Viestiketju: Eduskuntavaalitulos 2007 joukkoliikenteen kannalta

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Pasilaan kulkee juna keskustasta, eli se on käytännössä sama asia kuin metro. Kun länsimetro on valmis, siitä tulee vaihtoineenkin joka tapauksessa nopeampi yhteys kuin suorat bussit Espoosta Pasilaan.

Otaniemestä metro vienee Rautatientorille kymmisen minuuttia. Vaihto junaan on yli 5 minuuttia tervejalkaisellekin. Junilla matka-aika Pasilaan on aikataulun mukaan 5 minuuttia. Saadaan 20 minuuttia.

506 vie aikataulun mukaan 18 minuuttia Otaniemestä Pasilaan. Ruuhkassa matka-aika on käytännössä hitaampi puutteellisten etuuksien takia, mutta niitä on tarkoitus lisätä kyseiselle linjalle.

Kategorisesti ei siis voi sanoa, että metro on nopeampi yhteys Pasilaan Espoosta kuin suorat bussit. Ei edes puhtaasti matka-ajassa mitaten.

Alunperin kirjoittanut late-

506 vie aikataulun mukaan 18 minuuttia Otaniemestä Pasilaan. Ruuhkassa matka-aika on käytännössä hitaampi puutteellisten etuuksien takia, mutta niitä on tarkoitus lisätä kyseiselle linjalle.

Bussin 506 vuoroväli on 20 minuuttia. Metro + juna -yhdistelmällä keskustan kautta se tulee olemaan 4-5 minuuttia, myös ruuhkan ulkopuolela. Kulkee toki Otaniemen ja Pasilan välillä joitakin muitakin busseja, mutta ne eivät lähde samalta pysäkiltä, ja ne kulkevat vielä harvemmin.

Ongelmallisin vaihe bussien reiteissä on Mannerheimintien ylitys. Jos on jotain pienempääkin häiriöitä niin Manskun poikkki menevät kadut ovat niin täynnä autoja ettei mihinkään bussiaikatauluihin voi luottaa.

t. Rainer

Bussista 506 kun puhutaan, niin Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla ylihuomisessa kokouksessa näkyy olevan Lehtisaaren asemakaavamuutos, jossa poistetaan varaus Kuusisaarentien leventämisestä Lehtisaaressa. Tästä taisi Alkukin mainita aikaisemmin. Ikävää sinänsä, koska täysin metroratkaisuista riippumatta tuolle välille voisi hyvinkin olla tarvetta Raide-Jokeri 0:lle joskus.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Bussista 506 kun puhutaan, niin Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla ylihuomisessa kokouksessa näkyy olevan Lehtisaaren asemakaavamuutos, jossa poistetaan varaus Kuusisaarentien leventämisestä Lehtisaaressa.

Tulen puuttumaan tähän asiaan jälleen torstaina, mutta sillä tuskin on mitään merkitystä. Uran tukkiminen on päätetty jo jossain muualla. Metrohan ei mitään tilaa tarvitse, joten kaikkialla on hyvä tilat poistaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kävelymatka 1 km asti ei ole liian pitkä terveelle työikäiselle.

Eipä olekaan, mutta kukaan ei silti halua kävellä. Olen oikein ihmetellyt, mihin perustuvat nuo luulot siitä, että jos 800-1000 metrin päähän ilmestyy metroasema, niin oven edessä olevan bussipysäkin käyttö loppuu, koska metroon kävellään vähintään 800 metrin päästä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

TramWestin suurin ongelma oli että se esitettiin aivan liian myöhään, kun oli käytännössä jo päätetty että vaihtoehdot ovat joko metro tai suorat bussit Kamppiin.

Minkähän tähden pidetään koko teatteria siitä, että asioita muka selvitetään? Ei minusta TW esitelty lainkaan liian myöhään, sillä mitään rakentamistahan ei vieläkään ole aloitettu. Mutta siinä olen samaa mieltä kanssasi, että metrosta on päätetty jo - silloin kun Castrén syrjäytettiin 1960-luvulla.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Länsiväylän Ruoholahden bussipysäkeiltä ei ole yhtään lyhempi matka kävellä minnekään kuin metrolta.

Niin, eihän ne bussit pääse ajamaan Salmisaaren kautta, kuten ehdotimme TW:n ratikoiden tekevän. Meillähän oli siinä ideana palvella matkustajia. Muussa joukkoliikennesuunnittelussa taitaa olla muut ideat?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mistä se raitiote olisi tullut Vantaan puolelta?

Vantaa yleiskaavassa on raitiolinjalle varaus. Perimmältän se raide tulee Tikkurilasta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nyt puhutaan ehkä eri asoista. Minä tarkoitin "nopeilla raideliikenneyhteyksillä" juuri sellaisia kuin PK-seudun lähijunaliikennettä, jonka matkustajamäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet.... että jos sellainen jossain vaiheessa rakennettaisiin, ne voisivat toimia rinnan.

Ymmärrän nyt. Sellaiset pikaradat (S-Bahn) ovat hyödyksi, kun seutu on kyllin suuri. Eli sellaisilla kuljetaan vähintään 15 km matkoja, ja pikaradoilla on 2-5 km:n asemavälit, jotta ne ovat ihan oikeasti vaihtoineen nopeampia yhteyksiä kuin varsinainen palveleva joukkoliikenne.

Ja niinhän se juuri on kuin kirjoitit. Ensin tehdään se palveleva, katutason perusjoukkoliikenne. Jos sitten jää rahaa ja on tarvetta, tehdään perusverkkoa täydentävä pikaliikenne. H:gin 1960-luvun metroideologia vaan menee valitettavasti täysin päin vastoin - edelleen mm. Iso liityntä -ideoinnissa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Juna on siinä mielessä näppärä että aikatauluja ja reittejä ei tarvitse esikseen opiskella kuten busseissa.

Voisihan bussienkin aikataulut rakentaa oikeaoppisesti vakiominuuteilla toistuviksi. Niinhän jopa on tehty meidän 98:llammekin. Suurin osa päivästä ne tunnin kolme vuoroa ajavat samoilla minuuteilla.

Eli noin yleisesti, minusta vaikuttaa siltä, että tieten tahtoen toteutetaan joitain järjestelyitä vain metrossa tai junissa, jotka eivät ole metron kilapailijoita. Siten ihmiset saadaan luulemaan, että vain metron tai junat voi järjestää kunnolla, busseja ja ratikoita ei.

Toivottavasti (siis nyt palaan ketjun aiheeseen) uuden hallituksen vihjailut joukkoliikenteen edistämisestä konkretisoituvat. Sillä tätä fiksua järjestämistähän saa lähes ilmaiseksi. Eli helppoa tai ainakin halpaa kerätä pisteet joukkoliikenneasioiden hoitamisesta.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eipä olekaan, mutta kukaan ei silti halua kävellä. Olen oikein ihmetellyt, mihin perustuvat nuo luulot siitä, että jos 800-1000 metrin päähän ilmestyy metroasema, niin oven edessä olevan bussipysäkin käyttö loppuu, koska metroon kävellään vähintään 800 metrin päästä.

Mutta sillä bussilla/raitiovaunulla kuljetaan sitten useimmiten muihin kohteisiin kuin mitä metrolla. Ja se 800-1000 m on rajatapaus. Kaikki kanta-Helsingin ja suurten lähiöiden metroasemat haarukoivat riittävän määrän kävelijöitä lyhyemmältä etäisydeltä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ymmärrän nyt. Sellaiset pikaradat (S-Bahn) ovat hyödyksi, kun seutu on kyllin suuri. Eli sellaisilla kuljetaan vähintään 15 km matkoja, ja pikaradoilla on 2-5 km:n asemavälit, jotta ne ovat ihan oikeasti vaihtoineen nopeampia yhteyksiä kuin varsinainen palveleva joukkoliikenne.

