Maanalaiset käytävät

Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Kuninkaankadun tunneli ei ole ollut avoinna kuin liikkeiden aukioloaikoina. Joskus 1980-luvun alkuvuosina molemmissa päissä tunnelia oli joku vaateliike. Kassoja ei ollut tunnelin päissä, joten ostokset piti käydä maksamassa kenties jopa yläkerrassa ennen toiseen liikkeeseen siirtymistä.
Niin, omat muistikuvani ovat niin hämärät koska niistä on aikaa yli 40 vuotta. Väitettäni että se oli avoinna yös liikkeiden aukioloajan ulkopuolella perustelen sillä että me käytiin sukulaisten luona kylässä useimmiten sunnuntaisin, joten miten olisimme päässeet tunneliin jos olisi pitänyt kulkea jonkun liikkeen sisätilojen kautta?

Lauritsalassa ei tule mitään tuollaista metroasemaa mieleen. Onkohan Lauritsalan metroasema lopetettu?
Sen pitäisi olla ihan Lauritsalan keskustassa, torin alla. Ei taida olla M-kylttiä, mutta paikkakuntalaiset osavat varmaan opastaa, tai kertoa milloin se lopetettiin.

t. Rainer
 
Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Niin, omat muistikuvani ovat niin hämärät koska niistä on aikaa yli 40 vuotta. Väitettäni että se oli avoinna yös liikkeiden aukioloajan ulkopuolella perustelen sillä että me käytiin sukulaisten luona kylässä useimmiten sunnuntaisin, joten miten olisimme päässeet tunneliin jos olisi pitänyt kulkea jonkun liikkeen sisätilojen kautta?

Se lienee ollut mahdollista, koska Voiman rautakaupan (ja mitä kaikkea siinä sittemin on ollutkaan) puolelta portaat alas menivät niin, että vaikka liike olisi ollut kiinni, niin edes ulomman oven ollessa avoinna tuulikaapista pääsi suoraan portaita kellaritasolle ja siitä tunneliin. Jos siellä on kahvila ollut auki, niin veikkaan että Centrumin puoleinen pääty on silloin ollut suljettuna veräjällä, koska siellä ei ollut muistaakseni mahdollisuutta erottaa kulkua itse liikkeen tiloista.
 
Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Hesarin foorumilta lainasin tämän kommentin:

"Montrealissa - hieno kohde vaikka Helsingin päättäjien kaukomatkailulle! - on koko kaupungin keskustan kattava maanalainen kävely- ja liikeasiointiverkosto. Jokaiselta metroasemalta pääsee siistejä ja liikehuoneistoja sisältäviä kävelyreittejä pitkin toiselle asemalle. Välillä tullaan katutasolle ja siitä ylöspäin kohoaviin liikekeskuksiin.

Montrealissa tulee talvella joskus merkittävästi enemmän lunta kuin täällä Helsingissä. Hienossa asiointi- ja kulkuverkossa tämäkään ei haittaa."

Onko noita maanalaisia kävelyverkostoja muualla kuin Montrealissa? Nehän olisivat juuri sitä, mitkä saisivat eloa Pohjolan pimeään ja kylmään talveen. Kun ulkona olevat kasvitkin lakastuvat, on piristävämpää olla sisällä lämpimässä ja valoisassa. Kampin keskuksessa on paljon kivempi olla loskakelillä kuin ennen vanhaan linja-autoaseman kentällä. Mielikin on pirteämpi bussiin mennessä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Onko noita maanalaisia kävelyverkostoja muualla kuin Montrealissa? Nehän olisivat juuri sitä, mitkä saisivat eloa Pohjolan pimeään ja kylmään talveen. Kun ulkona olevat kasvitkin lakastuvat, on piristävämpää olla sisällä lämpimässä ja valoisassa. Kampin keskuksessa on paljon kivempi olla loskakelillä kuin ennen vanhaan linja-autoaseman kentällä. Mielikin on pirteämpi bussiin mennessä.


Onhan noita aika sisätilareitteja jo aika paljon Helsingissäkin. Sähkötalolta Kampista pääsee sisätiloissa ihan mukavaa reittiä Rautatieasemalle, Ateneumin nurkalle sekä Forumin uusimpaan osaan Manskun ja Kalevankadun risteykseen.

