Viestiketju: Tienkäyttömaksujen perusteet

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Mutta Syrjälän kommentti on oivaltava ajatusleikkinä. Jos tosiaankin tienpito rahoitettaisiin suoraan autoilijoilta, niin syrjäseutujen teillä ajaminen olisi sikamaisen kallista, kun auraus ja niin edelleen pitäisi maksattaa vain muutamalla autoilijalla. Silloin yhdyskuntarakennekin muuttuisi aika tavalla, kun tietä ei kannattaisi ylläpitää ilman riittävää liikennettä, asutus keskittyisi vähintäänkin kyliksi ja minkäänlaista teollista toimintaa ei kannattaisi harjoittaa kaupunkien ulkopuolella. Tämän seurauksena raideliikenteen edellytyksetkin paranisivat huimasti.

Tämähän olisi tasapuolinen käytäntö. Kalliimman asunnon ostaneita kaupunkilaisia palkittaisiin sillä, että joukkoliikenne kulkisi tiheämmin ja autollakin olisi edullisempaa kulkea ruuhkien ulkopuolella kuin maalla. Maaseudulla asuvat, jotka edustavat yhdyskuntarakenteen hajautumista, saisivat maksaa elämäntapavalinnastaan enemmän. Näin tapahtuisi luonnollista yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mikäli tienkäyttömaksut olisivat tarpeeksi kovia. Lisäksi ei liene tasapuolista se, että kaupungeissa päästömaksut olisivat kovempia kuin maaseudulla kilometriä kohti, sillä yhtä lailla kumpikin kilometri lisää saman verran ilmastonmuutosta, hiilidioksidipäästöt kun eivät ole erilaisia kaupungissa ja maalla.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Lisäksi ei liene tasapuolista se, että kaupungeissa päästömaksut olisivat kovempia kuin maaseudulla kilometriä kohti, sillä yhtä lailla kumpikin kilometri lisää saman verran ilmastonmuutosta, hiilidioksidipäästöt kun eivät ole erilaisia kaupungissa ja maalla.

No tähän sen verta, että kovemmat maksut kaupungeissa ovat perusteltuja, koska autot aiheuttavat enemmän haittaa meluna, onnettomuuksina, heikentyneenä ilmanlaatuna ja kallisarvoisen tilan viejinä, kuin maalla, missä autoista ei ole oikeastaan mitään muuta haittaa kuin nuo hiilidioksidipäästöt. Jos toisessa päässä haja-asutusalueilla kustannukset kasvavat tienpitona, niin toisaalta suurkaupungeissa alkaa tulla ongelmia liian suuresta autotiheydestä. Eri haitoista tulevat verot pitää eriyttää toisistaan: hiilidioksidipäästöihin vaikutetaan polttoaineveroilla, ruuhkautumisesta aiheutuviin haittoihin tienkäyttömaksuilla. Näin kannustetaan oikeaan toimintaan eri olosuhteissa: kaupungeissa joukkoliikenteen käyttöön ja maalla, missä auto on sinällään juuri sopiva kulkuneuvo niihin oloihin, kannustetaan esimerkiksi biodieselin tai tiloilla tuotettavan biokaasun käyttöön.

Täytyy ottaa sanomisia hiukan takaisin, sillä muistin, että varsinaisella haja-asutusalueella tiethän yleensä ovat jo nyt yksityisteitä. Siis asukkaat maksavat itse paikallisteistään, joten näiden alueiden autoilijat veroillaan eivät oikeastaan saa yhtään mitään, mutta tukevat kaupunkiautoilijoita, joille rakennetaan kalliilla rahalla moottoriteitä ja keskustatunneleita. Varsinaisia siipeilijöitä taitavat olla ns. kehyskuntien asukkaat ja toisaalta yritykset, jotka ilmaiseksi hyödyntävät päätieverkkoamme. Tosin siipeily sikäli lainausmerkkeihin, että autoilijat toki maksavat paljon veroja, mutta sellainen firma tai yksityishenkilö, joka toiminnassaan säästää tieverkkoa, ei saa minkäänlaista hyvitystä, vaan maksaa saman kuin tieverkkoa surutta kuluttava.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Eri haitoista tulevat verot pitää eriyttää toisistaan: hiilidioksidipäästöihin vaikutetaan polttoaineveroilla, ruuhkautumisesta aiheutuviin haittoihin tienkäyttömaksuilla. Näin kannustetaan oikeaan toimintaan eri olosuhteissa: kaupungeissa joukkoliikenteen käyttöön ja maalla, missä auto on sinällään juuri sopiva kulkuneuvo niihin oloihin, kannustetaan esimerkiksi biodieselin tai tiloilla tuotettavan biokaasun käyttöön.

Aivan näin. Hiilidioksidipäästömaksu voisi olla kaikkialla yhtä suuri CO2-päästöihin nähden. Sen sijaan ruuhkamaksu voisi olla kaupungeissa käytössä ruuhka-aikaan. Maaseudulla taas yksityisteiden ylläpitomaksu vastannee tuota tarkoitusta. Olisi parasta, jos kaupungeissa ei rakennettaisi enää yhtään uusia autoväyliä, vaan annettaisiin katujen tukkeutua ja hoidettaisiin joukkoliikenne erillään näistä tukkoisista väylistä. Tai sitten laitettaisiin sen verran kovat tietullit, että autoilu vähenisi kunnolla. Nämä toimenpiteet siis sen jälkeen, kun on hoidettu kaupunkilaisille kunnon lähipalvelut ja toimiva julkinen liikenne ja eheytetty yhdyskuntarakennetta sekä parannettu kevyttä liikennettä, jos nämä edellämainitut keinot eivät silti vähennä autonkäyttöä.

Auton käyttö maalla on perusteltua lähinnä maanviljelijöille. Muiden autoilu maalla on joutavaa, kun ei heillä ole mitään perusteltua syytä siihen, että asuvat metsän keskellä, autoilevat sieltä maalta kaupunkiin töihin ja aiheuttavat runsaasti päästöjä. Tuo nurmijärveläistyminen on sellaista kerskakulutusta, jolle pitäisi laittaa stoppi niin, että siihen olisi varaa vain muutamilla rikkaimmilla. Onhan se metsässä asuminen ja autoilu ehkä mukavaa joo, mutta kaikkea ei pidä sallia jos haitat ovat liian suuria.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Auton käyttö maalla on perusteltua lähinnä maanviljelijöille. Muiden autoilu maalla on joutavaa, kun ei heillä ole mitään perusteltua syytä siihen, että asuvat metsän keskellä, autoilevat sieltä maalta kaupunkiin töihin ja aiheuttavat runsaasti päästöjä. Tuo nurmijärveläistyminen on sellaista kerskakulutusta, jolle pitäisi laittaa stoppi niin, että siihen olisi varaa vain muutamilla rikkaimmilla. Onhan se metsässä asuminen ja autoilu ehkä mukavaa joo, mutta kaikkea ei pidä sallia jos haitat ovat liian suuria.

Minä ajattelinkin nimen omaan aitoa haja-asutusaluetta, en kyliä ja taajamia, kun sanoin auton olevan ylivertainen ratkaisu niissä oloissa. Nurmijärveläisten menoa haittaisi parhaiten moottoriteiden muuttaminen maksullisiksi, Helsingin kehät mukaanlukien. Haittamaksuissa on se hyvä puoli, että ei tarvitse kieltää, 'kerskakulutuskin' on sallittua, jos on valmis maksamaan syntyneen haitan. Käytännössä autoilun valitseva joutuu maksamaan siitä, jolloin hänellä jää varaa vähemmän muuhun ja hän siis vähentää kulutustaan vastaavalla määrällä jossain muualla. Kukin ihminen saa itse päättää, mistä luopua ja mistä pitää kiinni.

Hienous on siinä, että nurmijärveläisyyttä ei tarvitse kieltää kategorisesti, vaan synnytetään paine, joka muuntaa sen tavalla tai toisella ekologisemmaksi. Voi käydä, että ihmiset muuttavat Nurmijärveltä takaisin kaupunkiin, mutta voi myös käydä, että Nurmijärvelle syntyy etätyökonttoreita ja nurmijärveläiset siirtyvät työskentelemään pääasiassa omalla paikkakunnallaan, tai ehkäpä Nurmijärvelle rakennetaan uudenmallinen kevyt paikallisrata, tai miten vaan. Luoville ratkaisuille on tilaa toisin kuin keskitetyssä suunnittelussa, jossa vain päätettäisiin, että mitään Nurmijärveä ei tarvita.

Alunperin kirjoittanut PNu

Ja samalla vietäisiin pohja pois Suomen maa- ja metsätaloudelta. Mitä Suomen kansantaloudelle merkitsisi, jos metsä- ja elintarviketeollisuus pitäisi ajaa alas, kun haja-asutusalueiden luonnonvaroja ei voitaisi enää hyödyntää? Tuskin mitään positiivista ainakaan.

