Minä en oikeastaan perimmältään ymmärrä koko kumipyörillä kulkevan raidekulkuneuvon ideaa. Ymmärrän sille perusteen ainoastaan Pariisin metrossa, koska kumin paremman kitkan ansiosta voitiin metron muutamille linjoille sallia jyrkemmät nousut ja 15 % lyhyempi turvallinen junien etäisyys. Eli saatiin 15 % lisää kapasiteettia. Homma keksittiin 1950-luvulla, eikä se ole kovin yleistynyt. Suurempi kapasiteetti saadaan Pariisia leveämmin juniin ja ilman jatkuvasti puhkeilevien kumipyörien ylimääräisiä kustannuksia teräspyörään nähden.
Luulisin, että autoteollisuudella on intressinsä tässä mukana. Tuotekehitystä tehdään sellaisella seudulla Ranskassa, jossa on perinteisesti vahva autoteollisuuden klusteri. Julkilausuttu tavoite on kierrättää samoja rengas- ja alustateknologioita uuteen käyttöön.
Toisaalta uskoisin, että ajatuksissa on, että pelkän kevyen ohjauskiskon rakentaminen olisi edullisempaa kuin kantavan kiskoparin rakentaminen. Eri asia onko näin todellisuudessa, sillä kiskopari voidaan rakentaa maapohjan päälle, kunhan perustukset on tehty, kun taas kumipyörät vaativat jonkun rullausalustan, olkoon se sitten asfalttipinnoitus tai betonista tehdyt renkaanlevyiset suikaleet. Kummassakin tapauksessa tuo rakenne kuluu ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa ihan kuin tavallinen tie. Summa summarum: olen samaa mieltä, mutta vähän vaivaa kysymys miten teknologian puolestapuhujat ovat ajatelleet hyötyjen muodostuvan todellisuudessa.
Jotain poliittista tässä on takana, sillä Ranskan valtio on valinnut tuon NeoValin yhdeksi valtiollisesti tuettavaksi R&D-hankkeeksi ja taustalla on sanottu olevan nimenomaan ympäristösyitä. Ja EU on vastikään hyväksynyt nuo valtiontuet legitiimeiksi.
Siellä, missä raiteen rakentaminen ei ole perusteltua, on ensisijainen vaihtoehto vanha kunnon johdinauto. Mutta ongelmallisinta ovat ne alueet ja palvelut, joille ei ole perusteltua rakentaa johdinauton johtimiakaan. Esim. jätehuollon on pelattava kaikenlaisilla rakennetuilla alueilla ja suunnilleen joka tontille.
Tulevaisuuden jätehuollosta saisi varmaan ihan oman keskustelunsa aikaiseksi. Ehkä sellaisesta ajatuksesta voisi lähteä, että syntyvien jätteiden määrää pitäisi vähentää rajusti mm. kehittämällä pakkausteknologioita ja toisaalta jätemäärää pitäisi tiivistää jo syntypaikassaan ja keräilyajoja harventaa. Haja-asutusalueella kenties sähkökäyttöinen ajoneuvo voisi toimia, kunhan akkuteknologiaa vielä parannetaan, mutta kaupunkioloissa kannattaisi harkita jätekuljetustenkin siirtämistä kiskoille tai putkiin (?). Tosin en ole asiantuntija, joten tämän tarkemmin en osaa kuvitella suoralta kädeltä ilman pohjatyötä.
Jos kuvitellaan autotonta kaupunkia (OK, voi olla että autoja on, mutta kuvitellaan maailma jossa niitä tarvitaan
mahdollisimman vähän), niin periaatteessa kevyt jakeluliikenne voitaisiin myös hoitaa ratikkakiskojen kautta, tosin voi olla että rinnakkaisia kiskoja tarvittaisiin 2:n sijasta 3 tai 4, jos toiminta olisi laajamittaista. Vähittäiskaupat voisivat sijaita pysäkkien vieressä, ja kaupan laidalla olisi lastauslaituri, johon johtaisi lyhyt sivuraide. Kun Kesko, Valio tai Saarioinen lähettäisi täydennyskuorman, kuljetus ajettaisiin lastauslaiturille ja siitä suoraan kauppaan. Ja sitten eteenpäin seuraavaan liikkeeseen. Myös postin jako toimisi samalla periaatteella. Ylipäänsä pysäkkien kylkeen kannattaisi klusteroida lähipalveluja, koska näin ne olisivat myös asiakkaiden helposti saavutettavissa jalankulkumatkan päässä kotoa, kuten ennenvanhaan.
Tämä tarkoittaisi loppua hehtaarimarketeille, mutta kaupan rakenne on mukautunut muuttuviin olosuhteisiin ennenkin. Hypermarketit tappoivat lähikaupat lähes kokonaan, ja nyt muuttuva maailma on tekemässä lähikaupasta uudelleen optimaalisen kauppamuodon. Erona menneeseen on lähinnä se, että nykytekniikalla (tieto-, pakkaus- ja kylmätekniikalla) luulisi, että lähikauppaakin pystyisi pyörittämään tehokkaammin kuin 50 vuotta sitten. Se miksi hypermarketit voittivat johtui siitä, että lyhytjänteisesti tarkastellen ne tulivat nimenomaan kaupalle vielä edullisemmiksi. Kuluttajat houkuteltiin sillä, että alkuun valikoima oli olevinaan laajempi ja hinnat edullisempia. Nyttemmin valikoimalla ei ainakaan voi kehua.
Ai niin, minä muuten olen pessimisti siinä, että uskon ilmastonmuutos- ja öljyskenaarioiden realistisuuteen (rajuja muutoksia on tapahtunut ihmiskunnan historiassa ennenkin), mutta optimisti sikäli, että uskon, että uudella teknologialla ja elintapamuutoksilla absoluuttisesti pahin voitaneen estää. Mutta muutoksia tulee silti joka tapauksessa. Siihen en usko, että ihmeteknologia löytyy valmiina jonkun kassakaapista. Sellaisia täytyy määrätietoisesti ja systemaattisesti lähteä kehittämään. Lopullinen ratkaisu ei ole sellainen teknologia joka mahdollista entisten elämäntapojen jatkumisen sellaisinaan vaan elintapojen tulee muuttua -- teknologia puolestaan tarjoaa tukea siihen, että uudet elintavat eivät välttämättä tarkoita niin järkyttävää
elämänlaadun romahdusta kuin muuten tapahtuisi. Kyse on siis ihmisen sopeutumisesta uusiin oloihin, ei maapallon väkisin sopeuttamista ihmisten omaksumiin huonoihin tapoihin.
