Viestiketju: Haluavatko ihmiset autoilla, vai onko se pakko?

Alunperin kirjoittanut Jussi

Varmasti sekin vaikuttaa että esim. Martinlaakson rata ja metro rakennettiin tuolloin.

Mietin tässä tuota Vuosaarta ja Rastilaa. Niissä ei ole vastaavaa ratkaisua tehty. Vuosaaren kohdalla siihen olisi ollut aika hyvät mahdollisuudetkin, olisi voitu tehdä autoton reitti Aurinkolahteen, mutta eipä ole tehty. Autoteitä on paljon siellä ja kadunylityksiä myös. Mietityttää välillä, että miksihän esimerkiksi Jakomäen rakentamisen alta lunastettiin pois pientaloja, mutta samaa toimenpidettä ei voitaisi tehdä vaikka Rekolassa, tilalle voitaisiin rakentaa kerrostalolähiö ja junalle tulisi enemmän käyttäjiä. Omakotitalojen asukkaat kun eivät junaa paljoa käytä, asema on hiljainen.

Tavallinen suomalainen pientaloympäristö on todellakin lähes mahdoton joukkoliikenteelle. Joukkoliikennehän vaatii korkeaa asukastiheyttä, kun taas suomalainen pientalounelma perustuu isoihin tontteihin ja omaan rauhaan

Kaavoittajat ovat yrittäneet muutamalla alueella luoda tiheämpää pientalokaupunkia keski-euroopan malliin, mutta uskallusta tehdä tiheitä pientaloalueita tuntuu puuttuvan.

Vanhoja pientaloalueitakin hyvien yhteyksien vieressäkin olisi varaa tiivistää vaikka kuinka paljon. Se on ihan helppoa. Nostetaan tonttitehokkuus 0,6-1 välille, niin kyllä alkaa tapahtua.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mietityttää välillä, että miksihän esimerkiksi Jakomäen rakentamisen alta lunastettiin pois pientaloja, mutta samaa toimenpidettä ei voitaisi tehdä vaikka Rekolassa, tilalle voitaisiin rakentaa kerrostalolähiö ja junalle tulisi enemmän käyttäjiä. Omakotitalojen asukkaat kun eivät junaa paljoa käytä, asema on hiljainen.

Miksei samantien muuteta vaikkapa Kulosaari ja Marjaniemikin kerrostalolähiöiksi? Lunastenaan vaan ne "omakotiröttelöt" pois ja jyrätään pois kerrostalolähiöiden tieltä.

Heh! Enoni perheineen asuu juuri noissa pientaloissa tuolla Rekolassa ja hän jopa rakentanut itse talonsa, oman kotinsa. Luuletko, että hän suostuisi luopumaan "elämäntyöstään"? En usko (enoni tuntien), että maailmasta löytyy sellaista rahasummaa tai sellaista uutta palstaa/aluetta, joka saisi hänet tekemaan niin. Moisen ehdotuksen tekijä voisi saada kiukkuisen lähetyston kyläänsä kättäpidemmällä varustettuna. Ja kukaan, joka sillä alueella asuu ei halua kotialueestaan jotain Jakomaen tapaista ongelmaslummia. Ei rahallakaan saa tässä maailmassa ihan kaikkea vielä.

Hiukan realismia joukkoliikennekeskusteluunkin (vaikka minakin myönnan joskus "maalailevani taivaita"); em. kaltaisia keinoja käytetään nykyään vain Kiinan kaltaisissa totalitaarisissa diktatuurivaltioissa, joissa ihmisillä on vain näennäisiä oikeuksia. Ja vaikka minä olenkin joukkoliikenteen kannattaja ja ystävä, niin em. keinot se vahvistamiseksi saavat minunkin karvani pystyyn ja olen valmis taistelemaan ihmisten oikeuksien puolesta. Ihmiset ovat kotinsa ansainneet ja jos se on em. pientaloalue omine autoineen, niin se on ihan puhtaasti heidän valintansa. Joukkoliikenteen suosion ja imagon kasvattaminen pitää kyllä tapahtua muilla keinolla. Kaupungissa on tilaa ja mahdollisuuksia kaikenlaiseen rakentamiseen ja vaikka kannatankin myos korkeaa asuin- ja toimistorakentamista, niin kyllä pientaloalueillekin pitää loytyä tilaa.

