että Finavia voi yrittää tarjota Malmia tai sen tilalle ehkä rakennettavaa korvaavaa kenttää halpayhtiöiden käyttöön. Ja toisaalta miksi se ei välttämättä ole niin houkuttelevaa kuin voisi muuten vaikuttaa.

Toisaalta jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä, niin olet suunnilleen oikeilla jäljillä mihin mahdollinen uusi, Helsinki-Vantaan korvaava keskuslentoasema kannattaisi sijoittaa -- siis nykyistä Vantaan kenttää pohjoisemmaksi johonkin suuntaan. Itse olen tietenkin hieman puolueellinen ja näkisin sen mieluummin pääradan varrella hieman lähempänä Hämeenlinnaa: siitä olisi suunnilleen sopiva matka Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Lahteen. Nopeat junayhteydet kaikista näistä kaupungeista pitäisi saada aikaan tavalla tai toisella, mahdollisesti tarvitsisi rakentaa uutakin rataa jonkin verran. Jos kenttä sijaitsisi Lahden oikoradan varressa, sinne olisi hieman mutkikkaampaa saada yhteys pääradalta (pitäisikö yhdistää päärata jollain lenkillä oikoradalle, jolloin matka pitenisi ja saataisiin ruuhkatilanne takaisin päälle, tällä kertaa oikoradalle?), sillä ei kai siitä voi lähteä, että kenttä palvelisi ensisijaisesti lähinnä idän suuntaa kun suuremmat väestökeskittymät ovat lännessä. Mutta ymmärrän kyllä logiikkasi.

Yksi vaihtoehto tulee vielä mieleen: jos lähdetään siitä Hämeenlinnan ajatuksesta ja liu'utaan hieman takaisin Helsingin suuntaan, niin kas: Hausjärven-Riihimäen tienoilla voisi ehkä olla sopiva paikka, josta sitäpaitsi on valmis rata sekä lännen, idän että etelän suuntiin. Mutta kuinkas sitten kävisi oikoradan? Vai pitäisikö yhteydet kentälle hoitaa pääradalta suoralla pysähdyksellä, Lahdesta nopealla paikallisjunalla Riihimäen suuntaan ja Turusta Pendolinolla Helsingin kautta?

Jotta eri keskustelussa mainitut yliopistokaupunkien väliset hyvät yhteydet toteutuisivat, pitäisi parantaa lisäksi myös Tampere-Turku -yhteydet.

Toisaalta jo esitetty Hämeenlinnan-Toijalan haarukka tarjoaisi paremmat yhteydet Turun suuntaan, mutta Lahteen pitäisi joko kiertää Riihimäen kautta tai sitten rakentaa uutta rataa aika pitkästi.

Tästähän taitaa saada ihan mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi. :D

P.S. Tuosta väestöntiheydestä tuli mieleen. Kannattaa vilkaista tällä sivulla oleva NASA:n satelliittikuva Euroopan valoista yöllä:
http://images.google.fi/imgres?imgu...mages?q=nasa+europe+night&svnum=10&hl=fi&sa=G
(Tarkempiresoluutioinenkin versio löytyy jostain.) Valopisteet korreloivat todennäköisesti jollakin tasolla väestön ja vaurauden kanssa. Suomen osalta näkyy aika selvästi missä osassa maata on asutusta ja missä on autiota. Erityisen kiehtova yksityiskohta mielestäni on, että siinä näkyy aika selkeästi Helsinki-Tampere-Turku -kolmio. Samoin voidaan päätellä, että muut osat eteläistä ja keskistä Suomea (aina Ouluun asti lännessä) eivät ole nekään ihan erämaata, vaikka toisin usein luullaan. Lappi taas sitten on kyllä melko autio.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen tietenkin hieman puolueellinen ja näkisin sen mieluummin pääradan varrella hieman lähempänä Hämeenlinnaa: siitä olisi suunnilleen sopiva matka Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Lahteen.

Kyllä minä mietin tätäkin vaihtoehtoa. Se oli ensi sijassa mielessäni, siis lentoaseman sijoittaminen vaikkapa Riihimäen ja Hyvinkään välille. Keskeinen tekijä olisi saada lentoasemalle oma junapysäkki, josta ei tarvitsisi enää lähteä matkustamaan bussilla kauemmaksi. Muuten menetetään sijainnin etu ja käy kuten nyt Helsinki-Vantaalla, eli vaihdollisella bussilla pitää mennä perille asti.

