Ilmainen tulee kalliiksi

Pitäisikö kaupunkien keskustoissa säännellä myös yksityisten pysäköintilaitosten hinnoittelua?

  • Kyllä

    Äänet: 21 67.7%
  • Ei

    Äänet: 4 12.9%
  • Asialla ei ole merkitystä

    Äänet: 6 19.4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    31

karihoo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
29 Tammikuu 2006
Viestit
540
Löysinpä vanhoja hesareita selaillessani tällaisen "Rajatapaus"-sarjaan kuuluvan kolumnin. Artikkelin kirjoittajana vapaa toimittaja Pekka Reinikainen. Hesarin verkkosivuilla tämä on nähtävissä maksullisen digilehden puolella. Otin samalla vapauden hieman yhdistellä kappaleita, jotka oli taitettu kapeaan yksipalstaiseen ulkoasuun.

Pekka Reinikainen sanoi:
Professori Donald C. Shoup kirjoitti maaliskuun lopussa New York Timesiin artikkelin pysäköinnistä. Sangen sopiva aihe kaupunkisuunnittelun professorille, jonka julkaisuluettelosta löytyy mm. menestyskirja " Ilmaisen pysäköinnin korkea hinta". Pysäköintialan rokkitähdeksikin kutsutun suositun tiedemiehen kirjoitus innoitti sukeltamaan syvemmälle hänen virkeään ajatteluunsa.

Periamerikkalaisesti Donald Shoup näkee markkinavoimat, siis pysäköinnistä perittävän maksun, ainoana toimivana tapana säädellä pysäköinnin kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Shoup kiinnittää erityistä huomiota kaikkiin ilmaisiin pysäköinnin muotoihin. Hänen mukaansa ilmainen tai halpa pysäköinti on yhteiskunnalle kauhistuttavan kallista. Yhdysvalloissa tunnetaan monin paikoin vielä ilmaisen tai tosi edullisen kadunvarsipysäköinnin käsite. Ainakin vielä hiljakkoin sai esim. Kalifornian osavaltion Palo Altossa, keskellä kaupunkia, kaupungintalon eteen pysäköidä arkipäivänä lounasaikaan ilmaiseksi. Ilmais/halpapysäköinnin perinteet perustuvat liike-elämän tarpeeseen houkutella asiakkaita.

Professori Shoup seurasi opiskelijoineen 15 korttelin kokoista siivua Los Angelesin liikealueella. Halpaa pysäköintiä metsästävät autot kiersivät keskimäärin 2,5 korttelin matkan 3,3 minuutin aikana vapaan paikan löytääkseen. Alueella oli 470 pysäköintimittaria. Vuorokauden mittaan yksi mittari isännöi keskimäärin 17 autoa. Koko tutkimusalueella pysäköi vuorokaudessa siis keskimäärin 8000 autoa. Vuodessa halpaa pysäköintipaikkaa etsivät ajoivat tällä muutaman korttelin alueella turhaa ajoa noin 38 kertaa maapallon ympäri, kuluttivat kiertelyyn 178000 litraa polttoainetta ja tuottivat 730000 kiloa hiilidioksidia.

Kadunvarsien pysäköintipaikkaa vaanivat lisäävät ruuhkia ja aiheuttavat huimat vuotuiset lisäkustannukset. Pysäköintitalot eivät juurikaan vastaavia ongelmia tuota. Shoupin mukaan tämä johtuu ennen muuta siitä, että taksoitus on pysäköintitaloissa kohdallaan. Esimerkiksi Bostonissa tuntiveloitus keskustan pysäköintitalossa on 11 dollaria, kun se kadulla maksaa dollarin tunnilta. New Yorkissa kadunvarsipaikan saava säästää lähes 13 dollaria tunnilta pysäköintitaloon verrattuna. Työnantajien työntekijöilleen USA:ssa tarjoamien ilmaisten pysäköintipaikkojen arvo vastaa Shoupin laskelmien mukaan yhtä prosenttia koko kansakunnan bruttokansantuotteesta, ja on nelinkertainen suhteessa julkisen liikenteen rahoitukseen.

Eteläisessä Kalifornian osavaltiossa 95 prosenttia yksityisautoilla töihin ajavista pysäköi autonsa ilmaiseksi. Kesäkuussa 2006 San Fransisco muutti uusien asuintalojen vähimmäispysäköintipaikkavaatimuksen enimmäisrajoitukseksi. Jatkossa keskusta-alueella ei saa rakentaa enempää kuin 0,75 pysäköintipaikkaa asuntoa kohti. Los Angelesin keskustassa jokaista uutta asuntoa kohti pitää rakentaa 2,25 pysäköintipaikkaa. Avokätiset asukaspysäköintipaikat lisäävät autoistumista. Se taas kärjistää pysäköintiongelmat muualla, ja kustannukset karkaavat, Shoup sanoo.

Professori Shoupin reseptit pysäköinnin ongelmiin ovat selkeitä. Kadunvarsipysäköinnissä pysäköintimaksua tulee nostaa aina siihen asti, kun keskimäärin yksi kahdeksasta pysäköintipaikasta on pysyvästi vapaana ja halukas pysäköijä löytää välittömästi vapaan ruudun. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen merkitsee erittäin hienojakoista porrastusta eri alueiden välillä. Työpaikoilla työnantajien tulee tarjota työntekijälle pysäköintietua vastaava palkanlisä sellaiselle joka ei pysäköi. Kokemusperäisesti tämä johtaa merkittävään laskuun yksinään omalla autolla töihin tulevien määrässä. Asuinrakentamisessa tulee pysäköintipaikkojen vähimmäisvaatimuksista luopua kokonaan ja lisätä pysäköintipaikattomien ja sen myötä halvempien asuntojen tuotantoa voimakkaasti.

Kaiken tämän rinnalla tulee voimakkaasti lisätä joukkoliikenteen palveluja sekä rohkaista kimppakyytejä. Professori Shoupin "jottan tarttis tehrä" -asenteeseen on helppo yhtyä täältä etäältäkin.
 
Sattuipa tämä hauskasti. Huomenna 14.6. käsittelemme KS-lautakunnassa kaavoituksen pysäköintinormiohjetta. Meillä ei olla suinkaan San Franciscon linjoilla, joskaan ei sentään vaadita ihan niin paljon kuin Los Angelesissa. Mutta vaaditaan kumminkin, vaikka rakennusliikkeet panisivat hanttiin. Heillä kun on asiasta kokemusta, eli pysäköinti ei mene kaupaksi. Mutta silti meillä kaupunki vaatii.

Elä meidän autopuolueemme kanssa!

Antero
 
Mielestäni pysäköinnin hintaa tulisi nostaa ja ilmaisesta pysäköinnistä tulisi luopua. Imatralaistenkin pitäisi totutella maksulliseen pysäköintiin.

Ensimmäinen pelkoni oli, että maksullien pysäköinti karkottaisi loputkin asiakkaat keskustasta automarketteihin. Näin ei varmasti käy, sillä keskustan automäärää rajoittaa pysäköintipaikkojen määrä. Kun pysäköinnin hinta nostetaan sille tasolle, että kaikki paikat juuri ja juuri täyttyvät, pysyy autojen määrä keskustassa samana, mutta kaupungin pysäköintitulot kasvavat.

Joissakin kaupungeissa keskustan saavutettavuus autolla paranisi. Jos pysäköinnin hinnan nousu siirtää edes osan keskustoissa työssäkäyvistä joukkoliikenteen käyttäjiksi, vapautuu pysäköintipaikkoja ostoksille tuleville. Mielestäni idea on ainakin kokeilemisen arvoinen.
 
Takaisin
Ylös