Sitäpaitsi tiedän, että em. alueella käytetään hyvin paljon junaa (ja myoskin busseja), eikä Rekolan "metroasema" ole kuin kivenheiton päässä alueelta. Itsekin menen yleensä aina kyläilemaan sinne käyttäen "metroa" (=YTV-lähijuna).

Alunperin kirjoittanut vristo

Hiukan realismia joukkoliikennekeskusteluunkin (vaikka minakin myönnan joskus "maalailevani taivaita"); em. kaltaisia keinoja käytetään nykyään vain Kiinan kaltaisissa totalitaarisissa diktatuurivaltioissa, joissa ihmisillä on vain näennäisiä oikeuksia.

No ei siitä ole kovinkaan kauaa, 30-40 vuotta, kun tällaisia keinoja on käytetty Suomessa ja eivät ne ihmiset ole siitä kapinaan nousseet, joten ei se talojen siirtäminen muualle tai uusien talojen ostaminen ihmisille syrjempää niin epärealistista minun mielestäni ole, vaikka äkkiseltään kuulostaa dramaattiselta. Jakomäessä tilanne oli vielä se, että vaikka lähelle olisi mahtunut kerrostaloja ilman, että pientaloja olisi pitänyt purkaa, niin kerrostalolähiö päätettiin rakentaa juuri pientalojen päälle ja moottoritie vetää vielä ihan alueen vierestä, vaikka muuallakin olisi ollut tilaa. Liittymää ei muuten Jakomäkeen aluksi tehty, ennen kuin vasta myöhemmin ja sekin vain 77-bussin nopeuttamiseksi.

Lahden oikoradan altakin on lunastettu ihmisten koteja. Ei voi lähteä siitä, että kerran rakennettu kaupunkirakenne olisi ikuista jos se on huonosti toimivaa. Ihan hyvin, jos Jakomäki olisi huonosti rakennettu, se voitaisiin purkaa ja rakentaa tilalle parempaa kaupunkia. On hyvä kuitenkin säilyttää jonkin verran vanhoja kerrostumia, mutta tusinalähiöissä ja -omakotialueissa ei ole mielestäni mitään erityisen arvokasta, varsinkaan näissä uusissa metsän keskelle rakennetuissa. Rekolalla on sentään pidempi historia kuin vaikkapa Kirkkonummen uusilla amerikkalaistyylisillä alueilla, kuten Sundsberg.

Pitäisi ottaa käytännöllinen asenne asiaan, kuten ennenkin, että asuminen on vain asumista, tämä nykyinen asumisen ylenmääräinen korostus on tullut vasta viime aikoina, liekö mistä Amerikasta sitten tullutkaan. Sama ilmiö aiheuttaa autojen hankkimista, kun bussi ei ole tarpeeksi yksilöllistä mutta vapaus valita auton väri on, samoin kerrostaloluukku ei ole tarpeeksi yksilöllinen valinta, mutta pakettiomakotitalo on. Olen sillä kannalla, että yksilön vapauksia pitää rajoittaa silloin, kun ne sotivat yleistä etua vastaan ja ovat yleisesti katsoen haitallisia. Mm. vapaus ostaa maasturi ja ajaa sillä rajoittamattomasti kaupungin keskustassa on tällainen asia. Omakotitaloalue keskeisellä paikalla on myös tämänsuuntainen, jos se johtaa siihen, että kerrostalolähiö sijoitetaan muualle kuin radan varteen (Hakunila) ja sieltä sitten autoillaan reippaasti muualle raideliikenteen puuttuessa.

Ehkäpä tämä Rekolan ja Kyrölän vähäinen käyttö korjaantuisi myös sillä, jos tehtäisiin Tapulikaupungit ja rakennettaisiin aseman toiselle puolelle omakotitalon vastinpariksi tiivis kerrostaloalue. Sillä niitä matkustajia tulisi tietenkin lisää. Rantaradan varressa olisi myös paljon tilaa tällaisille ratkaisuille. Pidän tätä ratkaisumallia ihan hyvänä myöskin.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Olen sillä kannalla, että yksilön vapauksia pitää rajoittaa silloin, kun ne sotivat yleistä etua vastaan ja ovat yleisesti katsoen haitallisia. Mm. vapaus ostaa maasturi ja ajaa sillä rajoittamattomasti kaupungin keskustassa on tällainen asia. Omakotitaloalue keskeisellä paikalla on myös tämänsuuntainen, jos se johtaa siihen, että kerrostalolähiö sijoitetaan muualle kuin radan varteen (Hakunila) ja sieltä sitten autoillaan reippaasti muualle raideliikenteen puuttuessa.