Voisihan niitä hyödyntää edelleen, mutta kustannusvastaavuus lisääntyisi. He, jotka tarvitsevat elinkeinossaan kallilla tuotettuja palveluita, maksakoon tämän hinnan ja siirtäköön kustannukset sitten valmiiden tuotteiden hintoihin. Jos liiketoiminta ei tämän jälkeen kannata, se voidaan lopettaa ja samoin infran ylläpito voidaan lopettaa käytön puuttuessa. Tai maa- ja metsätalous voi lisätä vesiuittojen ja muiden vaihtoehtoisten reittien käyttöä.

Jos suomalaisten tarvitsemat asiat on taloudellisempaa tuottaa ulkomailla, niin siten kannattaa toimia. Ei ole järkeä kasvattaa appelsiineja Suomessa ydinvoimalla, vaan ne kannattaa kasvattaa etelän maissa ja tuoda tänne sen jälkeen. Samoin lienee ekologisempaa tuoda tavara Helsinkiin Tallinnan ympäristöstä 100 km päästä kuin vaikka Kainuusta 700 km takaa, vieläpä kun virolaiset tuottavat tavaran pienemmillä kustannuksilla, mutta Kainuussa vaadittaisiin työllistämistukia ja kaiken maailman tukia (tyyliin Salcomp, Perlos). Kainuusta tuominen olisi maakuntapoliitikkojen mieleen, mutta ainakaan järin ympäristöystävällistä se ei ole.

Voisi vielä ottaa esille senkin puolen, että metsien hyödyntäminen Suomessa ei ole välttämättä kovin hyvä asia, sillä luonnonvaraiset ikimetsät väistyvät tehotuotannon tieltä ja tämä kaventaa lajien kirjoa. Jos metsätalous supistuu Suomessa, niin yhä useammat metsät palaavat luonnontilaisiksi ja saamelaiset voivat elvyttää perinteisiä poronhoito- ja muita elinkeinojaan, eikä heidän tarvitse muuttaa töiden perässä Helsinkiin. Samoin maatalouden vähentyessä vähenevät vesistöjen kuormitukset Suomessa, vaikka tietenkin se kuormitus siirtyy sitten johonkin muuhun maahan.

Alunperin kirjoittanut PNu

Ja samalla vietäisiin pohja pois Suomen maa- ja metsätaloudelta. Mitä Suomen kansantaloudelle merkitsisi, jos metsä- ja elintarviketeollisuus pitäisi ajaa alas, kun haja-asutusalueiden luonnonvaroja ei voitaisi enää hyödyntää? Tuskin mitään positiivista ainakaan.

Ei tietenkään. Kyse olikin ajatuskokeesta eikä ehdotuksesta. Ajatuskokeessa tutkitaan jotain vaihtoehtoa, jota ei kuitenkaan oikeasti haluta toteuttaa. Tässä tapauksessa mainitsemasi syyn lisäksi tulee monia sosiaalisia ja aluepoliittisia syitä, ehkä jopa sotilaallisia. Kaikki nämä syyt puoltavat kattavan paikallistieverkon ylläpitoa. Mutta voi olla silti hyödyksi pohtia miten asiat olisivat, jos tienkäyttäjät maksaisivat tarkalleen aiheuttamistaan kustannuksista. Tällä tavalla paljastuu, kuinka suuren vääristymän nyt noudatettu käytäntö aiheuttaa ja mitkä ovat haluttujen vaikutusten rinnalla tulleet ei-halutut sivuvaikutukset.

Asiaa olisi tietenkin hyvä tutkia kunnolla, mutta uskallan ihan arviopohjalta sanoa, jos kulut perittäisiin kultakin autoilijalta juuri hänen aiheuttamien kulujen mukaan, autoilijat tuskin haluaisivat maksaa nykyisen kokoista tienpitoa, vaan he pyrkisivät minimoimaan kulujaan järkeistämällä auton käyttöään. Tämän havainnon pohjalta voidaankin sitten miettiä varsinaisia toimenpide-ehdotuksia. Kun nyt näyttää siltä, että 'turha' ajo henkilöliikenteessä päättyy tai alkaa useinmiten kaupungeista tai ainakin näiden ohitusteiden tuntumasta, halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi riittää tietullit kaupungin päässä. Tässä päässähän haittakin sitä paitsi suurimmaksi osaksi on, koska maaseudun tieverkko vetää vaivatta pendelöintiliikenteen. Tavaraliikenteen aiheuttama ongelma taas on tieverkon kuluminen ja se taas koskee ensisijaisesti päätieverkkoa. Siispä ainakin raskaalle liikenteelle pitäisi asettaa selvät tienkäyttömaksut, vaikka henkilöautoille ei niitä asetettaisikaan.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Jos suomalaisten tarvitsemat asiat on taloudellisempaa tuottaa ulkomailla, niin siten kannattaa toimia.

Pakko ottaa kantaa kemkim. Mihin raja vedetään? Ei suomessa ole järkevä tehdä yhtään mitään kun on talvi ja lyhyt kasvukausi yms. Ihmiset voi aina siirtää muualle, sen jo Isä Aurinkoinen opetti. Kaikein halvinta on käyttää lapsityövoimaa . Esimerkiksi suomalainen maanviljely rasittaa luonto merkittävästi vähemmän kuin keskieurooppalainen johtuen pienemmästä torjunta-aineiden käytöstä. Se mikä on halvinta nyt ei vältämättä ole 10 vuoden kuluttua. Katso vaikka meidän öljyyn perustuvaa talouttamme.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Jos metsätalous supistuu Suomessa, niin yhä useammat metsät palaavat luonnontilaisiksi ja saamelaiset voivat elvyttää perinteisiä poronhoito- ja muita elinkeinojaan, eikä heidän tarvitse muuttaa töiden perässä Helsinkiin.

Eivät voi. Ilmastonlämpeneminen myötä puuraja kohoaa pohjoisemmaksi ja hirvien ja susien esiintymisalue laajenee kohti pohjoista. Lapin ongelmat johtuvat merkittävästä ylituotannosta porotaloudessa. Luonto ei kykene ruokkimaan poroja kuten ei pian ihmisiäkään.

Mitä tulee tietulleihin: Koko maassa tietulleja tulee periä kuljetusyrittäjiltä koska raskas rekkaliikenne kuluttaa tiestöämme merkittävän paljon. Ja yhä enemmän alempaa tieverkkoa kun toimitusajat pitää saada lyhyiksi. Henkilöautoilta tulee periä tulli jos sitä varten joudutaan rakentamaan merkittäviä erityisratkaisuja kuten moottoriteitä. Esim valtateistä ei tarvitsisi tehdä moottoriteitä: ohituskaistoilla ja keskikaiteella varustettu tie olisi yhtä turvallinen jos vain liikennemäärät olisivat kohtuullisempia.

Alunperin kirjoittanut SlaverioT

Pakko ottaa kantaa kemkim. Mihin raja vedetään? Ei suomessa ole järkevä tehdä yhtään mitään kun on talvi ja lyhyt kasvukausi yms.

No ei olekaan, siksi kai ne työpaikat siirtyvät ulkomaille. Ihmiset ostavat mieluummin halpaa kiinalaista kuin kalliimpaa, yhtä laadukasta suomalaista. Häviämään päin vaikuttaa olevan sellainen periaatteellinen suomalaisen suosiminen, kun työvoimakulut nostavat suomalaisten tuotteiden hintaa niin paljon verrattuna vaikkapa kiinalaisiin tai virolaisiin. Jos eivät suomalaiset pärjää vaikkapa elintarviketuotannossa, niin ehkä kannattaisi suosiolla luovuttaa se ulkomaille ja keskittyä siihen, mikä täällä voidaan tehdä paremmin kuin ulkomailla. Kuitenkin kannattaa pitää ekokylien ja vastaavien pientoiminnan avulla maanviljelyn perinnettä yllä, jotta se voidaan elvyttää kriisitilanteessa. Nykyaikainen tehomaataloushan ei toimisi ilman tuontikemikaaleja ja -laitteita, joten siihen ei voi luottaa kriisin tullessa.

Alunperin kirjoittanut SlaverioT

Eivät voi. Ilmastonlämpeneminen myötä puuraja kohoaa pohjoisemmaksi ja hirvien ja susien esiintymisalue laajenee kohti pohjoista. Lapin ongelmat johtuvat merkittävästä ylituotannosta porotaloudessa. Luonto ei kykene ruokkimaan poroja kuten ei pian ihmisiäkään.

