Eduskuntavaalitulos 2007 joukkoliikenteen kannalta

Otsikon aiheesta, ihan kamalalle lahtarihallituksen toiminnalle toistaiseksi julkisuuteen päätyneet hankkeet eivät vaikuta joukkoliikenteen kannalta. Suurten kaupunkien joukkoliikenneavustuksia on mainittu, HELI- ja Sallan-rataa ehdotetaan monien muiden avausten lisäksi, katsoo nyt mitä niistä sukeutuu loppujen lopuksi. Sossuosastolla puolestaan esitetään maksutonta joukkoliikennettä (ainakin) Helsinkiin.
Ei tältä hallitukselta mitään joukkoliikenneavustuksia pääkaupunkiseudulle kannata odottaa. Kuvaavaa on tämä:
Keskustan liikennetyöryhmän puheenjohtaja Markku Laukkanen on vastanneista varovaisin kommentoimaan esimerkiksi tarkkoja summia, mutta hänkin "antaa periaatteen edistämiselle vahvan tuen".
(Demarista poimittu). Kuka kehtaa tuollaista ainakaan punastumatta lausua. (Tiedä vaikka olisi punastunut ;) )
 
Kansa sai sen mitä halusi, eli porvarihallituksen. Porvarihallitus on aina porvarihallitus, ja kaikki tietää mitä se tarkoittaa..

Mitäs joukkoliikennemyönteistä se SDP:n ja Keskustan hallitus sai aikaan? Bussivuorojen lakkautuksia reippaasti ainakin. Muutos on hyvästä, silloin joudutaan miettimään asioita uudelleen ja huomaamaan, että vanhat toimintamallit eivät toimi enää.
 
Mitäs joukkoliikennemyönteistä se SDP:n ja Keskustan hallitus sai aikaan?

Ei mitään. Lippujen hinnat nousi jokapaikassa (osittain bensanhinnan vuoksi), ja bussivuoroja lakkautettiin. Oikorata sen sijaan tuli edellisen hallituksen aikana, mutta päätös sen rakentamisesta tehtiin jo Lipposen aikaan..
 
Ei mitään. Lippujen hinnat nousi jokapaikassa (osittain bensanhinnan vuoksi), ja bussivuoroja lakkautettiin. Oikorata sen sijaan tuli edellisen hallituksen aikana, mutta päätös sen rakentamisesta tehtiin jo Lipposen aikaan..

Ja oikoradankin syntymisessä pääansio oli Lahden kaupunginpampuilla ainakin Oiko ry:n nettisivujen mukaan. Saivat lahtelaiset markkinoitua ideansa myös savolaisille, joista saatiin tukea rakennusvaatimuksille ministeriötä kohtaan.
 
Nyt oliski aika jatkaa oikorata oikomalla Lahti-Heinola ja siihen jatkopala Mikkeliin asti ja unhottaa Heli-höpötykset. Lyhenisi ajat savosta eikä tarttis haikailla yö-Kalakukon perään.
 
Nyt oliski aika jatkaa oikorata oikomalla Lahti-Heinola ja siihen jatkopala Mikkeliin asti ja unhottaa Heli-höpötykset. Lyhenisi ajat savosta eikä tarttis haikailla yö-Kalakukon perään.

Minusta järkevää taas olisi rakentaa supernopeita matkustajajunia varten kevytrakenteinen oikorata Helsinki-Kouvola, joka palvelisi yhteyksiä Savoon ja Karjalaan. Siihen tarvittaessa haarautuma Porvoo-Loviisa-Kotka. Sitä voisi aikanaan jatkaa Venäjälle, mikäli tarvetta on. Matka-aika Helsingistä Kouvolaan ja Kotkaan voisi olla tällaisella radalla tunnin luokkaa. Helsingin ja Kotkan välisen radan Loviisan aseman avulla voitaisiin elvyttää vanha Loviisa-Lahti -rata kiskobussien käyttöön.

Lahden oikorata jäisi hyödyttämään Lahtea, Heinolaa ja muita radan varren taajamia. Sen varrelle voitaisiinkin tehdä kunnon nauhakaupunki ja laittaa tiheästi vuoroja, kun kaukojunat eivät enää olisi viemässä kapasiteettia. Hukkaan investointi ei olisi mennyt, Lahti kun on suuri kaupunki kuitenkin ja tavarajunat kulkisivat vankasti rakennettua Lahden oikorataa itään. Rautateille on tilaa Ruuhka-Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä odotan suuresti niitä uuden hallituksen konkreettisesti joukkoliikennettä parantavia esityksiä. Tähän saakka on ollut esillä vain supistuksia. Nykyhallituksen kuherruskuukausi on ohi kohta!
 
Kyllä odotan suuresti niitä uuden hallituksen konkreettisesti joukkoliikennettä parantavia esityksiä. Tähän saakka on ollut esillä vain supistuksia. Nykyhallituksen kuherruskuukausi on ohi kohta!

Lasketaanko Lapin tappiollisten lentojen tukeminen joukkoliikennemyönteisyydeksi? Se taitaa olla ainoa joukkoliikenteen, mutta ei ilmaston, kannalta positiivinen juttu.
 
Kyllä odotan suuresti niitä uuden hallituksen konkreettisesti joukkoliikennettä parantavia esityksiä.
Voisin sanoa, että niin minäkin. Mutta en kuitenkaan pidä mitenkään huonona sitä, että maksimaalista rahan haaskaamista hillitään.

UITP:n kongressi toi tänne paljon ulkomaalaisia, joilla kaikilla ei ole ihan sama näkemys rahan merkitysksestä joukkoliikenteen kehittäjänä. UITP:ssä taidettiin valittaa, että meillä puuttuu rahaa hyviin hankeeisiin. Mutta ulkomaisten asiantuntijoiden mielestä meidän ongelmamme näyttää olevan, että meillä on liikaa rahaa haaskattavaksi turhiin hankkeisiin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että joukkoliikennettä ei kehitetä rahalla, vaan osaamisella. Raha on autoilun ongelma, koska 3,5 m leveän asflattikaistan välityskyky jää muutamaan prosenttiin siitä, että samassa tilassa kulkee mikä hyvänsä joukkoliikenne.

Missään Suomessa ei ole niin tehokasta maankäyttöä - siis niin suurta kerroskorkeutta rakennuksissa - että katutila ei riittäisi liikenteelle. Kun liikenne on joukkoliikennettä, ei autoja. Ja se tarkoittaa sitä, että raskas väylärakentaminen maan alle tai ilmaan ei ole tarpeen. Joten silloin ei ole enää kyse moottoriteiden kustannusten tasoisista investoinneista, vaan ammattitaidosta liikenteen järjestämisessä.

Odotan ja toivon, että tällä hallistuskaudella panostetaan osaamiseen eikä edellisten hallistusten tapaan suureen rahankäyttöön.

Antero
 
Missään Suomessa ei ole niin tehokasta maankäyttöä - siis niin suurta kerroskorkeutta rakennuksissa - että katutila ei riittäisi liikenteelle.

En usko, että ulkomaillakaan olisi missään mahdollista tehdä niin tehokasta maankäyttöä, ettei tila riittäisi joukkoliikenteelle. Tarvittaessa vain niin monta raidetta ja laituria vierekkäin, että riittää. Ihmisiä mahtuu valtavasti pieneenkiin tilaan, ongelmat alkavat vasta, kun yksi ihminen alkaa viedä kymmeniä metrejä tilaa autonsa avulla. Euroopan vanhat kaupungit ovat hyvin tiiviitä kokonaisuuksia ja kadut paikoin niin kapeita, että hyvä kun mahtuu ohittamaan toisen ihmisen. Silti toimivat hyvin siinä mihin ne on tarkoitettu, eli tavalliseen elämiseen, ei näy edes autoja kaduilla, kun ovat liian kapeita niille :)
 
Mutta ulkomaisten asiantuntijoiden mielestä meidän ongelmamme näyttää olevan, että meillä on liikaa rahaa haaskattavaksi turhiin hankkeisiin.

Keiden "ulkomaisten asiantuntijoiden"? Asiantuntijoita ja koulukuntia riittää. Kävin juuri Hampurissa, jonka joukkoliikenne on järjestetty raskaaseen raideliikenteen perustuvaan syöttöbussiliikenteeseen perustuen, samoin periaattein kuin Helsinginkin, vain sillä poikkeuksella, että keskustasta oli hävitetty raitiotiet. Järjestelmän toimivuus oli toki huono, mutta sen olivat varmasti suunnitelleet "ulkomaiset asiantuntijat", jotka kuulemma innokkaasti puolustavat ratkaisuja.

On vaikea kuvitella, että UITP:ssa olleet monet BRT(bussimetro)- ja metro-asiantuntijat olisivat pitäneet Helsingin ratkaisuja mitenkään huonoina.

Ei ole olemassa mitään "ulkomaisten asiantuntijoiden" konsensusta, johon voisi vedota. Se on samanlainen eufemismi kuin usein käytettävä "eurooppalaisissa kaupungeissa"...

Odotan ja toivon, että tällä hallistuskaudella panostetaan osaamiseen eikä edellisten hallistusten tapaan suureen rahankäyttöön.

Antero, hivenen realismia kuitenkin. Suomessa ongelma ei ole se, että joukkoliikenteeseen laitettaisiin liikaa verorahaa. Nykyisellä verorahan käytöllä toki saataisiin parempaa aikaan kun rahoja poistettaisiin mm. matkakorvauksista ja VR Oy:n tuesta järkevämpiin käyttötapoihin. En kuitenkaan usko, että investointien ja liikennöinnin verorahoitusta saataisiin pienennettyä pitkään aikaan.

Kyse on kuitenkin siitä, että tarvitaan lisää resursseja joukkoliikenteen tarjonnan ja infrastruktuurin mittaviin parannuksiin. Kyse on kuitenkin ihan siitä, että parannukset syntyvät vain lisäämällä liikenteen tarjontaa sekä rakentamalla mm. raiteita, joukkoliikennekaistoja ja -etuuksia. Kaikkia parannuksia ei voida kattaa liikennöintikustannussäästöin!

Suomalaisessa kaupunkirakenteessa ei helpolla saada aikaiseksi itsekannattavaa ja tehokasta joukkoliikennettä.

Vaikka lähdettäisiin tekemään tarmokkaasti laajaa ja kattavaa pikaraitiotie- ja kevyisiin paikallisjuniin perustuvaa järjestelmää suurimpiin kaupunkeihin ja tehokkaisiin pääbussilinjoihin perustuvia järjestelmiä keskisuuriin kaupunkeihin, kestäisi pari vuosikymmentä, ennen kuin uudistetut järjestelmät kattaisivat pääosan suurista ja keskisuurista kaupungeista. Sitä ennen tehottomia järjestelmän osia on pakko pitää hengissä julkisella tuella.'

Pienissä kaupungeissa ja maaseudun bussiliikenteessä ei liene realistista odottaa, että liikennöintitaloutta saataisiin erityisen hyväksi.

Rakennemuutokset vaativat myös mittavaa rahoitusta. Esimerkiksi Bremenissä, jossa vierailin myös tällä viikolla, raitiotietä voimakkaasti laajentamalla alennetaan joukkoliikenteen subventiotarvetta. Rakennemuutokset ovat köyhälle kaupungille kuitenkin mahdollisia vain siksi, että liittovaltio maksaa 60% laajennushankkeista.
 
Joten silloin ei ole enää kyse moottoriteiden kustannusten tasoisista investoinneista, vaan ammattitaidosta liikenteen järjestämisessä.

Odotan ja toivon, että tällä hallistuskaudella panostetaan osaamiseen eikä edellisten hallistusten tapaan suureen rahankäyttöön.

Katutilan vieminen autoilta joukkoliikenteen käyttöön ei ole kiinni liikennesuunnittelijoiden insinööritaidoista, vaan se on poliittinen päätös. Missään ei ole edes määritelty absoluuttista totuutta parhaasta henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen työnjaosta kaupungeissa. Loppujen lopuksi kyse on siis enemmän mielipideasiasta kuin ammattitaidosta.

Vaikka tämä hallitus on nyt heti aluksi vähentämässä raideliikenteen rahoitusta, niin mitään merkkejä ei näy siitä, että se panostaisi osaamisen lisäämiseen. Minusta tämä vaikuttaa enemmän siltä, että hallitus haluaa panostaa enemmän tie- kuin raideliikenteeseen.
 
Minusta tämä vaikuttaa enemmän siltä, että hallitus haluaa panostaa enemmän tie- kuin raideliikenteeseen.

Mitä merkkejä on tieliikenteen aseman parantamiseen? Hallitushan on jo nyt karsinut tienparannuksia, tulee mieleeni tämä Vt5, mutta on kai muitakin. Kuulostaisi varsin erikoiselta, jos hallitus nyt ilmastonmuutoksen aikana alkaisi samaan aikaan tukea tie- sekä lentoliikennettä, vähentäisi tukea raideliikenteeltä ja kehittelisi biopolttoaineita. Tekisi ristikkäisiä toimenpiteitä, joten ilmaston kannalta lopputulos olisi nolla, vaikka rahaa olisi palanutkin.
 
Suomalaisessa kaupunkirakenteessa ei helpolla saada aikaiseksi itsekannattavaa ja tehokasta joukkoliikennettä.

Sama ongelmahan on myös Yhdysvalloissa, joukkoliikenne ei kannata. Näenkö tässä oikein, että yhdyskuntarakenteeltaan Helsingin seutu on lähempänä Atlantaa kuin Wieniä? Ainoana erona, ettei täällä ole edes niitä korkeita tornitaloja ja kattavaa raideverkostoa joita Atlantassa, vaan sieltä tänne on tuotu valikoivasti vain pientalomatto ja loputtomat kaupunkirakennetta halkovat moottoritiet. Tässäkin on vielä otettu kotimainen haja-asutus mukaan, eivätkä nämä pientalot muodosta edes kunnon keskittymiä. Moottoriteitä rakennettaessa ovat rahat loppuneet kesken ja on tehty säästömoottoriteitä, jotka eivät ole tarpeeksi vetäviä.

Raideliikenne taas on Suomessa kopioitu Ranskasta, se on pääkaupunkikeskeistä, paikallisliikenne on supistettu olemattomiin lukuunottamatta pääkaupunkia, nopeita kaukojunia on paljon. Ainoa, mitä on jätetty tekemättä, on kunnollisen radan rakentaminen ja aitojen suurnopeusjunien ostaminen, kyseessä on köyhän miehen suurnopeusjunaverkko.

Helsingin paikallisliikenne on sekoitus vähän kaikkia tyylisuuntia. Siinä on Tallinnan ja Pietarin tyylinen ratikka, joka keskustassa jumittaa autojen seassa, mutta keskustan ulosmenoväylillä kulkee omilla kaistoillaan. Bussiliikenne on enimmäkseen samanlaista kuin Tallinnassa, ei ole etuuksia ja matkat kestävät kauan ruuhkissa. Tosin bussit eivät ole tupaten täynnä kuten Tukholmassa, en tiedä, missä muussa maassa bussit kulkevat melko usein ja eivät ole pahemmin seisomalastissa.

Metroliikenteessä on suunniteltu Itä-Helsingin kaupunkirakenne amerikkalaiseen tapaan keskitetyn ostoskeskuksen ympärille, sitten isot päätiet vievät lähiöihin ja jakavat tieliikenteen pienemmille teille. Jälkikäteen on ympätty mukaan Tukholman mallia oleva metro, mutta järjestelmän raskautta on lisätty ja metroa ei ole edes yritetty sovittaa kaupunkirakenteeseen, vaan on kylmästi naitettu se liityntäbusseilla toimivaksi ja kulkemaan pääteiden varrella. Rahaa ei ole Tukholman tapaan riittänyt tunnelointiin. Esimerkiksi uusin sininen linja kulkee tunneleissa suurimman osan, ellei kaiken, matkastaan.

Lentoliikenne on ihan oma sovelluksemme, kun koko liikenneverkko perustuu Helsinki-keskeiseen ulkomaanlentojen syöttämiseen. Ruotsissakin pääsee maakuntakaupunkien välillä lentämään kulkematta Tukholman kautta.

Kaukobussit ovat jotain amerikkalaisen Greyhoundin tapaista. Bussit eivät ole arvostettu kulkutapa, vaan niillä oletetaan kulkevan vain köyhät ja ajokortittomat. Tosin Suomessa on mielenkiintoisesti säilytetty juna jonkinnäköisenä välimuotona bussien ja henkilöautojen/lentokoneen välillä.

Kevyen liikenteen reitistöt ovatkin sitten enemmän eurooppalaisia, Yhdysvalloissahan ne puuttuvat monin paikoin käytön puutteesta johtuen. Suomessa on pienemmissäkin kaupungeissa yleensä kävelyreitit, vaikka niitä ei pahemmin käytetäkään ja ne saattavat olla monin paikoin huonokuntoisia. Pienimmillä paikkakunnilla ei kävelyreittejä ole ja niillä sattuukin paljon henkilövahinkoja kävelyn yleisyyteen nähden.

Yleinen analyysini on, että Suomessa ei ole oikein ollut kenelläkään näkemystä yhdyskunta- ja liikennesuunnittelusta, vaan erilaisia elementtejä on räiskitty kotoisiin kaupunkeihin sellaisessa kokeiluhengessä ja sen jälkeen jo innostuttu jostain muusta suuntauksesta. Tai oltu innostumatta yhtään mistään, ja tehty vain akuuteimmat toimenpiteet, kuten vuorojen karsinta. Ilmeisesti Suomessa ei ole kovin paljoa kiinnostusta tai osaamista kaupunkirakenne- ja liikennesuunnitteluun, edes autoliikennesellaiseen, saati sitten joukkoliikennesuunnitteluun.
 
Takaisin
Ylös