Omakotitalue keskeiselläkin paikalla käy niin kauan kun tonteista maksetaan kerrastalotontin neliöhinta...

Omakotitaloasujien kanssa kun puhuu niin keskeistä on oma lupa, eikä autoilussakaan niin keskeistä ole nopeus vaan se että saa lähteä silloin kun itselle sopii. Tässä on kyse vastareaktiosta ylisuunniteltua ympäristöä kohtaan. Sosiologit ymmärtää tämän yleisenä vastareaktiona modernismille, jota kaupunkisuunnitelu jos mikä edustaa, suunnittelupuolella tämän ymmärtävät oikeastaan vain mainosten tekijät koska heidän pakko saada tavara kaupaksi.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Ehkäpä tämä Rekolan ja Kyrölän vähäinen käyttö korjaantuisi myös sillä, jos tehtäisiin Tapulikaupungit ja rakennettaisiin aseman toiselle puolelle omakotitalon vastinpariksi tiivis kerrostaloalue. Sillä niitä matkustajia tulisi tietenkin lisää. Rantaradan varressa olisi myös paljon tilaa tällaisille ratkaisuille. Pidän tätä ratkaisumallia ihan hyvänä myöskin.

Rekolaanhan on tehty nimenomaan kerrostaloja aseman länsipuolelle. En pidä tätä mitenkään kovin hyvänä ideana, mutta kaupaksi nuo tuntuvat menneen, eli joku niissäkin haluaa asua.

Alunperin kirjoittanut teme

Omakotitaloasujien kanssa kun puhuu niin keskeistä on oma lupa, eikä autoilussakaan niin keskeistä ole nopeus vaan se että saa lähteä silloin kun itselle sopii.

Vastareaktioltahan tämä vaikuttaa, mutta onhan autoilu ja omakotielämäkin hyvin säädeltyä nykyään. Melkein itsensä huijaamiselta se vaikuttaa, että kuvittelisi näissä olevan jotain erityistä vapautta. Kaikki me olemme koneiston osasia, joten minusta on turhaa kikkailla joillain kosmeettisilla yksilöllisyyksillä. Kerrostaloon ja bussin kyytiin vaan samoihin aikoihin samoihin paikkoihin, kuten kaikki muutkin, yksilöllisyyden voi sitten näyttää vaikka sisustamalla sen kerrostaloluukkunsa tahtomallaan tavalla.

Autoilussa ajatellaan olevan jotain vapautta, kun saa vapaasti päättää minne menee, mutta yhteiskuntahan on rakentanut ne "kiskot" joilla kuljetaan valmiita reittejä säädellyillä nopeuksilla. Kävelykin on vapaampaa, kävellä kun voi missä tahtoo. Jos busseja kulkee vaikkapa 5 min välein, niin onhan se suurta vapautta juu odottaa loppumatkasta keskustassa samoissa liikennevaloissa sen bussin kanssa. Ja kaikki ihmiset päättävät lähteä yksilöllisesti lauantaina kello 12 Jumboon tai Isoon Omenaan ja eivät edes löydä parkkipaikkaa, jolloin joutuvat palaamaan myöhemmin. Lähteä voi milloin haluaa, mutta perillä on silloin, kun sattuu olemaan kunhan ruuhkilta ehtii ja parkkipaikan jostain löytäisi.

Omakotitalossa on säädelty taajama-alueella talon ulkonäkö jopa niin pitkälti, että hyväksytään vain joku tietty standardi talopaketti, kuten Oulussa on tehty. Pihakin on kaikilla suunnilleen saman näköinen keinuineen, grilleineen ja trampoliineineen, kaikki koristeina, koska yleensä siellä pihalla ei oleskella, paitsi nurmikkoa ajellessa hienommaksi kuin naapurilla ja juhannuksena kaljottelemassa. Joka talon pihassa sama farkku-Volvo tai CRV. Mikähän siinä nyt niin yksilöllistä on heidän mielestään, kysyn vaan.

Minusta tuo "yksilöllisyys" on vähän harhaanjohtava ilmaisu, ei kuulu kohderyhmään voisi olla parempi. Asumisessa monille kysymys on pitkälle siitä että saa tehdä sellaisen jonka kuvittelee vastaavan omia tarpeitaan, omien virheidenkin kanssa on jotenkin helpompi elää kun tietää miksi tuokin ovi on väärässä paikassa.

Itse kuulun ostajaryhmään vanha kerrostaloasunto ja kaikki uusiksi, ymmärrän omakotitaloihmisiä vaikken ole asumismuodosta sinänsä innostunut. Sanotaan nyt karkeasti näin, että en ole nähnyt yhtään sotien jälkeen tehtyä isompaa kerrostaloa-asuntoa jota voisi vilpittömästi kehua. Yksi perusongelma on se pohjaratkaisu, eli vanhempien makuuhuone, lasten makuuhuoneet, ja olohuone. Paitsi että nykyään monet lapsiperheet haluavat pienet makuuhuoneet, vaatehuoneet, ja useampia olohuoneenomaisia tiloja (näitä kutsutaan sitten yläauloiksi, takkahuoneiksi...) Tai sitten eivät, meitä on kovin monenlaisia. Ja suurin osa Helsingin seudun talouksista ei ole lapsiperheitä, en esimerkiksi ole koskaan ymmärtänyt mitä minun ja vaimoni on tarkoitus tehdä sillä kolmion 30 neliön olohuoneella.

En tiedä miten noita kerrostaloja pitäisi suunnitella, varsinainen ongelma on kuitenkin se ettei tiedä kukaan muukaan, eikä voi tietää ellei kysy asukkaalta. Uuteen kerrostaloasuntoon saa ehkä valita kaapinovet, talopaketit taas joustaa joka suuntaan, ja on hyvä muistaa että kolmasosa uusista taloista ei ole paketteja.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Omakotitalossa on säädelty taajama-alueella talon ulkonäkö jopa niin pitkälti, että hyväksytään vain joku tietty standardi talopaketti, kuten Oulussa on tehty.

Mikä selittää asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakentamisen suosiota... Jostain Landbosta voi olla montaa mieltä, Espoossa muistaakseni Friisinmäki taisi olla vastaava kaavaton alue. Minusta se että alue saa aikaan jonkinlaisen reaktion on jo sinänsä arvokasta, eikä nuo nyt niin kauheita ole.

Suomalaisen kerrostalorakentamisen käsitys irrottelusta on se että ylin kerros peitetään keltaisilla levyillä (Konepaja). Se on vähän samassa tilassa kun ruotsalainen jääkiekkoilu taannoin, pelaaminen oli niin ylikontrolloitua että vapauksien antamiseen tarvittiin uusi järjestelmä (torpeedokiekko). Tässä tiivismatalassa on ainesta kunnon ravisteluun, mutta ne kaavamääräykset pitäisi olla tyyliin: 6x20 tontti, katuun ja naapureihin kiinni, maksimi harjakorkeus 10 ja runkosyvyys 15, ikkunat kadulle, sisä- tai takapihalle, kaukolämpö, ei autopaikkaa. Ja sitten tekee mitä huvittaa. Eikä niin että speksataan räystästen reunan värikin.

Liikenne yleensä ja autoilu on eri asia. Ruuhka-autoilusta on valinnanvapaus kaukana. Toisaalta yhä useammilla on mahdollisuus muokata työaikojaan, taannoisessa espoolaistyöpaikassani oli aika yleistä että autoilijat tulivat joko ennen tai jälkeen ruuhkan. Se että töihin pitää tulla kukonlaulun aikaan tai lähteä iltamyöhällä tuntuu joistain olevan ihan hyvät vaihtoehdot. Tätä en minäkään ymmärrä.

Tulihan tehtyä loma-ajelu henkilöautolla eukon kanssa Hki - Vikingline - Tukholma - Sundsvall - Gräsmyr - Arvidsjaur - Vittangi - Karesuando - Kittilä - Savukoski - Salla - Kuusamo - Hossa - Kajaani - Kuopio - Kangasniemi - Hki. Olisi ollut aika mahdoton matka joukkoliikenteellä. Tällaisen kaunottaren löysin Vittangin kaatopaikalla http://www.fotopankki.fi/aapee/kuva/235304708726025

Mielestäni erittäin piristävä, hyvin perusteltu ja sopivasti erilainen mielepide tuo ylläoleva kirjoitus. Hyvä näkokulma, muttei tarkoita, että olen läheskään samaa mielta kaikesta.