Viestiketju: Kuorma-autohavainto

Alunperin kirjoittanut nickr

Vaikka en kuorma-autoista perusta enkä niistä paljon mitään tiedä, niin pakko silti laittaa tämmöinen offtopic kuorma-autohavainto.

Eilen kerrostaloni parkkipaikkaa tuli pesemään HH-Kiinteistöpalveluiden varsin vanhannäköinen säiliöauto. Otin sitten mielenkiinnosta rekisterinumeron ylös, NGR-575, ja katsoin Traficomin tiedoista, että auto oli Scania 111 vuodelta 1977! Siis 45 vuotta vanha auto vielä yrityksen aktiivikäytössä! Tuonikäisiä ei kyllä näe tienkään päällä kovin usein. Mahtanee olla yksi Suomen vanhimpia vielä käytössä olevia kuorma-autoja.

Sitä ei tietysti tiedä, että onko käytössä vain pesuhommissa kesäisin. Tampereella Kiinteistöhuolto Siikilläkin taitaa olla nokkamallinen Scania Vabis pesuhommissa, säiliömallinen auto siis.

Alunperin kirjoittanut nickr

Vaikka en kuorma-autoista perusta enkä niistä paljon mitään tiedä, niin pakko silti laittaa tämmöinen offtopic kuorma-autohavainto.

Eilen kerrostaloni parkkipaikkaa tuli pesemään HH-Kiinteistöpalveluiden varsin vanhannäköinen säiliöauto. Otin sitten mielenkiinnosta rekisterinumeron ylös, NGR-575, ja katsoin Traficomin tiedoista, että auto oli Scania 111 vuodelta 1977! Siis 45 vuotta vanha auto vielä yrityksen aktiivikäytössä! Tuonikäisiä ei kyllä näe tienkään päällä kovin usein. Mahtanee olla yksi Suomen vanhimpia vielä käytössä olevia kuorma-autoja.

Tämä kyseinen on likimain verrastettavissa työkoneeseen eipä tuo ole ajossa/käytössä vain kesäisin kun pestään parkkipaikkoja ja muista sellaisia

Alunperin kirjoittanut karvinen

Tämä kyseinen on likimain verrastettavissa työkoneeseen eipä tuo ole ajossa/käytössä vain kesäisin kun pestään parkkipaikkoja ja muista sellaisia

Kyllä, kovin paljoa pestävää ei yleensä talvisin löydy, ei se autosta silti yhtään uudempaa tee

Alunperin kirjoittanut nickr

ei se autosta silti yhtään uudempaa tee

Tässäkin voi olla se et monta kertaa vanha on parempi kuin tusina uusia sillä tuosta vanhasta kaanimosta on jo kaikki viat saatu etsittyä esiin nii silloin se voi siirtyä paremmin tuottamaan verrataan vaikkapa et jos uudempi auto olisi niin se olisi takuulla ensimmäiset elin vuotensa enemmän korjattavana kuin tienaamassa

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Perinteinen viisaus sanoo, että vanhalla kalustolla on kalliit kilometrit mutta halvat tunnit. Noin vanhan auton käyttö on epäilemättä kallista kilometriä kohden: polttoainetalous on mitä on ja myös korjaamolla pitää käydä tiheään ajettua matkaa kohden laskettuna. Toisaalta ajoneuvo on käytännössä ilmainen. No, ei kuorma-autot nykyaikana ole kovin kalliita, tai paremmin sanoen kohtuullisessa ajassa uusi auto maksaa itsensä takaisin, jos se vain on ominaisuuksiltaan parempi. Mutta sen sijaan erikoisvarustelu taitaa olla yhäkin huomattavan kallista, kun se on käytännössä käsityötä? Näin ajatellen voi olla ihan taloudellinen ratkaisu pitää tuollainen auto tuollaista käyttötarkoitusta varten niin kauan, kunnes se vaatisi perusteellisen remontin. Ja sehän ei välttämättä tule suinkaan heti vastaan, kun vuosittain ei niitä kilometrejä mahdottomasti tule. Kun se on sitten yksilöllistä, milloin jokin yksittäinen kone tai auto leviää kunnolla, voi kait hyvinkin käydä, että auto voi olla minun omalta syntymävuodeltani. Sitten kun se menee lopullisesti rikki, kannattaa taas varmaan ostaa joku palolaitoksen poistoauto.

Mutta eipä kyllä itselle ole tullut mieleen, että näinkin vanhoja autoja on käytössä. Mutta kun kerta on, niin tällä tapaa minä päättelen, miksi näin voisi olla.

Tuossa autossa lienee sähköisiä vikoja noin sata kertaa vähemmän kuin nykyisissä autoissa. Yksinkertainen tekniikka on myös halvempaa korjata.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Ja tässäpä tuo auto kuvattuna:

Uudelleenrekisteröity tuo kuorkki jossain vaiheessa kun on EU-kilpi

Alunperin kirjoittanut jiipeehoo

Uudelleenrekisteröity tuo kuorkki jossain vaiheessa kun on EU-kilpi

Sen saa ihan itse valita haluaako EU-kilvet vai valkoiset, autoon saa ainakin suhkot halvalla valkoiset kilvet.

Alunperin kirjoittanut bussitietäjä

Sen saa ihan itse valita haluaako EU-kilvet vai valkoiset, autoon saa ainakin suhkot halvalla valkoiset kilvet.

Saahan sitä, mutta kyseisessä autossa on ne EU-kilvet.

Alunperin kirjoittanut eemeli113

Ja lisäksi kirjainyhdistelmä NGR on huomattavasti uudempi kuin itse auto, sillä N-alkuisia läänikilpiä ei ollut käytössä.

Ja vaikka olisikin ollut, niin G tuli valkoisiin kilpiin mahdolliseksi vasta läänikilpien jälkeen. Tosin EU-kilvet tulivat vasta toukokuusta 2001 lähtien jakoon, jolloin alkukirjainsarjoissa, joissa ensimmäinen kirjain oli ollut 1989 asti läänintunnus, G oli keskimmäisenä kirjaimena "käytetty loppuun". G:tä siis alkoi nähdä keskimmäisenä kirjaimena C-, F-, G-, J-, N- ja Y-alkuisissa tunnuksissa vasta tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin paikkeilta eteen päin, painottuen ko. vuosikymmenen toiselle puoliskolle. Toisaalta onko kilpi EU-kilpi vai ei-EU-kilpi, ei aukottomasti kerro ajoneuvon ensirekisteröintiajankohtaa.

Lääninkilpien historiassa tosiasiassa pisin jakso käsittää nykyisiä 3+3-merkkisiä tunnuksia vanhemman ajan. Mustapohjaisten kilpien aikana N oli hetken silloisen Hämeen läänin toinen varakirjain, ja sitä käytettiin siihen, mutta vain hyvin lyhyen aikaa ja vain kaksikirjaimisten tunnusten aikana (kolmikirjaimisten tunnusten aikana I:n loputtua vanhoja tunnuksia alettiin kierrättää - tämä siis mustapohjaisien kilpien aikana). Hämeen läänin ensisijainen tunnuskirjain oli H, ja H:n "loputtua" otettiin käyttöön I. Kun sekin oli käytetty loppuun, turvauduttiin vielä N:äänkin. Tässä on huomattava sekin erikoinen juonne, että ennen N:ään turvautumista muodostettiin kaksikirjaimisia sarjoja läänikirjain + skandi -periaatteella, Hämeen läänissä siis HÄ- ja HÖ-, IÄ- ja IÖ-kilpiä. Vuonna 1962 julkaistiin sitten kolmikirjaimisia tunnuksia, mutta enintään kahdella numerolla. Kilpien mitat eivät kasvaneet vanhasta.

Valkoisten 3+3 -kilpien aikaan I ehti olla parisen vuotta tuon läänin tunnuskirjaimena (1987 - 89), mutta N:ään asti ei päästy, olihan I vasta melko alussa tunnusten muodostamisperiaatteen muuttuessa kokonaan toiseksi.

N:llä ehti olla vielä yksi rooli: 1972 alkaen, kun kilvet kasvoivat 3+3 -mittoihin, piti ratkaista miten saadaan sijoitettua kilpi autoihin, joiden jommassakummassa päässä tila ei riittänytkään uuden mittaisille laatoille. N omistettiin "lyhytkilville" eli viisimerkkisiä (tai vaikka lyhyempiäkin) jaettiin valkopohjaisina kaikkialle manner-Suomeen tuohon tarkoitukseen. Aikanaan (mustapohjaisia) N-Häme-kilpiä oli jaettu niin vähän, että vapaita tunnusvaihtoehtoja oli runsaasti. Myöhemmin vähän tilaa vieviä ratkaisuja keksittiin lisää, ensin avaamalla vastaava lyhyttunnuksiset sarjat J- ja myös C-alkuisina, sittemmin vielä tekemällä "neliökilpiä" ja toisaalta myös pienikokoisia kilpiä. Ihmisen kekseliäisyydellä ei toisinaan ole kovinkaan paljon rajoja.

Ehkä kuitenkin olennaisinta on, että ketjun alun kuorma-auto edustaa aikakautta, jolloin suomalaisissa kilvissä ensimmäinen kirjain ilmaisi läänin. Jos kilpi olisi alkuperäinen, se ei olisi kirjaimiltaan NGR. Sen ajan alkuperäiset kilvet eivät tietenkään voineet olla EU-kilpiä.