Viestiketju: Tiehankkeet

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ihmettelen mitä vikaa VT5:ssä on että sitä pitää ruveta vielä parantamaan?

Aluepolitiikkaa? Sunnuntai-iltana olen mennyt erikoispikavuorolla Mikkelistä Helsinkiin, siis sellaisella joka ei käy Lahdessa, ja silloin tie on kyllä ollut aika ruuhkainen Mikkelistä Lusiin. Moottoritien alettua on ruuhka helpottanut. Bussi meni sellaista 60 km/h nopeutta aika pitkän matkaa loputtomien autojonojen seassa. Ehkäpä olisi kuitenkin viisaampaa parantaa joukkoliikennettä, kuin tehdä aina vaan uusia kaistoja, jos kerran viikossa on pari tuntia ruuhkaista. Autoilijat voivat sitten siellä keskenään jumittua ruuhkassa Kuortissa, kun juna suhahtaa ohitse vallan eri reittiä Kouvolan kautta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Paljon tärkeämpiä tienparannuskohteita ovat mielestäni Hki-Hanko tie sekä nelostie Lusi-J:kylä jotka ovat liikennemääriin nähden surkeita.

Hangon tien ruuhkat johtuvat Hangon satamasta ja Hangon satamaan tulevaa liikennettähän voitaisiin ohjata myös muihin Suomen satamiin. Turha sitä kapeaa niemeä varten on rakentaa mitään huippuhyvää tietä, kun tuo laivaliikenne voi siirtyä muuallekin, jos transitokuljetukset loppuvat. Lahden ja Jyväskylän välistä autoliikennettä voisi jakaa paremmin tien 4, tien 24 ja tien 314 (Sysmän kautta kulkeva tie) kesken, ohjaten autoilijoita valitsemaan oikean reitin ruuhkatilanteen mukaisesti. Viime kesänä kun oli ne kovat myrskyt, menimme pohjoiseen ja 4-tiellä liikenne oli täysin tukossa koko päivän ja illan, mutta sattumalta päätimme ottaa tien 24 maisemien takia ja ohitimme hetkessä tuon ruuhkasumpun. Telematiikkaa olisi siis viisasta kehittää.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Olen itse kerran päässyt Lahti-Heinola välin sumpun ohi autollani kun lähdin seuraamaan yhtä pikkubussia joka teki U-kääännöksen silloisella moottoriliikennetiellä ja ajoi pikkuteitä vanhalle vitostielle.

Tarkoititko vanhaa Lahti-Heinola tietä (oliko se muuten vanha nelostie)? Oman käsitykseni moni bussikuski ajoi vanhaa "Heinolantietä" ennen kuin Lahti-Heinola välillä avattiin koko matkalle motari. Ainakin useimmat entisen Itä-Hämeen liikenteen(/Vesaisen) kuskeista käytti tätä reittiä miltein aina, koska he olivat tottuneet ajamaan tätä reittiä ja se oli jopa nopeampi.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Juuri sitä tarkoitin, ja aikaa ennenkuin moottoritie Lahden ja Heinoalan välillä oli valmis, oli vain tuo moottoriliikennetie joka veti sairaan huonosti viikonloppuisin. Sen tapauksen jälkeen aloin opiskella itse vanhalle tielle löytämistä.

Se on kannatettavaa. Vaikka nykyään onkin näissä Navicoreissa ja muissa nuo ruuhkien automaattiset kiertotoiminnot, niin kyllä kannattaa tietää myös vähän Suomen tieverkkoa ulkoakin. Yllättävän paljon löytyy vaihtoehtoisia reittejä paikasta toiseen.

Tästä päästäänkin hyvin bussiliikenteeseen. Tätä reittiverkoston monipuolisuuttahan käyttävät bussiliikennöitsijät hyväkseen mm. Helsingin ja Jyväskylän välillä siten, että kaksi suurta kaupunkia kummassakin päässä takaavat hyvän peruskuorman ja sitten voidaan suunnilleen saman matka-ajan puitteissa jakaa vuoroja palvelemaan eri pikkukuntia, jotka eivät kuitenkaan yksinään riittäisi elättämään näitä vuoroja, varsinkaan näin montaa.

Turun ja Porin välinen pikavuoroliikenne ajetaan Säkylän kautta. Turun ja Rauman välillä mennään 8-tietä rannikkoa pitkin. Rauman ja Porin välillä mennään vakiovuoroilla 8-tietä. Turun ja Vaasan väliä ajetaan 8-tietä, 204-tietä Säkylän kautta sekä Huittisten ja Kankaanpään kautta.

Turun ja Tampereen välillä sama työnjako. Pari vuoroa menee suorinta reittiä Loimaan kautta, loput vajaa pari kymmentä vuoroa on jaettu kulkemaan Forssan ja Huittisten kautta, saman verran molemmille suunnille.

Helsingin ja Vaasan väliä ajetaan sekä Porin että Tampereen kautta.

Helsingin ja Oulun väliä mennään ainakin reittejä Helsinki-Kuopio-Kajaani-Oulu, Helsinki-Jyväskylä-Oulu sekä Helsinki-Kuopio-Pyhäntä-Oulu.

Muuallakin Suomessa on varmasti ollut vastaavia järjestelyjä laajemmassakin mittakaavassa, mutta nykyään nämä vuorot ovat kuihtuneet pois ja maininnan ansaitsevat lähinnä nämä yllä mainitut esimerkit. Päähuomioni on, että meillä on kiitettävän monipuolinen suurten kaupunkien välinen kaukoliikenneverkosto bussi- ja junapuolella, jotka palvelevat lukemattomia yhteyksiä pienillekin paikkakunnille. Pienempien paikkakuntien vakiovuoroverkosto on valitettavasti kuihtunut olemattomiin ja tämä muukin kaukoliikenne palvelee lähinnä matkailua, joka ei tapahdu päivittäin, sillä vuoroja on verraten vähän, vaikkakin reitit ovat monipuolisia. Oikeastaan lähes kaikki entisaikojen vahvat reitit ovat vielä olemassa, vaikkakin sitten vain kerta koulupäivässä ajettavia enää nykyään, mutta lisärahoituksella verkoston voisi elvyttää helpolla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ainoa vika on siinä, että joukkoliikenne ylipäätään on siirretty sinne motarille. Sillä tavoin joukkoliikenne kuolee maaseudulta, kun se ei edes pysty palvelemaan muuta kuin motarin päätepisteiden välistä liikennettä.

Viimeisin muutos oli tuolla suunnalla se, kun Heinolan pikavuorobussit eivät enää kulkeneet Veljeskylän kautta. Tämä tapahtui noin vuosi sitten. Syyksi arvelen sen, ettei nousijoita ikinä tullut lukuisista bussivuoroista huolimatta, joten oli turha ajattaa busseja hitaampaa reittiä.

Törmäsinpä tuossa liikenneaiheisia sivustoja selaillessani mielenkiintoiseen Matti Grönroosin ylläpitämään sivustoon, jossa läpikäydään Suomen tiestön historiaa varsin kattavasti ja on jopa suht ajantasallakin. Kannattaa vilkaista.