Viestiketju: Sillat/tunnelit Suomesta Viroon ja Ruotsiin

Kiva, kun nyt on tämäkin aihe taas käsittelyssä.

Mikäli nyt oikein tulkitsin merikarttaa, ei Eckerön ja Ruotsin rannikon välillä edes mitenkään hirveän syvää ole. Todella paljon pieniä saaria, luotoja ja matalikkoja, ihan mahdollinen silloille. Olisi mainiota, jos välillä Helsinki-Tukholma kulkisi vaikkapa kolmiraiteinen, tehokas, sähköistetty ja mahdollisesti standardiraideleveyksinen rata. Eiköhän tämä uusi matkustaja- ja rahtireitti olisi taloudellisesti ja ympäristönkin kannalta kannattava?

Se, mikä saa minut suhtautumaan näin intohimoisesti tähän asiaan on lukuisat matkustuskerrat Helsingistä Turkuun ja Turusta Tukholmaan. Tähän kun menee aikaa vähintään 13 tuntia, ja tämäkin vain äärimmäisen hyvällä tuurilla ja ajoituksella. Eli käytännössä Keski-Eurooppaan mennessä menee kokonainen päivä Ruotsiin matkatessa, kun toisena päivänä pääseekin jo pitkälle Saksaan. Viimeksi ehdin päivässä Tukholmasta Kölniin, huolimatta siitä, että juna myöhästyi Puttgardenin lautalta.

Mutta mikäpä olisikaan hienompaa kuin se, että Helsingin ja Tukholman välin voisi taittaa vaikkapa kuudessa tunnissa? Illalla olisi sitten jo Hampurissa!

Alunperin kirjoittanut kemkim

Lentokoneellahan pääsee nopeasti. Ja laivalla menemisessä ei ole ekologista etua, sillä se saastuttaa tuplasti lentokoneeseen nähden. Junan etu tulisikin nähdä ympäristöetuna pikemminkin kuin ajallisena etuna. Jatkossa ympäristöasiat tulevat yhä enemmän esille ja laivakuljetuksetkin varmsti joutuvat kritiikin eteen.

Suhtaudun aikamoisin varauksin vertailuihin uivan hotellin ja muiden kulkuneuvojen välille, vastaavilla fasiliteeteilla varustettu junakaan tuskin olisi kovin energiatehokas. Rahtiliikenteessä konttikilometri laivalla on tietääkseni hyvinkin energiataloudellinen.

Alunperin kirjoittanut kemkim

ATR7-potkuriturbiinikoneen päästöt 161 g CO2/hkm. Eurooppaan suuntautuvan suihkukonelennon päästöt 163 g CO2/hkm. Matkustaja-autolautan päästöt 318 g CO2/hkm. Sähköjunan päästöt 16 g CO2/hkm. Linja-auto (12 matkustajaa) 50 g CO2/hkm. Bensiinikäyttöinen henkilöauto (1.8 matkustajaa) 94 g CO2/hkm.

Kyseisessä laskelmassa, jonka lähde toki on LIPASTO - tietokanta, oli matkustaja-autolautan päästöistä laskettu matkustajille 80%.

Tämä on ihan pelkkää harhaanjohtamista. Erityisesti Turku - Tukholma - välillä - todennäköisesti muuallakin - hyvin suuri osa laivojen kuormista on tavaraa. Päästöt tulisi jakaa aivan muussa suhteessa, toki eri reiteillä ja yhteyksillä eri tavoin.

Lisäksi nykyisin ollaan enenevästi menemässä ropax - konseptiin, jossa vielä selvemmin matkustajat kulkevat tavarankuljetuslaivan päällä.

Laivaliikenteen päästöt ovat toki todellinen ongelma, joka tulee ratkaista, mutta silti laskelmien pitää olla järjellisiä ja haitat kohdistaa oikeille aihauttajille.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Melojatuttuni mukaan väli Porkkala - Naissaare on vain noin 35 kilometriä, tarkalleen taisi olla 36,1. Olikohan Neuvostoliitolla aikoinaan jotain suunnitelmia näiden välille? Molemmathan olivat NL:lle tärkeitä tukikohtia. Naissaaressa on muuten jopa rautatie valmiiksi.

Ehdotin joskus jollekin lehdelle tätä aprillipilaksi, että olisi löytynyt Porkkalan vuokra-ajan jäljiltä keskellä metsää piilossa oleva tunneliaukko josta alkaa Suomenlahden alittava tunneli rautatiekiskoineen kaikkineen, ja että yleisö pääsee tutustumaan siihen 1.4. Ei tarrttunut syöttiin valitettavasti, mutta voisihan sitä ehdottaa joskus toistekin.

Toinen kysymys:

Sattuuko kukaan tietämään kulkiko jatkosodan aikana Tallinnan ja Helsingin välillä Saksan armeijan huoltokuljetuksia varten junalautta?

Yhdessä Jaan Krossin kirjassa sellainen nimittäin esiintyy. Yhdessä tarinassa eräs virolainen nuori mies joka ei halua tulla pakkovärvätyksi Saksan SS-joukkoihin, päättää paeta Suomeen liittyäkseen Suomen armeijaan, ja piiloutuu tyhjään säiliövaunuun, jota ollaan kuljettamassa junalautalla Tallinnan satamasta Helsingin "öljysatamaan". Tarinasa kaverille käy huonosti koska hänet löydetään tukehtuneena säiliön sisältä Helsingin päässä.

Onko tällainen junalauttayhteys ollut todellisuudessa käytössä sodan aikana? Sen tiedän että tavallisten rahtilaivojen kansilla kuljetettiin sodan aikana yksittäisiä junanvaunuja Suomen ja Saksan alueiden välillä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Sami Koskinen

Lisäksi mm. Tallinnan tunneli-soopassa tulee ottaa huomioon, ettei reitin laivoilla matkustajat siirry automaattisesti junaan. Vaikka tarvematkustamisen osuus Tallinnan linjalla onkin ollut ja tulee olemaan kasvamaan päin, moni tulee laivalle vain kellumaan ja dokaamaan. Tätä "tarvetta" pikalaivat ja suurnopeusjunat eivät tyydytä.

Tarve lähteä dokaamaan ja rilluttelemaan laivoille on vähentynyt sitä mukaa kun TAX-free on lopetettu ja alkoholituotteet maissa ovat halventuneet. Sen näkee selvästi miten pikalaivojen tarjonta on kasvanut isojen risteilylaivojen vähentyessä. Tasokkaat hotelliyökerhot joita on joka kaupungissamme + kaikenlaiset korpihotellit ja hiihtokeskukset ajavat saman funktion kuin risteilylaivat, mutta vähemmin päästöin.

Alunperin kirjoittanut Sami Koskinen

Vielä vihreistä junalomista. Voiko mikään tarpeeton liikkuminen/energian kulutus olla vihreää? Jos pidetään turhana vuoden kahdeksannentoista kenkäparin hakemista Jumbosta lähiratikkapysäkin kivijalkakenkäkaupan sijasta, on varmasti sen hakeminen Lontoosta, Pariisista tai edes Kööpenhaminasta turhaa.

Nuoret, ennen perheenperustamisvaihetta, ovat ikiajoista lähtien tehneet "grand tourinsa" tutustuakseen kotimaanosaansa. Ennen vanhaan patikoitiin, ja myöhemmin siirryttiin konevoimalla kulkeviin kulkuneuvoihin. Kysymys on lähinnä siitä, miten saada nuoret ja aikuisemmatkin kulkemaan ympäristöystävällisemmin, eli interreilaamalla ja laivoilla ennemmin kuin halpalennoilla.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kysymys on lähinnä siitä, miten saada nuoret ja aikuisemmatkin kulkemaan ympäristöystävällisemmin, eli interreilaamalla ja laivoilla ennemmin kuin halpalennoilla.

Selitit erinomaisesti juuri sen, mitä hain takaa. Eli tällaisena aikakautena, kun Aasiaan ja Amerikkaankin myydään pilkkahinnalla "kenkäostosreissuja" eli pahimmillaan viikonloppulomia(!), olisi tärkeätä saada ihmiset heräämään matkailun haittapuoliin. En usko, että nopea ja sujuva pääsy Suomesta junalla ympäri Eurooppaa tässä olisi ainakaan esteenä. Kyllä europarlamentaarikon imagolle tekisi hyvää käyttää lentokoneen sijasta junaa. Tätähän Brittiläiset poliitikot tänä päivänä harrastavat, kun huomasivat, kuinka turhaa on lentää Lontoosta Brysseliin.

Ympäristökysymykset ovat tosiaan hankalia. Ilman muuta tallaisia junayhteyksiä siltoineen ja tunneleineen vastustettaisiin. Mutta taitaa olla kaikella liikenteellä haittapuolensa. Esimerkiksi Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa tapahtuu laivaliikenteen vuoksi eroosiota, samoin käy Ruotsin puolella. Tähän voidaan vaikuttaa vähentämällä laivojen sallittua nopeutta, joka taas venyttää matkan kestoa entisestään. Ja mikäli laivaliikenteen aiheuttama eroosio tulee johtamaan suurempiin ympäristötuhoihin, voisi paikallisiakin alkaa kiinnostaa muut liikennevälineet.

Ahvenanmaa taasen voisi olla jopa projektin vetäjä. Jos lauttaliikenne alkaisi käydä Ahvenanmaalle kannattamattomaksi ja imagoltaan pahaksi (oletettavasti ei pitkään aikaan), Voisi maakunta perustaa tahon, joka mainostaisi nopeaa ja kätevää junayhteyttä Ruotsin ja Suomen välillä. Uskon kyllä, että kiinostusta löytyisi.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

Ahvenanmaa taasen voisi olla jopa projektin vetäjä. Jos lauttaliikenne alkaisi käydä Ahvenanmaalle kannattamattomaksi ja imagoltaan pahaksi (oletettavasti ei pitkään aikaan), Voisi maakunta perustaa tahon, joka mainostaisi nopeaa ja kätevää junayhteyttä Ruotsin ja Suomen välillä. Uskon kyllä, että kiinostusta löytyisi.

Jos nyt aloitettaisiin sillä, että saataisiin ensin laivamatka lyhennettyä ja toimivat junayhteydet satamiin. Laiva voisi kulkea Hki-Tukholma sijaan esim Hangosta Kapellskäriin, ja se voisi olla ns nopea, 30 solmua kulkeva Tallink Star tyyppinen alus, jolloin matka-aika olisi vaivaiset 5 tuntia, tai jopa ilmatyynyalus joka on vielä nopeampi. Liityntämatkoineen matka pääkaupunkien välillä kestäisi silloin n 8 tuntia joka vastaa junamatkaa Helsinki-Oulu ennen pendolinojen aikakautta, eli joka tapauksessa nopeampi kun nykyinen laivamatka Helsingistä suoraan Tukholmaan (17 h) tai Turun kautta (14 h).

t. Rainer