Toki, mutta myös kuljetuslaatikot olisi hyvä standardoida, jotta niitä voi pinota ja käsitellä koneellisesti. Niin kuin kontteja. Pelkkä RFID tai muu automaattinen tunnistus ei niin kovin paljoa auta ilman, että esim. lajittelurobotti myös pystyy käsittelemään paketteja.
Pankkiyhdistyksen piirissä on viritetty kaikenlaista yhteistoimintaa alueilla joita pankit eivät koe ydinliiketoiminnakseen ja kilpailuvaltikseen, tuon yllämainitun lisäksi vaikkapa Otto-automaatit. Mutta logistiikkaketju on keskusliikkeille kilpailuvaltti tai se ainakin sellaisena koetaan. Mistä päästään takaisin keskusteluketjun otsikkoon.
Kuljetustoimen eriyttäminen kaupasta johtaisi todennäköisesti tehokkaampiin kuljetuksiin, joka olisi liikenteen, ympäristön ja talouden kannalta hyvä asia, ja se myös lisäisi kaupan kilpailua. Se olisi lyhyesti sanottuna hyvä asia. Toisaalta, on syytä epäillä, että kaupan ala ei tätä itsekseen tee, joten tarvittaisiin ehkä poliittisia toimia. Kaksi syytä miksi ei: SOK (kesk.) ja Kesko (kok.). Isompi liikenne- tai paremmin kuljetuspoliittinen muutos tarkoittaisi myös kahteen isoon kotijakelumonopoliin puuttumista, eli lisätään listaan vielä postinjakajat (SDP) ja Sanomat (eduskunta).
Jos ympäristöpolitiikka otetaan vakavasti, niin pyritään luomaan ympäristöystävällisemmällä tekniikalle ja toimintatavoille suotuisa ympäristö. Niin kuin aikaan luotiin suotuisa ympäristö esim. autoille, eli tässä puhutaan paljosta muustakin kuin verohelpotuksista.
Ilmastonmuutos, sen torjuminen, kaupungistumiseen, energian hinnan nousu, jne. johtaa väistämättä erillaiseen infrastruktuurin kokonaisuudessaan, eli isoihin teknisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Pääeste tämän ymmärtämiselle on nimenomaan se optimisti-pessimisti akseli. Optimistit odottavat vimpaimia, ikäänkuin tekniikka otettaisiin käyttöön ja tuotettaisiin jossain tyhjiössä. Ja kaikki rakenteet ei ole tekniikkaa. Pessimistit haluavat luopua turhista tarpeista, kun olennaista on keksiä miten samat tarpeet hoidetaan paremmin. Seuraus on että meillä ei yksinkertaisesti ole teknologiapolitiikkaa, ja tätä kautta ympäristö- ja edelleen liikennepolitiikka ovat torsoja.
Ihan pieni esimerkki. Ruotsissa on varustettu parkkimittareita pistokkeilla, taustalla se että lämmin auto tuottaa vähemmän päästöjä. Bonuksena tässä on orastava alku sähkökäyttöisten ja hybiridi-kulkuneuvojen latausjärjestelmälle. Meillä optimistit odottaa sähköautoa, semmoisen marginaalinen detaljin kuin että akkuja pitäisi ladata ratkaisee ihmeinsinööri kehittämällä akun joka riittää koko päiväksi yhden yön latauksella, ja kaikilla on oma parkkipaikka pistokkeella. Pessimisti on sitä mieltä että yksityisistä moottoriajoneuvoista tulee luopua kokonaan. Autopuolue luultavasti vastustaisi koska pysäköinnistä saattaisi joutua maksamaan, ja ratkaisu parkkipaikkojen puutteeseen on lisää parkkipaikkoja eikä se että niillä olisi käypä hinta.
perustuen?