Ainoa ongelma Helsinki-Tampere -akselilla on väestön tiheä keskittyminen radan varteen, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta altistaisi paljon väkeä lentomelulle. Oikoradan etuna on se, ettei asutusta ole lähellä. Hennassa on vielä asemavaraus henkilöjuna-asemalle, tosin Orimattilan kaupunki suunnittelee sinne Oiko ry:n sivujen mukaan 20 000 asukkaan kaupunkia, joten tämä kilpailisi sen suunnitelman kanssa.

Kun lentoaseman paikkaa mietitään, olisi ensijaisena minusta junayhteydet Tampereelle ja edespäin sekä Lahteen ja edespäin. Turku on ainoa länsirannikon kunnon keskittymä, joten sen takaa ei tule lisävolyymiä liikenteelle. Näinpä bussiyhteys ja Toijalan kautta vaihdollinen junayhteys voisi olla riittävä Turkuun. Riihimäen seutua siis puoltaisi tämä näkökanta.

Jos muuten Etelä-Suomen kaupunkikolmion rautatiet piirrettäisiin uudelleen, millaisen verkon tekisitte? Itse tekisin radat Helsingistä, Tampereelta ja Turusta Forssaan. Forssassa olisi vaihtomahdollisuus jokaiseen suuntaan. Helsingistä lähtisi 4-yksikköinen juna, joka jakautuisi kahtia Forssassa 1 yksikkö Turkuun ja 3 yksikköä Tampereelle. 1 yksikkö jatkaisi matkaa Ouluun ja 1 Jyväskylään. Tähän tapaan arvelisin matkustusvirtojen jakautuvan. Vaikka Turun ja Tampereen välillä ei ole suuren suurta kysyntää junayhteydelle, tällainen kolmen radan järjestely tarjoaisi tiheän vaihdollisen liikennetarjonnan.
 
Keskeinen tekijä olisi saada lentoasemalle oma junapysäkki, josta ei tarvitsisi enää lähteä matkustamaan bussilla kauemmaksi. Muuten menetetään sijainnin etu ja käy kuten nyt Helsinki-Vantaalla, eli vaihdollisella bussilla pitää mennä perille asti.

Ainoa ongelma Helsinki-Tampere -akselilla on väestön tiheä keskittyminen radan varteen, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta altistaisi paljon väkeä lentomelulle. Oikoradan etuna on se, ettei asutusta ole lähellä.

Uskoisin, että pääradan varrestakin tarvittaessa joku sopiva paikka löytyisi. Populaatiota on kuitenkin paljon vähemmän kuin Helsinki-Vantaan melualueella. Sijoitusvaatimus radan lähelle koskee ennen kaikkea päämatkustajaterminaalia: erilaisia layout-vaihtoehtoja löytyy, jotka mahdollistaisivat esim. laituriosien sijoittamisen tarvittaessa jopa kilometrien päähän, jonne sitten siirryttäisiin turva-alueen sisäisellä peoplemoverilla. Tai jotain vastaavaa. Mutta toki kiitorata silti aiheuttaisi lentomelua myös ratavarteen -- tarkoitan vain sitä, että kannattaa purkaa sijoitusvaatimukset osiin ilman että oletetaan että koneetkin on parkko parkkeerata välittömästi ratavarteen.

Jos muuten Etelä-Suomen kaupunkikolmion rautatiet piirrettäisiin uudelleen, millaisen verkon tekisitte? Itse tekisin radat Helsingistä, Tampereelta ja Turusta Forssaan. Forssassa olisi vaihtomahdollisuus jokaiseen suuntaan. Helsingistä lähtisi 4-yksikköinen juna, joka jakautuisi kahtia Forssassa 1 yksikkö Turkuun ja 3 yksikköä Tampereelle. 1 yksikkö jatkaisi matkaa Ouluun ja 1 Jyväskylään. Tähän tapaan arvelisin matkustusvirtojen jakautuvan. Vaikka Turun ja Tampereen välillä ei ole suuren suurta kysyntää junayhteydelle, tällainen kolmen radan järjestely tarjoaisi tiheän vaihdollisen liikennetarjonnan.

Turun takana on kyllä meri, mutta en silti oikein haluaisi vähätellä Turun suuntaakaan, se on itsessään suuri keskus. Forssa on keskeinen paikka ja sitähän on väläytelty keskuspaikkana mahdolliselle suurnopeusradalle. Se voisi jopa toimia, tosin vaihdollisten yhteyksien sijaan voisi ajaa nopeita vaihdottomia yhteyksiä sen kautta.

Eipäs kuitenkaan vähätellä Tampereen ja Turun välistä liikennettä. Se on kiistatta Suomen merkittävin ei Helsinkiin johtava rataosuus, jolla on ihan kohtuullinen matkustajavolyymi -- jota tosin VR pitää mielestään tappiollisena. Jos rataosan palvelutaso saataisiin kohtuulliseksi, niin kysyntää olisi varmasti enemmänkin. Tästähän on keskusteltu tällä foorumilla ennenkin.

Minä lähtökohtaisesti vahvistaisin nykyisiä ratakäytäviä Helsinki-Turku (tai sitten tässä voisi ajatella uutta oikorataa Lohjan kautta?), Helsinki-Tampere, Helsinki-Lahti ja Turku-Tampere. Turku-Lahti ja Tampere-Lahti ovat kysymysmerkkejä, joille pitäisi tehdä jotain: Turku-Lahti -juna voisi ajaa joko Helsingin kautta tai Toijalan-Riihimäen kautta (mutkittelee...) tai sitten pitäisi harkita uutta rataosuutta (suora rata liian kallis ja liian vähän käyttöä?). Tampere-Lahti menisi Riihimäen kautta kohtuullisesti, erityisesti jos suunnanvaihdosta ja pysähdyksestä päästäisiin rakentamalla pieni oikopätkä pääradalta Riihimäki-Lahti -radalle (saman pystyisi tekemään Toijalassa Turun suunnasta Riihimäelle päin) ja nostettaisiin radan tasoa. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa yhteys Lahteen esim. Toijalan paikkeilta jolloin se palvelisi sekä Tampereen että Turun suunnasta tulevia (kovin kallista suhteessa hyötyyn verrattuna että kierretään Riihimäen kautta?). Kaikkeen tähän vaikuttaisi myös mihin mahdollinen keskuslentoasema sijoitettaisiin.
 
Kaikkeen tähän vaikuttaisi myös mihin mahdollinen keskuslentoasema sijoitettaisiin.

Niin, tuli vain mieleen vielä kun spekuloitiin tuolla mahdollisella uudella Helsinki-Vantaan korvaavalla keskuslentoasemalla ja sen sijainnilla...

Voidaanhan näissä rataskenaariossa lähteä siitäkin vaihtoehdosta, että Helsinki-Vantaan lentoasema on ja pysyy kuvioissa mukana. Siinä tapauksessa Etelä-Suomen ratayhteyksiin kuuluisi ilman muuta kaukoliikenteen yhteys lentoasemalle. Kyseessä on efektiivisesti lähes sama skenaario kuin jos lentoasema olisi Riihimäellä, mutta sijoitettuna vähän etelämmäs. Tämä asettaa tietysti painetta saada nopeutettua vielä vähän enemmän yhteyksiä Lahdesta, Tampereelta ja Turusta lentoasemalle, jolloin mikään Marja-vaihtoyhteysviritelmä Tikkurilan kautta ei riittäisi alkuunkaan. Toisaalta etuna olisi se, että Lahden ja Tampereen radat kohtaavat joka tapauksessa Vantaan pohjoispuolella joten ei tarvitsisi suunnitella kummallisia lenkkejä. Turun rataa täytyisi vähintään muokata, mutta näitä skenaarioitahan on pyöritelty jo pitkään.

Poikittaisyhteydet Helsingin ulkopuolisten kaupunkien kesken täytyisi yhtä lailla laittaa silti kuntoon, jotta päästään siihen aluepolitiikka-ketjussa mainittuun alueelliseen vaikuttavuuteen, jolla taattaisiin kehitystä myös Helsingin ulkopuolella.
 
Takaisin
Ylös