Lentokoneellahan pääsee nopeasti. Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden. Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.
Määrittele minulle ympäristö. Onhan se ihanan hienoa, että on CO2-päästöt, joita voi orjallisesti lukea ja järjestellä hankkeita, mutta Ahvenanmaata halkova junarata olisi suuri ympäristörikos.
Vaikka kaupunkiympäristöön siltarakenteet sopisivat hyvinkin, on koskematon saaristoluonto ehdottomasti suojelemisen arvoista. Satojen kilometrien siltarakenne halki Turunmaan ja Ahvenanmaan saariston tuhoaisi saaristoalueet täysin. Asukkaat olisivat luonnollisesti hanketta vastaan, enkä tällä kertaa syyttäisi heitä nimby-aatteen edustamisestakaan. Asiaa voisi verrata kaikkien Helsinginniemen arvotalojen tuhoamiseen ja tonttimaan muuttamiseksi parkkipaikoiksi, tai vaikka ratapihaksi.
Laivakuljetukset kestävät varmasti hyvin kritiikkiä. Mikään kuljetusmuoto ei pysty vastaamaan konttilaivalle volyymissä ja konttilaivan ympäristövaikutuksetkin ovat varmasti kuljetettua tonnia kohden vähäpätöiset lentorahtiin verrattuna - asiaa tuskin muuttaa miksikään se, että olet väärin perustein päätellyt matkustaja-autolauttaliikenteen olevan saastuttavaa. Juna on varmasti myös ympäristövaikutuksiltaan pienimmästä päästä rahdin kuljetuksessa, mutta kiskoja on vaikea rakentaa veden päälle. Ennen konttilaivojen romutusta voisit rakentaa penger- ja siltareitit vaikka Atlantin ja Tyynenmeren yli.
ATR7-potkuriturbiinikoneen päästöt 161 g CO2/hkm. Eurooppaan suuntautuvan suihkukonelennon päästöt 163 g CO2/hkm. Matkustaja-autolautan päästöt 318 g CO2/hkm. Sähköjunan päästöt 16 g CO2/hkm. Linja-auto (12 matkustajaa) 50 g CO2/hkm. Bensiinikäyttöinen henkilöauto (1.8 matkustajaa) 94 g CO2/hkm.
Itämeren lauttaliikennettä tarkastellessa on hyvin huonoa verrata sopivia hankkeita CO2/hkm-mittapuulla. Suomen ja muun Euroopan välisestä rahdista suuri osa kulkee Suomesta Ruotsiin ja Saksaan ro-ro-aluksissa. Suomen sekä Ruotsin ja Viron välillä monet näistä jo rekkojen kuljetuksella toimintansa tarpeellisuuden perustelevilla aluksilla nyt vaan sattuu samoilla haitoilla kulkemaan tuhat tai pari matkustajaa.
Kun rahti asettaa tarpeen kuljetuspalvelulle, on melko typerää suhteuttaa CO2-päästöt vain matkustajakapasiteettiin.
Lisäksi mm. Tallinnan tunneli-soopassa tulee ottaa huomioon, ettei reitin laivoilla matkustajat siirry automaattisesti junaan. Vaikka tarvematkustamisen osuus Tallinnan linjalla onkin ollut ja tulee olemaan kasvamaan päin, moni tulee laivalle vain kellumaan ja dokaamaan. Tätä "tarvetta" pikalaivat ja suurnopeusjunat eivät tyydytä.
Vielä vihreistä junalomista. Voiko mikään tarpeeton liikkuminen/energian kulutus olla vihreää? Jos pidetään turhana vuoden kahdeksannentoista kenkäparin hakemista Jumbosta lähiratikkapysäkin kivijalkakenkäkaupan sijasta, on varmasti sen hakeminen Lontoosta, Pariisista tai edes Kööpenhaminasta turhaa.