Aleksilta tunnelit ainakin vielä puuttuvat, samoin asematunnelin ja Stockmannin väliltä.
 
Vs: Suuria metroasemia maailmalla


Reitti Sähkötalolta City-Centeriin on kyllä niin sokkeloinen, mutkitteleva ja asianharrastusta vaativa, että ei kannata mainita.

Mainitut maailman esimerkit lienevät tyyliä "Silja Serenade & Symphony", eli uunollekin on selvä reitti päästä päähän. Pääseehän maan alla kävelemään Rautatieaseman ja Postitalon raitiovaunupysäkkienkin välin kyseistä maanalaista käytävistöä pitkin, mutta tyhmä se on joka sen tekee. Ennen sen pääsi jopa seiskan vaunulla mutta viisain kävelee.
 
Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Petteri, Foorumista pääsee tunnelin kautta Sockalle. Mennään pysäköintihalliin hissillä, sieltä on kävelytunneli Stockan kellarikerrokseen.
Kun tetää reitit, ovat ne käteviä käyttää.
 
Vs: Suuria metroasemia maailmalla

Onko noita maanalaisia kävelyverkostoja muualla kuin Montrealissa?
Japanissa tuollaisia maanalaisia kävelyverkostoja oli ainakin Nagoyassa ja Sapporossa. Nagoya tosin on tehty enimmäkseen autoilukaupungiksi, joten ihmiset ja joukkoliikenne on kai tarkoitettukin kulkevan maan alla. Sapporo taasen vastaa ilmasto-olosuhteiltaan eteläistä Suomea, joten sielläkin voi sitten japanilaiset sipsutella pitkiäkin matkoja maan alla "kärsimättä" loskasta/lumesta ja näkemättä päivänvaloa. ;)
 
Näitä kytäviä olen nähnyt enemmän ja vähemmän kaikissa niissä kaupungeissa, joissa on maanalaista joukkoliikennettä. Käytäviä on osin pakko tehdä ja osin niitä on tehty ajatuksella, että ne olisivat ihmisille viihtyisää tilaa.

Kevään UITP:ssä oli esitelmiä aiheesta saada tuottaviksi nämä tilat, jotka on pakko rakentaa. En oikein ymmärtänyt, mikä esitelmissä oli erikoista. Olen nähnyt runsaasti tyhjiä liiketiloja näissä maanalaisissa tiloissa, eivätkä ne muuta tilaa yhtään sen viihtyisämmäksi kuin jos tyhjiä tiloja ei olisi. Ihmisten tarve asioida ei synny vain siitä, että jossain läpikulkupaikassa on liiketila. Jos tila sopii liikkeille muutenkin, on silloin tietenkin kannattavaa järjestää liikehuoneistoja.

Suuret sisätilat ovat tietenkin suunnilleen vapaita sääongelmista. Silti minusta sääongelmia liitoitellaan. Ja erityisen huonosti ajatus sopii yhteen joukkoliikenteen kanssa.

Ensinnä todella ongelmallisia päiviä ei ole kovin paljon. Sen vuoksi jopa Suomessa on menestynyt ja menestyy edelleen torikauppa. Mutta olennaista on se, että lähes kaikkien ihmisten on kotoa lähtiessään varustauduttava eli pukeuduttava vallitsevan sään mukaan. Eli koti ja työpaikka ovat usein siten, että on pakko liikkua ulkosalla. Silloin voi myös asioida kadunvarressa olevissa liikkeissä.

Jotkut kauppakeskukset mainostavat autolevan asioinnin autuutta sillä, että autolla pääsee ajamaan rakennuksen sisään. Päällysvaatteet voi silloin jättää autoon ja sisätilasta on konkreettinen hyöty. Mutta onko tilojen lämpötila sitten sovitettava sisävaatteissa kulkevien autoilijoiden vai ulkovaatteissa kulkevien muiden asiakkaiden mukaan?

Huipentuma on tietenkin se, että asunto on samassa rakennuksessa kuin kauppakeskus. Ehkä sitten löytyy ihmisiä, joiden onni on, etteivät he enää poistu samasta rakennuksesta koskaan. Onni on vapaaehtoinen vankeus?

Käytäviin ja muihin sisätiloihin liittyy myös kysymys siitä, mitä tiloille tapahtuu iltaisin ja öisin. Joukkoliikennettä palvelevien tilojen on oltava avoimia niin kauan kuin joukkoliikenne toimii. Suuresta suljetusta kauppakeskuksesta tulee turvallisuusongelma sitten, kun liikkeet ovat kiinni ja kulkijoita on vähän. Jälleen seikka, joka tukee autoilua ja on joukkoliikenteelle haitaksi. Ihmiset valitsevat liikkumistottumuksensa omien mielikuviensa, ei tilastojen mukaan.

Antero
 
Huipentuma on tietenkin se, että asunto on samassa rakennuksessa kuin kauppakeskus. Ehkä sitten löytyy ihmisiä, joiden onni on, etteivät he enää poistu samasta rakennuksesta koskaan. Onni on vapaaehtoinen vankeus?

Tämä on yllättävän hyvä idea! Toimintojen sekoittamista parhaimmillaan. Ei tämä eroa vanhanaikaisesta keskikaupungista, jossa kaikki toiminnot ovat lähekkäin muuten, kuin että tällainen paikka on miellyttävä talvisäälläkin. Jos liikennettä saataisiin vähennettyä tällaisella, niin kyllä jossain voisi kokeilla tarjota tällaista asumisvaihtoehtoa ihmisille. Tornitalo kauppakeskuksen ja metropysäkin keskelle.
 
Tämä on yllättävän hyvä idea! Toimintojen sekoittamista parhaimmillaan. Ei tämä eroa vanhanaikaisesta keskikaupungista, jossa kaikki toiminnot ovat lähekkäin muuten, kuin että tällainen paikka on miellyttävä talvisäälläkin. Jos liikennettä saataisiin vähennettyä tällaisella, niin kyllä jossain voisi kokeilla tarjota tällaista asumisvaihtoehtoa ihmisille. Tornitalo kauppakeskuksen ja metropysäkin keskelle.

Mitenkäs tämä eroaa Kampin keskuksen konseptista?
 
Mitenkäs tämä eroaa Kampin keskuksen konseptista?

Kampin keskus on juuri sitä, mitä tarkoitan. Siellä vaan on noita asuntoja mitättömän vähän, valitettavasti. Joku 100-kerroksinen tornitalo Kampin keskuksen yhteydessä tarjoaisi keskeisen asumisen mahdollisuudet valtavalle joukolle helsinkiläisiä ja keskusta piristyisi huomattavasti uusista asukkaista. Mutta, historialliset syyt ja kaupunkikuva... Lontoossa tehtiin vastaavassa tilanteessa niin, että arkkitehtia pyydettiin suunnittelemaan sellainen tornitalo, joka on juuri sen korkuinen, että se ei näy kuin vasta aivan talon vieressä olevista kortteleista tai paljon kauempaa. Tavallinen tallaaja ei sitä historiallisella alueella huomaa, koska korttelit ovat sen verran korkeita.

Itäkeskuksen kauppakeskukseen voisi rakentaa jonkun tornitalon siihen joukkoliikenneterminaalin matalan rakennuksen päälle. Samalla bussit saataisiin sateensuojaan Kampin Espoon terminaalin tapaan. Sörnäisissä sen korkean mustan tornitalon metroaseman vieressä voisi muuttaa cityasunnoiksi, kun uusia vuokralaisia ei toimistotaloon ole saatu vuosiin. Mellunmäessä on laajoja parkkialueita, jotka voisi siirtää maan alle ja rakentaa asuintorneja niihin. Betonilähiö on muutenkin sen verran karu, että tornit lähinnä piristäisivät aluetta. En ymmärrä tätä tornitaloallergiaa ja sitä, että raskaan raideliikenteen asemien vierustat jätetään rakentamatta tehokkaasti ja tehdään niihin autoparkkeja tai omakotitaloja, mutta korkeita taloja pykätään liityntäliikenteen varaan.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä tätä tornitaloallergiaa ja sitä, että raskaan raideliikenteen asemien vierustat jätetään rakentamatta tehokkaasti ja tehdään niihin autoparkkeja tai omakotitaloja, mutta korkeita taloja pykätään liityntäliikenteen varaan.

Osut naulan kantaan. Mielelläni näkisin tulevaisuudessa esimerkiksi (länsimetroon tukeutuvan) merellisen asuintornitaloalueen Koivusaaressa, jolloin Keilaniemen toimistotornit, jotka eivät kaupunkikuvallisesti ole ollenkaan huonoja - Koneen lasitorni jopa kaunis - jatkuisivat komeana nauhana Helsingin puolelle. Valitettavasti esteenä tälle on paikallisten asukkaiden lisäksi myös ne, jotka asioista päättävät.

Ympäri kaupunkia sirotellut yksinäiset "hampaat" sen sijaan ovat sitä, mitä pitäisi välttää. Jos tehdään korkeaa, tehtäköön sitten kunnolla eikä puolivaloilla. Cirrus oli kammottava esimerkki tästä.
 
Ympäri kaupunkia sirotellut yksinäiset "hampaat" sen sijaan ovat sitä, mitä pitäisi välttää. Jos tehdään korkeaa, tehtäköön sitten kunnolla eikä puolivaloilla. Cirrus oli kammottava esimerkki tästä.

Cirruksesta ei tullut korkea eikä siitä tullut maamerkiltä vaadittavan arkkitehtuurisen tason mukainen. Merihaassa oli tarkoitus 1970-luvulla tehdä torneista paljon korkeampia, mutta jonkun tahon vastustuksesta torneista leikattiin korkeutta pois ja niistä tuli puolikorkeita.

Ihmeellistä, että ei tehdä asioita kunnolla, vaan jätetään puolitiehen ja tehdään näitä puolitien rakennelmia sitäkin enemmän, eri puolelle yksinäisiä korkeita taloja. Tapulikaupungissa esimerkiksi on aseman vieressä alueen ainoa 9-kerroksinen talo, mutta hetken matkan päässä on jo 3-kerroksista harmaata rakennelmaa.

Kun on näitä harmaita betonikolosseja, niihin voisi maalata valtavia graffiteja seiniin koristukseksi. Neuvostoliitossa ainakn ydinvoimaloita koristeltiin isoilla seinämaalauksilla. Asukkaita tuskin nuo maalaukset haittaisivat, kun eivät näe niitä sisältä. Tai maalattaisiin talot vaikka iloisen turkooseiksi betoninvärin tai valkoisen sijaan. Metsälähiöissä, kuten Myllypurossa, graffitit voitaisiin maalata muistuttamaan vihreitä puita ja kasveja, jolloin kesällä talot sulautuisivat maastoon hienosti ja talvella toisivat pirteyttä pimeyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmeellistä, että ei tehdä asioita kunnolla, vaan jätetään puolitiehen ja tehdään näitä puolitien rakennelmia sitäkin enemmän, eri puolelle yksinäisiä korkeita taloja.

Aivan! Jos Länsimetron asemien yhteyteen rakennettaisiin todellisia tornitalokeskittymiä, niin kannattaisin oitis metron rakentamista ja nopeutetulla aikataululla, jotta joukkoliikennejärjestelyt olisivat valmiita ennen asuntoja (niin ihmiset eivät hankkisi samassa määrin omia autoja). Itse asiassa lämpenisin myös Pasilan/lentokentän metro(i)lle, mikäli Länsi- ja Keski-Pasilaan kaavotettaisiin kunnolla rakennusmassaa. Jossain vanhassa ketjussa muistaakseni visioin jättimäistä kauppakeskusta asuntoineen Pasilaan.

Ehkäpä Länsimetron kannattajien piilomotiivina onkin reipas lisärakentaminen Etelä-Espooseen vaikkei sitä reaalipoliittisista syistä lausutakaan yleisesti ääneen...
 
Ehkäpä Länsimetron kannattajien piilomotiivina onkin reipas lisärakentaminen Etelä-Espooseen vaikkei sitä reaalipoliittisista syistä lausutakaan yleisesti ääneen...

Ja senpä takia eräät espoolaistahot vastustavatkin länsimetroa ja puolustavat nykyistä bussijärjestelmää, koska aavistavat tämän ja eivät tahdo Espooseen urbaania rakentamista. Metro ja urbaani rakentaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tämä on muistettava, kun aletaan viilailla niiden matkustusminuuttien kanssa.
 
Takaisin
Ylös