Juuri sitä tarkoitin tuolla kehä1:n radan hahmotelmalla, tosin asemia voisi olla paikoittain tiheämpäänkin kuin 2-5 km välin, jos kohdalla on runsasta asutusta tai työpaikkoja.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Voisihan bussienkin aikataulut rakentaa oikeaoppisesti vakiominuuteilla toistuviksi. Niinhän jopa on tehty meidän 98:llammekin. Suurin osa päivästä ne tunnin kolme vuoroa ajavat samoilla minuuteilla.

Bussiliikenteen varsinainen luotettavusongelma on että pitkillä bussilinjoilla aikataulut eivät linjan puolivälin jälkeen enää pidä niin hyvin paikkansa. Muistan ajolta kun asuin Konalassa, ja piti päästä keskustaan, niin jos joutui 39:iin jolla oli ns "herrasmieskuski", niin usein kävi niin että 10-15 minuuttia myöhemmin Konalasta lähtenyt vuoro ajoi viimeistään Runeberginkadulla ohi sen jossa itse matkusti.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Toivottavasti (siis nyt palaan ketjun aiheeseen) uuden hallituksen vihjailut joukkoliikenteen edistämisestä konkretisoituvat. Sillä tätä fiksua järjestämistähän saa lähes ilmaiseksi. Eli helppoa tai ainakin halpaa kerätä pisteet joukkoliikenneasioiden hoitamisesta.

Onko sulla mitään tietoa minkälainen liikenne-ihminen Anu Vehviläinen oikein on? Voin arvata että pidit peukkuja Mari Kiviniemen puolesta ja tottahan toki meille pääkaupunkiseudun asukkaille hänen valintansa olisi paremmin sopinut. Mutta saatiinhan mekin oman siltarumpuministerimme: Jan Vapaavuoren. Mutta pelkään että Sipoon alueliitoshankkeet, kunhan ne pyörähtävät käyntiin, vievät kaiken huomion muilta asioilta.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Kansanterveydelliseltä kannalta on oikeastaan viisaampaa laittaa ihmiset kävelemään kummassakin päässä terveellisen pituinen matka ja kuljettaa matkustajat runkomatka nopealla runkokuljetusvälineellä, kuin jos matka-aika olisi sama, mutta kävelyä olisi vähemmän.

Hesarissakin esitettiin menneellä viikolla tutkimus, että "nukkumalähiöiden asukkailla on ylipainoa". Tämä katsottin johtuvan siitä että lähiöiden asukkaat kävelevät kantakaupungin asukkaita paljon vähemmän. Varsinkin jos koko liikenneverkko on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan, eikä ole vaihtoehtoista nopeaa "metro-tyyppistä" joukkoliikennettä, niin ymmärtäähän sen että kukaan ei silloin ryhdy harrastamaan hyötyliikuntaa kävelemällä kauempana olevalle bussipysäkille, kun ei sillä ajallisesti voita mitään ja lähempääkin pääsee bussin kyytiin.

Sellaisissa lähiöissä liikunta ja painonhallinta on kokonaan vapaehtoisuuden varassa, pitää erikseen lähteä liikuntapaikalle, ja hyvin usein se tehdään autolla. Ei hjuva.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Bussiliikenteen varsinainen luotettavusongelma on että pitkillä bussilinjoilla aikataulut eivät linjan puolivälin jälkeen enää pidä niin hyvin paikkansa...

Tähänkin kirjoitan: HELSINGIN SEUDUN bussiliikenteen ongelma...

Huomattavasti halvemmalla kuin metrojen rakentaminen saadaan nopeita ja luotettavia matka-aikoja myös busseille, kun vain käytetään kaikkia tunnettuja etuisuuskeinoja. Mutta silloin ei onnistuta mitenkään laskemaan positiivisia HK-suhteita olemassa olevaan bussiliikenteeseen nähden.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Onko sulla mitään tietoa minkälainen liikenne-ihminen Anu Vehviläinen oikein on?

Ei ole. Edeltäjiinsä nähden pidän kuitenkin etuna koulutustaustaa. Tai sanoisinko, koulutuksen tasoa. Väitöskirjan tekijä ymmärtää, mistä ei tiedä ja mistä tietää. Se on huomattavasti paljon parempi kuin jos luulee tietävänsä.

Olen kuullut Joensuussa luennoivan turkulaisen proffan selostuksen siitä, mitä VR Oy:n kätevä yöjunien lopettaminen merkitsee Turku-Joensuu-matkalle. Vehviläisen kotiseudun perusteella voisin uskoa, ettei hän aivan purematta niele VR Oy:n palveluiden parannuksia Itä-Suomessa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mutta saatiinhan mekin oman siltarumpuministerimme: Jan Vapaavuoren. Mutta pelkään että Sipoon alueliitoshankkeet, kunhan ne pyörähtävät käyntiin, vievät kaiken huomion muilta asioilta.

Ans' kattoo kuin käy. Espoon syksyinen valtuustopäätöshän poisti Sipoo-seikkailun alkuperäisen "tarpeen". Ministeri Vapaavuorihan on itse kh:n pj:nä myöntänyt, että Sipoota lähdettiin havittelemaan, jotta metroa voisi jatkaa. Ruotsalaisetkin ovat hallituksessa, joten on siellä muitakin vaikeita kysymyksiä kuin Vuotoksen allas tai 6:s ydinvoimala. Kunnialliset perääntymiskeinot voivat olla kysyttyä tavaraa yhdelle jos toisellekin hallituspuolueelle.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Hesarissakin esitettiin menneellä viikolla tutkimus, että "nukkumalähiöiden asukkailla on ylipainoa". Tämä katsottin johtuvan siitä että lähiöiden asukkaat kävelevät kantakaupungin asukkaita paljon vähemmän. Varsinkin jos koko liikenneverkko on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan, ...

Ylipainon kertyminen ei ole mikään yllätys, vaikka kyllä kauppakeskusten parkkipaikoilta on yhtä pitkä matka tai pidempikin kuin jos olisi vanhat kunnon lähikaupat. Ja Itäkeskuskin on yhtä pitkä kuin Aleksanterinkadun kauppakeskus Stockalta Senaatintorille. Ja sillä välillä on sentään 3 ratikkapysäkkiä!

Mutta en usko, että oikea lääke ylipainoon on heikentää joukkoliikenteen palvelua pidentämällä tarpeellisia kävelymatkoja. Kyllä siitä vain ylipaino lisääntyy, kun autoa käytetään entistä hanakammin.

Itse uskon - muiden kokemukseen perustuen - että joukkoliikenteeseen ja kävelyyn perustuvaa kulttuuria tuetaan parhaiten lisäämällä pysäkkejä eli lyhentämällä kävelymatkoja. Kun ne ihmiset kumminkin tekevät niin, että valitsevat mukavimman (=vähiten kävelyä, nopein matka) eivätkä terveellisimmän liikkumistavan. Asia vain on niin, vaikka miten haluaisi muuta uskoa.

Eli edistämällä joukkoliikenteen käyttöä sen palvelua parantamalla edistetään autotonta elämäntapaa. Jolloin edistetään myös läskitöntä elämäntapaa.

Ne, jotka haluavat liikkua, tekevät sen sitten erikseen. Ajavat vaikka autolla ulkoilupuiston parkkipaikalle. Tässä kuten niin monessa muussakin pitää ymmärtää, ettei asioita voi sotkea. Työmatka on työmatka, kuntoilu on erikseen. Fiksu toki harrastaa hyötyliikuntaa. Mutta ei ole vaikea laskea niiden fiksujen osuutta. Sitä voi yrittää Kulosaaren sillalla. Tai Lauttasaaren sillallakin voi laskea, sillä kyllä sieltä näkee Länsiväylän bussikaistalle. Eikä siellä jää huomaamatta yhtään pyöräilijää tai rullaluistelijaa, kun niitä ei siellä Länsiväylällä ole.

Antero