Lapin ongelmat johtuvat Kemijärven sellutehtaasta, jolle kaadetaan enenevässä määrin Lapin ikimetsiä. Niin kauan kuin tuo sellutehdas siellä on ja Stora Enso vaatii siltä maksimituotantoa (koska sijoittajat vaativat maksimiosinkoja), niin kauan ympäristötuhot jatkuvat. Katsoin äskettäin videodokumenttia, jossa oli näitä Greenpeacen mielenosoittajia ja metsäväkeä edustavia huppupäisiä miehiä vastakkain. Aika kovaa oli meininki, kun metsäpuolen edustajat uhkasivat mielenosoittajien henkeäkin sekä metelöivät yöllä, etteivät nämä saaneet nukkua. Media alkoi nimittäin olla kiusallisen kiinnostunut Stora Enson puunhankkimispaikoista ja Metsähallituksen ym. väen kyseenalaisista painostusmenetelmistä (mm. musta lista henkilöistä jotka ovat kytköksissä ympäristöliikkeeseen), niin kiinnostunut jopa, että he lopettivat ikimetsän hakkuut tuolla alueella. Tosin hakkuut siirtyivät sitten toiseen paikkaan, mutta ainakin media hiljeni joksikin aikaa. Työllisyyssyihin olisi helppo vedota näiden metsien hakkuiden sallimiseksi, mutta sekin alkaa olla aika ontto selitys kun yhä enemmän hakkuut hoidetaan koneilla ja työllisyys tippuu koko ajan koneiden parantuessa.

Ja tämä poroasia johtuu siitä, että kun ennen saamelaisille poronhoito oli enemmän elämäntapa, niin heidät on laitettu tämän päivän tehotaloudessa tekemään siitä kovaa bisnestä. Poroja joudutaan pitämään aivan liikaa elannon saamisen vuoksi ja kyllähän ne jäkälätkin hupenevat äkkiä sellaisen poromäärän kitaan. Tuo ikimetsäkin liittyy siten asiaan, että aiemmin porot elivät luonnonmukaisesti ja söivät jäkälää. Nyt ikimetsien vähetessä ja porotalouden tehostuessa on alettu ruokkia poroja rehulla, jolloin metsän kantokyky ei enää muodosta rajaa porojen määrälle, vaan taloudellinen tehokkuus on määräävä. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten kalastusta, on vähentänyt jokien patoaminen, jolloin kalastus ei enää onnistu kun kalat eivät pääse etenemään yläjuoksuille. Tällöin se elanto pitää repiä yhä enemmän jäljellä olevista keinoista (porot, metsät) tai muuttaa etelään. Tämä meni nyt aika kauas tienkäyttömaksujen perusteista, mutta menkööt.

Alunperin kirjoittanut PNu

Ongelmana tässä onkin, että pääsosa tieliikenteen verokertymästä tulee henkilöautoilijoilta.

Bussit olisi syytä vapauttaa tällaisista maksuista. Kuorma-autoja en sen sijaan vapauttaisi. Koska tavaran on pakko kulkea, niin joko se kuljetettaisiin maanteitse tai keksittäisiin korvaavia tapoja. Kilometrihinnoittelussa voitaisiin laittaa edulliset maksut moottoriteille ja valtateille, hintavammat maksut pienemmille teille. Näin saataisiin liikennevirtaa ohjattua sinne, missä se häiritsee vähiten ja missä on parhaat väylät olemassa. Haja-asutusalueella voitaisiin lopettaa sellaisten teiden ylläpito, joille on olemassa kohtuulliset korvaavat reitit läpiajoliikenteelle ja näitä reittejä tarvitsevat tien varrella asuvat hoitaisivat tietä yksityistienä, tai olisivat hoitamatta jos eivät näe sitä tarpeelliseksi.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Lapin ongelmat johtuvat Kemijärven sellutehtaasta, jolle kaadetaan enenevässä määrin Lapin ikimetsiä.

Tästä asiasta ei ole edes poromiesten keskuudessa yksimielisyyttä.

Alunperin kirjoittanut PNu

Aiheutettujen kustannusten mukaan tapahtuva hinnoittelu suosisi siis henkilöautoilua mutta maanteitse tapahtuva hyötyliikenne voisi kärsiä. Tästä syystä on vain luonnollista, jos aiheuttaja maksaa-periaatetta ei ole haluttu suoraan soveltaa.

Miten niin luonnollista? Hyvinkin luonnotonta kai enemmistöllä on kuitenkin vielä valta tässä maassa. Tuskin esimerkiksi Etelä-suomen läpi kulkeva transitoliikenne tuo Suomelle niin suuria tuloja että kansalaiset olisivat valmiita maksamaan siitä. Toki raskaanliikenteen tietulleissa kärsijä olisi teollisuus jos se ei pystyisi kehittämään korvaavia kustannustehokkaita kuljetuskeinoja. Mutta kun puhutaan etteivät työntekijät ole valmiita luopumaan saavutetuista eduista ja se johtaa kilpailukyvyn heikentymiseen, mutta mistä eduista teollisuus on valmis luopumaan esim. kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi?