Sivu 2 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/47

Viestiketju: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

  1. #16

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3669

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Etkö siis usko ilmastonmuutokseen? Ja nimenomaan siihen, että se johtuu ihmisen toimista fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi.
    Minusta vaikuttaa siltä, että ainakin 80 % todennäköisyydellä nyt on menossa ilmastonmuutos(lämpeneminen) ja sen tärkeimpänä syynä on fossiilisten polttoaineiden käytön vapauttama hiilidioksidi.

    Siitä miten ilmasto kehittyy tästä eteenpäin ja miten se vaikuttaa maapallon eri alueiden ilmastoon on olemassa erilaisia valistuneita arvauksia. Ei sen enempää eikä vähempää.



    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kokonaisvaikutus on katastrofi. Emme me tule täällä yksiksemme toimeen floridalaisessa ilmastossa onnellisina siitä, että täällä on vähän mukavampaa ja suurin osa maapalloa on elinkelvotonta. Vai onko joku jo varautunut ottamaan 100 ilmastopakolaista kotiinsa?
    Skenaario, jota kutsut nimellä katastrofi on yksi mahdollinen kehityskulku. Pidän henkilökohtaisesti sen todennäköisyytenä yli 10 %, mutta alle 35 %.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 17.06.2007 kello 15:45.

  2. #17
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Minä en oikeastaan perimmältään ymmärrä koko kumipyörillä kulkevan raidekulkuneuvon ideaa. Ymmärrän sille perusteen ainoastaan Pariisin metrossa, koska kumin paremman kitkan ansiosta voitiin metron muutamille linjoille sallia jyrkemmät nousut ja 15 % lyhyempi turvallinen junien etäisyys. Eli saatiin 15 % lisää kapasiteettia. Homma keksittiin 1950-luvulla, eikä se ole kovin yleistynyt. Suurempi kapasiteetti saadaan Pariisia leveämmin juniin ja ilman jatkuvasti puhkeilevien kumipyörien ylimääräisiä kustannuksia teräspyörään nähden.
    Luulisin, että autoteollisuudella on intressinsä tässä mukana. Tuotekehitystä tehdään sellaisella seudulla Ranskassa, jossa on perinteisesti vahva autoteollisuuden klusteri. Julkilausuttu tavoite on kierrättää samoja rengas- ja alustateknologioita uuteen käyttöön.

    Toisaalta uskoisin, että ajatuksissa on, että pelkän kevyen ohjauskiskon rakentaminen olisi edullisempaa kuin kantavan kiskoparin rakentaminen. Eri asia onko näin todellisuudessa, sillä kiskopari voidaan rakentaa maapohjan päälle, kunhan perustukset on tehty, kun taas kumipyörät vaativat jonkun rullausalustan, olkoon se sitten asfalttipinnoitus tai betonista tehdyt renkaanlevyiset suikaleet. Kummassakin tapauksessa tuo rakenne kuluu ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa ihan kuin tavallinen tie. Summa summarum: olen samaa mieltä, mutta vähän vaivaa kysymys miten teknologian puolestapuhujat ovat ajatelleet hyötyjen muodostuvan todellisuudessa.

    Jotain poliittista tässä on takana, sillä Ranskan valtio on valinnut tuon NeoValin yhdeksi valtiollisesti tuettavaksi R&D-hankkeeksi ja taustalla on sanottu olevan nimenomaan ympäristösyitä. Ja EU on vastikään hyväksynyt nuo valtiontuet legitiimeiksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Siellä, missä raiteen rakentaminen ei ole perusteltua, on ensisijainen vaihtoehto vanha kunnon johdinauto. Mutta ongelmallisinta ovat ne alueet ja palvelut, joille ei ole perusteltua rakentaa johdinauton johtimiakaan. Esim. jätehuollon on pelattava kaikenlaisilla rakennetuilla alueilla ja suunnilleen joka tontille.
    Tulevaisuuden jätehuollosta saisi varmaan ihan oman keskustelunsa aikaiseksi. Ehkä sellaisesta ajatuksesta voisi lähteä, että syntyvien jätteiden määrää pitäisi vähentää rajusti mm. kehittämällä pakkausteknologioita ja toisaalta jätemäärää pitäisi tiivistää jo syntypaikassaan ja keräilyajoja harventaa. Haja-asutusalueella kenties sähkökäyttöinen ajoneuvo voisi toimia, kunhan akkuteknologiaa vielä parannetaan, mutta kaupunkioloissa kannattaisi harkita jätekuljetustenkin siirtämistä kiskoille tai putkiin (?). Tosin en ole asiantuntija, joten tämän tarkemmin en osaa kuvitella suoralta kädeltä ilman pohjatyötä.

    Jos kuvitellaan autotonta kaupunkia (OK, voi olla että autoja on, mutta kuvitellaan maailma jossa niitä tarvitaan mahdollisimman vähän), niin periaatteessa kevyt jakeluliikenne voitaisiin myös hoitaa ratikkakiskojen kautta, tosin voi olla että rinnakkaisia kiskoja tarvittaisiin 2:n sijasta 3 tai 4, jos toiminta olisi laajamittaista. Vähittäiskaupat voisivat sijaita pysäkkien vieressä, ja kaupan laidalla olisi lastauslaituri, johon johtaisi lyhyt sivuraide. Kun Kesko, Valio tai Saarioinen lähettäisi täydennyskuorman, kuljetus ajettaisiin lastauslaiturille ja siitä suoraan kauppaan. Ja sitten eteenpäin seuraavaan liikkeeseen. Myös postin jako toimisi samalla periaatteella. Ylipäänsä pysäkkien kylkeen kannattaisi klusteroida lähipalveluja, koska näin ne olisivat myös asiakkaiden helposti saavutettavissa jalankulkumatkan päässä kotoa, kuten ennenvanhaan.

    Tämä tarkoittaisi loppua hehtaarimarketeille, mutta kaupan rakenne on mukautunut muuttuviin olosuhteisiin ennenkin. Hypermarketit tappoivat lähikaupat lähes kokonaan, ja nyt muuttuva maailma on tekemässä lähikaupasta uudelleen optimaalisen kauppamuodon. Erona menneeseen on lähinnä se, että nykytekniikalla (tieto-, pakkaus- ja kylmätekniikalla) luulisi, että lähikauppaakin pystyisi pyörittämään tehokkaammin kuin 50 vuotta sitten. Se miksi hypermarketit voittivat johtui siitä, että lyhytjänteisesti tarkastellen ne tulivat nimenomaan kaupalle vielä edullisemmiksi. Kuluttajat houkuteltiin sillä, että alkuun valikoima oli olevinaan laajempi ja hinnat edullisempia. Nyttemmin valikoimalla ei ainakaan voi kehua.

    Ai niin, minä muuten olen pessimisti siinä, että uskon ilmastonmuutos- ja öljyskenaarioiden realistisuuteen (rajuja muutoksia on tapahtunut ihmiskunnan historiassa ennenkin), mutta optimisti sikäli, että uskon, että uudella teknologialla ja elintapamuutoksilla absoluuttisesti pahin voitaneen estää. Mutta muutoksia tulee silti joka tapauksessa. Siihen en usko, että ihmeteknologia löytyy valmiina jonkun kassakaapista. Sellaisia täytyy määrätietoisesti ja systemaattisesti lähteä kehittämään. Lopullinen ratkaisu ei ole sellainen teknologia joka mahdollista entisten elämäntapojen jatkumisen sellaisinaan vaan elintapojen tulee muuttua -- teknologia puolestaan tarjoaa tukea siihen, että uudet elintavat eivät välttämättä tarkoita niin järkyttävää elämänlaadun romahdusta kuin muuten tapahtuisi. Kyse on siis ihmisen sopeutumisesta uusiin oloihin, ei maapallon väkisin sopeuttamista ihmisten omaksumiin huonoihin tapoihin.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 17.06.2007 kello 19:25.

  3. #18
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jotain poliittista tässä on takana, sillä Ranskan valtio on valinnut tuon NeoValin yhdeksi valtiollisesti tuettavaksi R&D-hankkeeksi ja taustalla on sanottu olevan nimenomaan ympäristösyitä.
    Tästä en ole kuullutkaan. Mutta parempi toki niin, että autoteollisuus keskittyy uuteen bussiteknologiaan kuin yrittää tyrkyttää perheisiin kolmatta ja neljättä autoa. Sikäli tietenkin on ympäristöteko.

    Mutta on teollisuus ennenkin kääntänyt kelkkaansa, vaikka raskasta on ollut. Hiljan kuolleita teollisuudenaloja ovat kirjoituskoneet, mekaaniset laskukoneet, mekaaniset kellot, mekaaniset kamerat ja niiden filmit, lankapuhelimet. Nämä tulivat ekana mieleen, mutta muitakin arjen asioita ja massatuotteita on kadonnut muutamassa vuodessa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Tulevaisuuden jätehuollosta saisi varmaan ihan oman keskustelunsa aikaiseksi. Ehkä sellaisesta ajatuksesta voisi lähteä, että syntyvien jätteiden määrää pitäisi vähentää rajusti mm. ... kaupunkioloissa kannattaisi harkita jätekuljetustenkin siirtämistä kiskoille tai putkiin (?).
    Kun olin skidi, kerrostalossa oli roskakuilu ja talkkari poltti jätteet kellarissa. Lämpö meni myrkkykaasujen ja noen mukana taivaan tuuliin. Jätkäsaareen tulee jätteiden putkiposti ja vain muutama keskitetty noutopaikka.

    Jätehuolto on minusta liian halpaa, jotta ihmiset panisivat yltiöpakkaamista hanttiin ja miettisivät kierrätystä. Vähän sama juttu kuin ruuhkamaksuissa. Yksilön ja yhteiskunnan taloudellinen kannattavuus eivät kohtaa. Ne saadaan kohtaamaan verojen avulla - mutta se on aina politiikkaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    ...periaatteessa kevyt jakeluliikenne voitaisiin myös hoitaa ratikkakiskojen kautta,...
    Onhan tämä ollut ihan arkea joissain kaupungeissa. Mutta hieno oivallus sikäli, että ratikkapysäkki ja kaupan palvelut samassa paikassa ovat yksilön kannalta aika ihanteellista. Otat siitä kotimatkalla illan tarpeet mukaan. Kauppa liityntäliikenteen vaihtoasemalla ei ole sama asia, koska pitää ehtiä ja matkustaa vielä kerran. Mutta tosiaan, jakeluliikennekin voisi hyödyntää raiteita tai joukkoliikenteen infraa ylipäätään.

    Käytännössä homman pitäisi toimia henkilöliikennettä haittaamatta. Mutta voisihan ratikassa olla tavaraosasto muutamissa vaunuissa ja jakelu hoitusi aikataulun mukaan. Kama kulkisi sovelletuissa rullakoissa niin, että rullakko hoituu vaunusta ja tyhjä tilalle vaunuun siinä 15 sekunnin aikana kun vaunu on pysäkillä. Kun on matalat lattiat laiturin tasolla, ei tuolle ole mitään esteitä. Siis teknisiä, poliittisia on rekkakaupalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ylipäänsä pysäkkien kylkeen kannattaisi klusteroida lähipalveluja, koska näin ne olisivat myös asiakkaiden helposti saavutettavissa jalankulkumatkan päässä kotoa, kuten ennenvanhaan.
    Aika hauska muuten huomata, että monessa asiassa palataan tavallaan menneeseen, joskin uudella teknologialla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Erona menneeseen on lähinnä se, että nykytekniikalla (tieto-, pakkaus- ja kylmätekniikalla) luulisi, että lähikauppaakin pystyisi pyörittämään tehokkaammin kuin 50 vuotta sitten.
    Aivan. Olenkin monet kerrat miettinyt, mikä on mennyt pieleen. Kun ennen pystyttiin pitämään maa asuttuna ja lähipalvelut kävelyetäisyydellä. Vaikka kaikki oli muka kalliimpaa ja vaikeampaa. Onkohan elintasomme sittenkään noussut? Meillä on kaikenlaista hilavitkutinta, mutta moniko stressaantunut ehtii koskaan nauttia muusta kuin telkkarista - kun ei muuta duunin jälkeen jaksa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Lopullinen ratkaisu ei ole sellainen teknologia joka mahdollista entisten elämäntapojen jatkumisen sellaisinaan vaan elintapojen tulee muuttua -- teknologia puolestaan tarjoaa tukea siihen, että uudet elintavat eivät välttämättä tarkoita niin järkyttävää elämänlaadun romahdusta kuin muuten tapahtuisi.
    Ehkä meillä on korkeampi elintaso mutta alhaisempi elämän laatu. Ja olisi muutenkin hyvä vaihtaa toisin päin.

    Antero

  4. #19
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Tämä keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, mutta nostaisin esille muutaman havainnon.

    Jos puhutaan auton korvaamisesta muilla kulkumuodoilla, kysymys on ensisijaisesti taajamien sisäisestä ja välisestä liikenteestä. Haja-asutus on asia erikseen. Se on kuitenkin vain alle 20% Suomen väestöstä, joten se ei ole ratkaiseva ongelman kannalta. Haja-asutus voidaan hoitaa autojen vaihtoehtoisilla polttoaineratkaisuilla.

    Taajamissa joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat järjestettävissä ihan normaaleilla ja käytössä olevilla ratkaisuilla "nollapäästöisiksi". Biokaasu, etanoli tai biodiesel, sähkökäyttö eli akku, johdinauto, sähkökäyttöinen raideliikenne, sähkön tuotanto vesi-, tuuli-, aurinko- ja bioenergialla. Kaikki onnistuu varsin tuskattomasti ja kohtuullisin kustannuksilla.

    Kaupungeissa jakelu-, huolto- ja jätekuljetukset ovat keskeinen ajoneuvoliikenteellä hoidettava kysymys. Tässä ketjussa ei kuitenkaan ole pohdittu niiden toimintaa kovin relevantilla tavalla. Jakelu- huolto- ja jätekuljetuksia tulisi pohtia toisella tavalla kuin joukkoliikennettä, ja niissä toiset ratkaisut ovat perusteltuja. Kuvaan näitä kuljetuksia alla käsitteellä "jakelukuljetus".

    Jakelukuljetuksille on leimallista se, että jakelu lähtee tai päätyy yhdestä keskitetystä pisteestä useisiin hajautettuihin pisteisiin. Jakelukuljetus kiertää "kierroksen" jonka päätteeksi päädytään alkupisteeseen. Yleensä kierrosten vuorotiheys on päivä, päiviä tai jopa viikkoja.

    Tästä syystä on hankalaa toteuttaa esimerkiksi raiteisiin tai johtimiin perustuvaa ratkaisua. Sen sijaan ratkaisu, joka perustuu tankkaukseen "alkupisteessä" on toimiva ratkaisu.

    Jätekuljetukset on helppo järjestää biokaasupohjaisiksi, jos jätteenkäsittelylaitoksessa on myös biokaasua tuottava mädättämö. Tällöin tavallaan polttoaine saadaan kuormasta. Biokaasu on täysin kaupallisessa käytössä oleva tekniikka, jonka hienous on nimenomaan siinä, että jäte muutetaan energiaksi.

    Muulle jakeluliikenteelle soveltuu ratkaisu, jossa ne "ladataan" terminaalissa esimerkiksi kuormauksen / purkauksen tai yön hiljaisena aikana. Kaasu, sähkö, ym. toimii. Johtimiin perustuva ratkaisu voi olla lähinnä akkujen lataus johtimista pääkaduilla. Mutta tarvitaanko tätä, jos akut voi ladata lähtöpaikalla?

    En näe jakeluliikennettä mitenkään vaikeana ongelmana kasvihuonekaasupäästöjen ratkaisun kannalta. Se pitää vain ymmärtää erilaiseksi kysymykseksi kuin joukkoliikenne.

    Terminaalien välinen runkokuljetusliikenne voidaan haluttaessa järjestää aina raideliikenteenä.

  5. #20

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Ensin pari sanaa autoista. Kuten tässäkin ketjussa todettu autot voivat toimia muullakin kuin öljyllä, olennaisempaa energiatehokkuuden kannalta on kuitenkin niiden paino. Se voidaaan tietääkseni pudottaa noin puoleen (niin kuin urheiluautoissa on tehty) mutta tämä maksaa rahaa, tosin esim. hiilikuituihin on kehitteillä uusia tehokkaampia tekniikkoja (vähemmän käsityötä). Tai sitten tehdään pienempiä autoja.

    Painoa voi pudottaa myös tinkimällä törmäyskestävyydestä, ja energiankulutusta edelleen pienentää laskemalla ajonopeutta. Veikkaankin, että tulevaisuudessa nämä miehistönkuljetusajoneuvot joita käytetään kauppakasseina kielletään osittain tämän takia, pienet energiatehokkaat autot eivät kestä törmäyksiä niiden kanssa. Ja ihmiset haluavat ajaa tällaisilla koska energian hinta, on se sitten öljyä tai muuta, nousee väistämättä. Joka tapauksessa autoilun kustannukset nousevat, varsinkin suhteessa raideliikenteeseen. Muuten Sveitsissä on kuulemma tehty kevyitä junavaunuja jostain hiilikuidusta tai kevytteräksestä, osaako joku kertoa tästä enemmän?

    Yksi huomio vielä ajoneuvoista: Näin tulevaisuuden, ja sormet syyhyttää hankkia se eli EVT-4000E sähköskootteri. Yhdellä 2,4kW latauksella jotain 45 - 80 km lähteestä ja ilmeisesti kuskin painosta riippuen, jolla hoituu normaali työmatka, eli kulutus n. 30 - 50 W/km. Mitenkäs tämä vertautuu raitiovaunuun?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Jos puhutaan auton korvaamisesta muilla kulkumuodoilla, kysymys on ensisijaisesti taajamien sisäisestä ja välisestä liikenteestä. Haja-asutus on asia erikseen. Se on kuitenkin vain alle 20% Suomen väestöstä, joten se ei ole ratkaiseva ongelman kannalta. Haja-asutus voidaan hoitaa autojen vaihtoehtoisilla polttoaineratkaisuilla.
    Joo, ja erillaisilla autoilla, mutta semmoinen huomio että tuo 20% on pienemään päin. Suomi on muuta maailmaa jäljessä kaupungistumisessa, ja se etenee nähtävissä olevaan tulevaisuuten monestakin syystä. Niin kuin mikä tahansa isompi muutos, siinä on monia hyviä ja huonoja puolia, mutta kokonaisuudessaan kehitys on mielestäni positiivista.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Taajamissa joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat järjestettävissä ihan normaaleilla ja käytössä olevilla ratkaisuilla "nollapäästöisiksi".
    Kyllä, ja asiaa auttaa jos ihmisiä ei pelotella liikaa vaadittavilla uhrauksilla. Trendi-lehtikin jo tiesi kertoa kannessaan että ekologinen elämä on ihanaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Jakelukuljetuksille on leimallista se, että jakelu lähtee tai päätyy yhdestä keskitetystä pisteestä useisiin hajautettuihin pisteisiin. Jakelukuljetus kiertää "kierroksen" jonka päätteeksi päädytään alkupisteeseen. Yleensä kierrosten vuorotiheys on päivä, päiviä tai jopa viikkoja.
    Mutta onko jatkossakin niin, että meillä on joku keskusvarasto josta tavaraa haetaan? Teollisuudessa trendi on että pyritään välivarastoista eroon. Tietojärjestelmien avulla saadaan tieto siitä missä tuote tarvitaan kulloinkin ja sen jälkeen se yksinkertaisesti lähetään suoraan sinne tehtaalta. Eli tukkuporras ja sen kustannukset häviävät.

    Toisaalta isommat kuljetukset ovat tavallaan joukkoliikennettä siksi että käytetään standardoituja kontteja (TEU). Keskon rekka ajaa suht tyhjänä takaisin kaupasta koska se kuljettaa vain Keskon tavaroita. Saksaan paperilastin vienyt rahtilaiva ottaa Suomeen (tai Venäjälle) meneviä kontteja kyytiin, koska se ei ole paperin- vaan kontinkuljetusalus.

    RFID-tunnisteiden ja muiden seurantajärjestelmien avulla pystytään automaattisesti seuraamaan pieniäkin paketteja, jolloin ei tarvita välttämättä lajitteluvaihetta välivarastossa. Jos nämä asiat saadaan siirrettyä pientavaraan, niin meillä on paketteja joidenka koko ilmoitetaan yksiköllä tyyliin milliTEU, joista pienin on kai sitten kirjekuori, ja näitä paketteja seurataan ja lajitellaan automaattisesti.

  6. #21

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Minun mielikuvani mukaan on kaksi koulukuntaa. Optimistit luottavat insinööreihin, jotka viisaudessaan keksivät jotain, jotta nykyinen energiaa ja luonnonvaroja muutenkin tuhlaava elämäntapa voi jatkua. Nämä optimistit uskovat esim. urbaanilegendoihin siitä, miten öljyteollisuudella on kassakaapissa läjäpäin keksintöjä joilla tullaan toimeen ilman maaöljyä. Ne on vain pidetty piilossa, etteivät ne haittaa maaöljyn menekkiä. Nämä optimistit eivät oikeasti kanna huolta ilmaston lämpenemisestä, koska ei ole kivaa ajatella, että pitäisi luopua vaikka 2 tonnia painavasta katumaasturista kauppakassina. Ja he selittävät välinpitämättömyytensä tällä optimismilla.

    Pessimistit ajattelevat, että ensisijainen ratkaisu on opetella elämään ilman nykyisenkaltaista energian tuhlausta. Vaihtoehtoisia energiamuotoja tarvitaan siten vain välttämättömään, jolloin korkea hinta ei ole ongelma, koska energiaa ei tarvita niin paljon. Pessimistit ovat halukkaa käynnistämään muutoksen heti. Mutta toistaiseksi he ovat vähemmistössä, eikä mitään tapahdu kun ihmettä ja painajaisen loppumista odottavat optimistit äänestävät pessimistit kumoon.
    Näin se suurinpiirtein menee. On myös olemassa näiden kahden pääryhmän "sekoituksia" eli tähän ryhmään kuuluvat myös ns joukkoliikenneystävät.

    Harva meistähän haluaisi ruveta elämään kuten 1800-luvulla, maaseudulla, vaan halutaan elää kaupungeissa, mutta ollaan valmiit tinkimään auton käytöstä, mutta ei mukavuuksin varustetusta kodista tai siististä sisätyöpaikasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Janihyvärinen
    Tätä eivät monet ihmiset vielä tajua. Oikeanlainen, riittävän tiivis kaavoitus ja raideliikenteeseen perustuva joukkoliikenne ovat sekä nykykriteereillä kiva vaihtoehto että tulevaisuuden kannalta varma vaihtoehto. Sopeutuminen kannattaisi aloittaa jo nyt kun se on vielä kivaa eikä vasta sitten hampaat irvessä kun on ihan viimeistään pakko. Viimeisillä ei ole sitten enää ollenkaan kivaa.
    Näin toivoisin minäkin että yhteiskuntamme kehittyy. Ongelma on siinä että suurin osa Suomen kansasta ei toivo. Omakotitalo, perunamaa ja auto on pyhä kolminaisuus jota tullaan puolustamaan viimeiseen miehen ja naiseen asti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Petteri
    Ja sähköautoillakin voidaan hyvin liikkua nykyisellä tavalla. Akkutekniikka on jo nyt sähköautoiluun lähes riittävä. Ja jos akkutekniikka ei kehity riittävästi, latausongelmat voidaan kyllä hoitaa vaihtoakkuratkaisuilla. (Standardoidaan autojen akut ja vaihdetaan koko akkusarja täyteen ladattuun aina huoltoasemalla vähän kaasupullovaihdon tyyliin.) Toinen sähköautovaihtoehto perustuu polttokennon käyttöön, mutta se voi olla hankalammin toteutettava.
    Itse kuvittelisin että sähköautot tulevat ennemmin tai myöhemmin, hoitamaan lyhyemmän matkan ja pienempien kaupunkien henkilöliikennettä. Suurissa kaupungeissa tulevat yleistymään myös sähkömopot/skootterit, ja potkulaudat, joita sallitaan ottaa mukaan myös juniin tai metroihin, unohtamatta myös varsinaista muskelivoimalla kulkevaa kevyttä liikennettä.

    Suomen ja muiden kylmän ilmaston maiden kohdalla on ratkaisematta vielä, miten sähköautot pysyvät lämpiminä pakkasilla. Polttokennoauto joka tankataan vedyllä voisi olla yksi ratkaisu.

    Lopuksi täytyy todeta, että jos ei täällä Suomessa tehdä mitäään ympäristö- ja energian saatavuushaasteiden eteen, niin vaihtoehtoina ovat joko:
    - paluu 1800-1900 -luvun taitteen elintasoon, rajoitettuine kansalaisoikeuksine
    - joukkomuutto pois Suomesta, koulutetuimmat muuttavat keski-Eurooppaan, kaukoitään tai USA:an koulutusta vastaaviin töihin, jos saavat, vähemmän koulutetut voivat kokeilla onneaan palkkasoturina jossakin sotilasliittoutumassa joka taistelee viimeisistä fossiilisista polttoaineista.

    t. Rainer

  7. #22
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Mutta onko jatkossakin niin, että meillä on joku keskusvarasto josta tavaraa haetaan? Teollisuudessa trendi on että pyritään välivarastoista eroon. Tietojärjestelmien avulla saadaan tieto siitä missä tuote tarvitaan kulloinkin ja sen jälkeen se yksinkertaisesti lähetään suoraan sinne tehtaalta. Eli tukkuporras ja sen kustannukset häviävät.
    Totta, mutta täytyy muistaa, että tähän ajaa se, että varastoon sitoutuneen pääoman kustannus + varastoinnin tila- ja transaktiokustannukset + mahdolliset epäkuranttisuuskustannukset ovat suuremmat kuin oikea-aikaisen kuljetuksen kustannus. Jos kuljetuskustannus nousee rajusti, niin tämä yhtälö alkaa elää. Joissakin tilanteissa on taloudellisempaa pitää varastoa ja siellä tavaraa, ja täydentää harvemmalla välillä täydempiä kuormia kuin yrittää kuljettaa kaikkea oikea-aikaisesti.

    Tuoretuotteissa kuten ruoassa epäkuranttisuudella on merkittävä rooli. Jos uudet pakkausteknologiat pidentävät ruoan säilyvyyttä, niin silloin kuljetuksia voi harventaa ja (väli)varastoja kasvattaa suuremmitta riskeittä (tosin sitoutunut pääoma jää silti vaivaksi). Ero on suunnilleen sama kuin siinä, että toimittaisin kalliin tuoreen tonnikalan sushi-ravintolaan todennäköisesti mieluiten lentorahtina suoraan tilausta vastaan, mutta halvan tonnikalasäilykkeen kauppaan konttirahtina mahdollisesti logistiikkakeskuksen kautta, jossa kontti puretaan, pilkotaan pienemmiksi eriksi ja välivarastoidaan.

  8. #23

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Totta, mutta täytyy muistaa, että tähän ajaa se, että varastoon sitoutuneen pääoman kustannus + varastoinnin tila- ja transaktiokustannukset + mahdolliset epäkuranttisuuskustannukset ovat suuremmat kuin oikea-aikaisen kuljetuksen kustannus. Jos kuljetuskustannus nousee rajusti, niin tämä yhtälö alkaa elää. Joissakin tilanteissa on taloudellisempaa pitää varastoa ja siellä tavaraa, ja täydentää harvemmalla välillä täydempiä kuormia kuin yrittää kuljettaa kaikkea oikea-aikaisesti.
    Niin no, oletan että kuljetus eriytyy yhä enemmän täysin omaksi alakseen. Tällöin "täysi kuorma" hoidetaan niin että otetaan useiden eri toimittajien kuormaa kyytiin niin kuin konttilaivoissakin. Tämä pikemminkin auttaa epäkuranttisuusongelmaa kuin toisinpäin, koska kuljetuksia on useammin. Ylipäänsä ajan takaa sitä, että logistiikan optimoimisessa on paljon suurempi potentiaali kuin kuljetustekniikan kehittämisessä. Jos kuljetuskustannus nousee rajusti niin koko logistiikkaketjut menevät uusiksi ja samalla luultavasti kolisee myös kaupan rakenteet, eli siinä mielessä samaa mieltä siitä että tuo yhtälö menee uusiksi.

    Toki varastoja tarvitaan jatkossakin, mutta toisaalta varastoon vienti on periaatteessa aina turha välietappi. Jos logistiikka saadaan siihen kuntoon että ei ole mitään olennaista eroa sillä kuljetaanko pahvilaatikon vai kontin kokoista kuormaa, ja mielestäni tälle on liiketaloudelliset perusteet ja tekniset mahdollisuudet olemassa, niin on (energia)tehokkaampaa viedä se pahvillaatikko suoraan perille tuottajalta.

    Ruuasta sen verran, että sekä terveydelliset ja elintason nousuun liittyvät (eli gastronomiset) syyt ajavat tuoretuotteiden suuntaan (esim. se tuore tonnikala vs. purkkituote). Semmoisen peruselintarvikkeen kuin maidon suhteen Rankassa ja Yhdysvalloissa suunta ja kovin hinta on vähintäänkin homogenoimattomalla ja jopa pastoroimattomalla tuoremaidolla. Tilalta pöytään nopeus on se olennainen asia, ja tämäkin puoltaa yhteiskuljetuksia. Muuten, näin low-tech ratkaisuna jollain arkkitehdilla oli aika vinkeä idea, tuoretori Pasilan asemalle. Farmari pakkaa tuotteet aamulla junaan ja asiakkaat ostavat ne illalla kotiin mennessään.

  9. #24
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Ylipäänsä ajan takaa sitä, että logistiikan optimoimisessa on paljon suurempi potentiaali kuin kuljetustekniikan kehittämisessä. Jos kuljetuskustannus nousee rajusti niin koko logistiikkaketjut menevät uusiksi ja samalla luultavasti kolisee myös kaupan rakenteet, eli siinä mielessä samaa mieltä siitä että tuo yhtälö menee uusiksi.

    Toki varastoja tarvitaan jatkossakin, mutta toisaalta varastoon vienti on periaatteessa aina turha välietappi. Jos logistiikka saadaan siihen kuntoon että ei ole mitään olennaista eroa sillä kuljetaanko pahvilaatikon vai kontin kokoista kuormaa, ja mielestäni tälle on liiketaloudelliset perusteet ja tekniset mahdollisuudet olemassa, niin on (energia)tehokkaampaa viedä se pahvillaatikko suoraan perille tuottajalta.
    Samaa mieltä tästä: optimointi on jatkossakin järkevää. Eri tekijöiden suhteellisten hintojen muutos heijastuu sitten eri tavoin siihen mikä kulloinkin on optimi. Muuttuvien olojen vaikutus kaupan logistiikkaan ja rakenteisiin kannattaisikin selvittää perusteellisesti, sillä se on yhteiskunnan yksi keskeisimpiä tekijöitä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Ruuasta sen verran, että sekä terveydelliset ja elintason nousuun liittyvät (eli gastronomiset) syyt ajavat tuoretuotteiden suuntaan (esim. se tuore tonnikala vs. purkkituote). Semmoisen peruselintarvikkeen kuin maidon suhteen Rankassa ja Yhdysvalloissa suunta ja kovin hinta on vähintäänkin homogenoimattomalla ja jopa pastoroimattomalla tuoremaidolla. Tilalta pöytään nopeus on se olennainen asia, ja tämäkin puoltaa yhteiskuljetuksia.
    Tiedossa on, ja itsekin suosin tuoreita tuotteita. Mutta avainkysymys onkin, millaiset edellytykset jatkossa on tuottaa tuoretuotteita kuluttajan pöytään. Jos ruoan JOT-logistiikka on liian energiasyöppöä, voi olla että säilykkeitä ja eri tavoin kestopakattua ruokaa syödään enemmän kuin nykyisin. Tämä ei tietenkään ole mikään asioiden toivetila, ja toivottavasti sellaiseen ei jouduta menemään. Trendit ovat myös muuttuvaisia suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Onneksi pakkausteknologiassa tapahtuu koko ajan kehitystä: ennenvanhaan säilyke oli purkkiruokaa, nykyään salaattiakin pystyy säilyttämään pussissa huiman pitkän aikaa siihen nähden mitä joskus menneisyydessä, ja tavallinen muovipussi + suojakaasu suojaa keskivertoeineksen melko pitkäksi aikaa. Ikinä tuollainen suojakaasupussitettu tuote ei ole yhtä hyvä kuin suoraan eteen kannettu tuore tuote, mutta taatusti parempi vaihtoehto kuin sikanautaa säilykepurkista päivästä toiseen.

  10. #25
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Näin toivoisin minäkin että yhteiskuntamme kehittyy. Ongelma on siinä että suurin osa Suomen kansasta ei toivo. Omakotitalo, perunamaa ja auto on pyhä kolminaisuus jota tullaan puolustamaan viimeiseen miehen ja naiseen asti.
    Niin se tuntuu olevan. Valtakunnan suuri ikääntynyt ja pk-seudun ulkopuolelta elämäntyylinsä omaksunut enemmistö kannattaa tätä omakotitaloa, perunamaata ja autoa.

    Suomihan on aika erilainen maa, kun vertailee paikkakuntien välillä. Elämäntyyli, murre, ilmapiiri, ajanvietteet ja liikenteen järjestäminen eroavat huomattavasti Helsingin keskustassa, Oulussa ja Pohjois-Karjalan syrjäisellä haja-asutusalueella. Se tuli huomattua tässä viikonloppuna matkustellessani. Jyväskylän keskustassa oli huomattavasti pahemmat autoruuhkat kuin Helsingin keskustassa, arkena keskipäivällä. Busseissa oli jonkin verran väkeä, pyöräilijät lähinnä koululaisia. Oulussa bussit kulkivat harvoin, mutta pyöräilijöinä näki aikuisiakin. Mikkeli on pinta-alaltaan niin pieni kaupunki, että omakotialueiltakin on vain kilometrin-parin verran pyöräiltävää keskustaan.

    Minusta on harhaanjohtavaa uutisoida eri mielipidekyselyitä ja tilastoita koko Suomi yhteen niputtaen, sillä vaikka Helsingin keskustassa asuvat ja vaikka nuoret olisivat jotain mieltä, niin tulokset vääristyvät pienillä paikkakunnilla asuvien ja ikääntyneiden mielipiteisiin, sillä heitä on suuri enemmistö suomalaisista. Vielä pahempi on, jos tehdään valtakunnallisia linjauksia näiden tutkimusten pohjalta, sillä ne eivät ota huomioon alueellisia eroja. Esimerkiksi valtakunnalliset autoilun tai yhdyskuntasuunnittelun linjaukset voivat tehdä pahaa hallaa Helsingissä, vaikka maakuntiin soveltuvatkin.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  11. #26

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    1800/1900-luvun vaihteessa Yhdysvalloissa oli raitioteitä niin paljon, että niiden yhteenlaskettu pituus ulottui rannikolta rannikolle. Jos joku yhteys pitää tarjota näille omakotialueille, niin se voisi jatkossa olla sähkökäyttöinen pikaraitiotie, ei maantie.
    Puhutaankohan nyt Yhdysvaltain katuraitioteistä (streetcar) vai oman aikansa pikaraitioteistä (interurban)? Wikipedian mukaan Yhdysvalloissa oli vuonna 1916 jopa 25 000 kilometriä interurban-ratoja. Ennen lähes kaikki kaupunkiliikenne hoidettiin raitioteillä, sillä muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tuo interurban-ratojen kilometrimäärä on vain yhdeksäsosa Yhdysvaltain nykyisestä rautateiden pituudesta.

    Uusille omakotialueille voidaan hyvin tarjota pelkkä raitiotie. Vanhoille alueille ei kannata raitiotietä rakentaa, jos liikenne on vähäistä ja maantie on jo valmiiksi tehty. En tiedä, kannattaako Suomen nykyisille omakotialueille raitioteitä tehdä, sillä monet alueet ovat niin harvaan rakennettuja, että matkustajamäärät jäisivät vähäisiksi (ellei sitten nykyisiin taloihin muuta merkittävästi enemmän asukkaita).

    En ota mitään kantaa siihen, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa vai ei. Vaikutukset ovat riittävän selvät; jonkinlainen kriisi on tulossa. Millään fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä ei kuitenkaan maailmaa pelasteta. Tarvittavat keinot ovat paljon voimakkaampia (esimerkiksi rikin ruiskuttaminen ilmakehään). Fossiilisten polttoaineiden polttamisen lopettaminen varmaankin pysäyttäisi tai ainakin hidastaisi ilmastonmuutosta. Insinöörinä tiedän, että mitään pelastavia kassakaappikeksintöjä ei ole - edustan pessimististä koulukuntaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Mutta on teollisuus ennenkin kääntänyt kelkkaansa. Hiljan kuolleita teollisuudenaloja ovat mekaaniset kellot, mekaaniset kamerat ja niiden filmit.
    Ei autoteollisuus ole kääntänyt kelkkaansa. Se yrittää tarjota meille kolmensadan hevosvoiman hybridiautoja. Ja minä haluaisin vain hybridipolkupyörän!

    Off-topic: Mekaaniset kellot ja kamerat eivät mielestäni ole kuolleita teollisuudenaloja. Mekaanisten kellojen ja kameroiden valmistus on saattanut loppua tai hiipua Japanissa - jonne se aikanaan siirtyi Euroopasta, mutta täällä Euroopassa valmistusta jatketaan edelleen. Sveitsissä ainakin mekaanisten kellojen ja kameroiden valmistus on voimissaan. Minulla on kaksi sveitsiläistä mekaanista kelloa (rannekello ja käkikello) ja yksi sveitsiläinen mekaaninen kamera.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  12. #27
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Puhutaankohan nyt Yhdysvaltain katuraitioteistä (streetcar) vai oman aikansa pikaraitioteistä (interurban)? Wikipedian mukaan Yhdysvalloissa oli vuonna 1916 jopa 25 000 kilometriä interurban-ratoja. Ennen lähes kaikki kaupunkiliikenne hoidettiin raitioteillä, sillä muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tuo interurban-ratojen kilometrimäärä on vain yhdeksäsosa Yhdysvaltain nykyisestä rautateiden pituudesta.
    Sen verran vain tähän, että siinä 1917 USA:ssa oli katuraitiotietä (sähköistä, streetcar) n. 42.000 km ja ratikoita rapiat 60.000. Katuraitiotiet kuljettivat vuodessa lähes 11.000.000.000 matkustajaa.
    Yhteensä "katuraitiotieyhtiöitä" USA:ssa on ollut reippaasti yli 1000.
    Lähde: William D. Middleton, The Time of the Trolley, 1971. Eli tosiaan kaupunkiliikenne oli varmasti hyvin pitkälti raitioteiden varassa.

  13. #28
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kaupungeissa jakelu-, huolto- ja jätekuljetukset ovat keskeinen ajoneuvoliikenteellä hoidettava kysymys. Tässä ketjussa ei kuitenkaan ole pohdittu niiden toimintaa kovin relevantilla tavalla. Jakelu- huolto- ja jätekuljetuksia tulisi pohtia toisella tavalla kuin joukkoliikennettä, ja niissä toiset ratkaisut ovat perusteltuja. Kuvaan näitä kuljetuksia alla käsitteellä "jakelukuljetus". [...] Jätekuljetukset on helppo järjestää biokaasupohjaisiksi, jos jätteenkäsittelylaitoksessa on myös biokaasua tuottava mädättämö. Tällöin tavallaan polttoaine saadaan kuormasta. Biokaasu on täysin kaupallisessa käytössä oleva tekniikka, jonka hienous on nimenomaan siinä, että jäte muutetaan energiaksi.
    Sattui jätteenkuljetukseen liittyen silmiin tällainen uutinen New Yorkista:
    http://www.ny1.com/ny1/Boroughs/staten_island.jsp

    Lainaus Alunperin kirjoittanut NY1, June 18, 2007
    Freight Trains To Roll Trash Off Of Staten Island

    Freight trains will be rolling on the Staten Island Railroad next week for the first time in nearly 20 years.

    Officials with the New York container terminal say one train will arrive from New Jersey next Monday, and then a train will leave Staten Island two days later. The eight mile railway connects to the national rail freight network.

    Mayor Michael Bloomberg reactivated the railway in April, calling it a key component of the city's waste management plan.

    Bloomberg says the railway takes about 100,000 trucks off the road each year and helps curb pollution.

    Under the plan, trains will take the garbage from the city's container terminal down to South Carolina.
    Tässä ei ole oikeastaan kyse jätteiden keräilystä vaan niiden konsolidoinnista ja kuljetuksesta kauemmas jatkokäsittelyyn. Mutta käyttöön otetaan rautatie, jolla on tähän asti ollut käsittääkseni vain matkustajaliikennettä ja joka on luonteeltaan kaupunkiliikennettä.

    Jos tästä jotain pointtia hakee, niin ehkä sen, että toimintatapojen ei välttämättä tarvitse olla kiveen hakattuja vaan innovaatioita ja tehokkaampia / ympäristöystävällisempiä tapoja tulee etsiä koko ajan. Tosin ideaali kai olisi sittenkin ettei jätteitä tarvitsisi kuljettaa toisiin osavaltioihin saakka...

  14. #29
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Suomihan on aika erilainen maa, kun vertailee paikkakuntien välillä. Elämäntyyli, murre, ilmapiiri, ajanvietteet ja liikenteen järjestäminen eroavat huomattavasti Helsingin keskustassa, Oulussa ja Pohjois-Karjalan syrjäisellä haja-asutusalueella. [...] Minusta on harhaanjohtavaa uutisoida eri mielipidekyselyitä ja tilastoita koko Suomi yhteen niputtaen, sillä vaikka Helsingin keskustassa asuvat ja vaikka nuoret olisivat jotain mieltä, niin tulokset vääristyvät pienillä paikkakunnilla asuvien ja ikääntyneiden mielipiteisiin, sillä heitä on suuri enemmistö suomalaisista. Vielä pahempi on, jos tehdään valtakunnallisia linjauksia näiden tutkimusten pohjalta, sillä ne eivät ota huomioon alueellisia eroja.
    Suomi on maailmanmitassa kyllä aika homogeeninen maa, mutta ehkä tuo illuusio samanlaisuudesta tavallaan tekeekin niin vaikeaksi hahmottaa, ettei ole yhtä Suomea vaan monta Suomea. Eikä ole edes niin, että olisi Helsingin seutu ja muu Suomi, vaan "muun Suomen" sisälläkin on isoja eroja.

    Yhtä lailla metsään mennään jos linjauksia tehdään muun Suomen perusteella Helsinkiä koskien kuin päinvastoin. Yleensä vaan se menee niin, että Helsingissä havaitaan joku ilmiö, josta sitten päätellään että se on yleinen joka paikassa Suomessa. Sitten vahvasti Helsinki-keskeinen media toitottaa siitä, kunnes kyseessä on yleisesti hyväksytty totuus. Tai sitten luullaan, että koska samaa ongelmaa ei esiinny muualla, Helsinki on erikoistapaus, johon pitää panostaa kaikki resurssit -- tällöin muualla olemassa olevat ongelmat jäävät havaitsematta.

    Monessa muussa maassa hyväksytään, että voi olla hyvin erilaisia alueita, joilla on omat erilaiset demograafiset ja luonnonolot sekä oma, erillinen kulttuuri. Näistä sitten uutisoidaan esim. iltauutisissa siten, että eri kaupungeissa on toimittajat seisomassa torin laidalla ja antamassa paikalliset kommentit valtakunnanuutisen paikallisista vaikutuksista. Suomi tuntuu erityisesti sähköisen median kautta seurattuna päättyvän Pasilan verkkoaitaan, ja oikein seikkailutuulella ohjelmantekijät menevät seisomaan Kolmen sepän patsaalle tai Lasipalatsin eteen. Jo Tohloppi on tuosta näkökulmasta susirajan takana. Onneksi paikalliset sanomalehdet ovat vahvoja: niitä laajasti seuraamalla saa (tai saisi) tietää mitä Suomi keskimäärin ajattelee. Hesarin linjauksia seuraamalla ei vielä kauheasti viisastu mitä muualla tapahtuu ja miten ajatellaan.

    Tosin ihan pelkkää mediaa tai helsinkiläisiä ei sovi syyttää. Jostain syystä suomalaisessa kulttuurissa on pitkät perinteet samanlaistamisen paineesta. Suomalainen universalismi tarkoittaa, että "minä itse" on normi, johon kaikkea muuta verrataan, ja muiden pitää olla samanlaisia tai muuten ovat friikkejä. Ulkomaatkin nähdään poikkeuksina ja kuriositeetteina ainoasta oikeasta suomalaisesta tavasta nähdä asiat ja rakentaa yhteiskunta. Ja turkulaisuus riittää perusteeksi vitsin vääntämiselle. Milloinkohan täällä aletaan nähdä kaikenlainen erilaisuus aitona rikkautena?

  15. #30
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Vs: Liikennepolitiikan reagointi kasvihuoneilmiöön

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    RFID-tunnisteiden ja muiden seurantajärjestelmien avulla pystytään automaattisesti seuraamaan pieniäkin paketteja, jolloin ei tarvita välttämättä lajitteluvaihetta välivarastossa. Jos nämä asiat saadaan siirrettyä pientavaraan, niin meillä on paketteja joidenka koko ilmoitetaan yksiköllä tyyliin milliTEU, joista pienin on kai sitten kirjekuori, ja näitä paketteja seurataan ja lajitellaan automaattisesti.
    Mielestäni paras tapa ilmoittaa pakettikuljetuksen koko on paino (kg), tilavuus (m^3) ja mahdollisesti vielä sivujen pituudet (m). Kirjekuljetukset on syytä pitää erillään pakettitavarasta jo ihan sillä, että laatikkojen tai säkkien ulkopuolella kirjeet kärsivät aika paljon joutuessaan vaikkapa 20-kiloisten pakettien runnomaksi ja kontin lattian likaamaksi. Toki kirjekuoreen pakatun lähetyksen tulee saada lähettää vaikka pakettina, mutta tällöin toki omalla vastuulla.

    Pidän varsin todennäköisenä, että Suomessakin kuljetusyritykset ja postitoimintaa harjoittavat yhtiöt (Itella, TNT, DHL, Schenker) ottavat RFID-tunnisteet käyttöön nykyisten viivakoodien oheen tai sijaan ainakin pakettilähetyksissä. Kirjelähetyksissä postinumeron tunnistus koneellisesti ja manuaalisesti pysynee vallitsevana normina jatkossakin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Niin no, oletan että kuljetus eriytyy yhä enemmän täysin omaksi alakseen. Tällöin "täysi kuorma" hoidetaan niin että otetaan useiden eri toimittajien kuormaa kyytiin niin kuin konttilaivoissakin. Tämä pikemminkin auttaa epäkuranttisuusongelmaa kuin toisinpäin, koska kuljetuksia on useammin. Ylipäänsä ajan takaa sitä, että logistiikan optimoimisessa on paljon suurempi potentiaali kuin kuljetustekniikan kehittämisessä. Jos kuljetuskustannus nousee rajusti niin koko logistiikkaketjut menevät uusiksi ja samalla luultavasti kolisee myös kaupan rakenteet, eli siinä mielessä samaa mieltä siitä että tuo yhtälö menee uusiksi.
    Jo tänäänhän tilanne pankkipostin kuljetuksessa on se, että kaikki suomalaiset pankit ovat mukana Postin ns. yhteiskuljetuksessa. Voisipa tuo sama toimia myös muun tavaran kuljetuksessa ja jopa keskusvarastoinnissa, eli Keskolla, S-ryhmällä ja Tradekalla ei välttämättä tarvitsisi olla omaa logistiikkajärjestelmää vaan jopa yhteinen. Inexhän oli tavallaan tällainen vielä pari vuotta sitten kunnes Tradeka siirtyi Tukoon ja Inex jäi S-ryhmän filiaaliksi, jonka jälkeen käytännössä Tukosta tuli uusi "yhteinen" päivittäistavaraketjujen logistiikkayritys.

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •