Viestiketju: Sillat/tunnelit Suomesta Viroon ja Ruotsiin

Alunperin kirjoittanut antti

Tällaista Hanko - Kapellskär yhteyttä olen minäkin joskus pohtinut, mutta junayhteydet puuttuvat Ruotsin puolella, on kuitenkin oikein hyvä maantieyhteys Tukholmaan. Kokonaismatka Hesasta Tukholmaan ottaisi varmaan liki 9 tuntia, jos laiva menisi 5 tunnissa, mutta ihan kilpailukykyinen vaihtoehto, jos joku toteuttaisi tällaisen.

Kannatetaan!

Viime vuosikymmenellä tuli seilattua kerran sutjakkaasti juna/autolautta Finnfellowilla Hargshamnista Uuteenkaupunkiin. NMT:kin oli koko ajan aktiivinen, eli ei oltu koskaan kaukana rannasta. Tuo Ahvenanmaan pohjoispuolta pyyhkäisevä nopea avomerilinja ei tosin auta PKS:laisten retkeilyä.

PKS = Pääkaupunkiseutu

Saaristoluonto on niin herkkä ja arvokas asia, että sen pilaaminen autotiellä ei enää taida kuulua edes yksilö(autoilun)vapautta joka käänteessä ajavien oikeistolaisten poliitikkojen intresseihin. Myös lauttojen tehokkuus ja toimivuus saaristo-olosuhteissa pyritään nykyään toteuttamaan aika paljon kestävämmän kehityksen mukaan, kuin lauttaliikenteen hulluina vuosina 1960-ja 70-luvuilla.
Mutta mitä noihin kiinteisiin tieyhteyksiin tulee, -70-luvulla oli kyllä aika pitkällekin vietyä puhetta ns.Lännen tiestä. Sitä varten tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi olisi koostunut sillasta Kustavista Brändöhön, jonne sitten johonkin olisi tehty lauttasatama. Tämä hanke kaatui siihen, ettei Ahvenanmaan pääsaaren kiertämisestä (pohjoispuolelta) aiheutuva laivamatkan pidennys olisi lopulta tuonut reittiin mitään hirvittäviä säästöjä. Sillan tekeminen Kumlingeen tai Vårdöhön asti olisi taas ollut liian kallis investointi, joka tuskin olisi koskaan kyennyt maksamaan itseään takaisin.
Toinen, pidemmälle edennyt suunnitelma Lännen tiestä olisi perustunut Kaarina-Korppoo-Saaristotien perusparannukseen ja Korppoon pääsaaren pohjoispuolelle Finnöhön rakennettuun, Kapellskärin tyyppiseen "satelliittisatamaan". Ainakin Silja jopa varasi maata Finnöstä terminaalia varten. Hanke haudattiin lopullisesti vasta -70-luvun lopulla, kun Turun ja Naantalin terminaalien valmiuksia parannettiin isoja lauttoja ajatellen.
Ilmeisesti tähän hankkeeseen liittyi myös suunnitelma rakentaa Ahvenanmaan pysähdyspaikka Sottungaan, mistä sitten olisi jatkettu eri puolille saaristoa paikallislautoilla. Onneksi järki voitti ja Ahvenanmaan satama rakennettiin pääsaaren itäkärkeen Långnäsiin -joskin sitä nykyäänkin käyttävät varustamot vain tax-free-myynnin oikeuttavien leimojen takia ja pakon edessä, koska Maarianhaminaan ei yksinkertaisesti ehdi. TallinkSilja saattaa isoine laivoineen joutua lähiaikoina lisäämään Långnäsin vuorojaan nykyisestä, kun aikataulut tiukkenevat entisestään ja Silja Europa ja Galaxy eivät suorimpia reittejä pysty käyttämään.

On päivänselvää, ettei ensimmäistäkään ylimääräistä ajoneuvoa haluta Ahvenanmaan läpiajoon -paljon paremmin maakunnan yrittäjät saavat omansa tuosta liikenteestä lauttojen autokansilta.
Mutta jos joku on oikeasti kiinnostunut mahdollisuuksista mennä mahdollisimman pitkälti maakyydillä Ruotsiin, kannattaa ajaa (mieluiten fillarilla, kuten allekirjoittanut lähes aina) Kustavin Vuosnaisiin (n.80km Turusta), jatkaa sieltä maakuntahallituksen lautalla Brändön Åvaan, ajaa maalauksellisen kaunista saaristopengertietä Torsholmaan, jatkaa sieltä lautalla Vårdön Hummelvikiin, ajaa Ahvenanmaan pääsaaren poikki ja jatkaa Eckerö Linjenillä ns.Södra Kvarkenin yli Berghamnista Grisslehamniin (josta n.200km Tukholmaan). Saaristo-osuuden voi tehdä myös Korppoon Galtbystä Kökarin, Sottungan ja Föglön sekä Lumparlandin kautta.
www.alandstrafiken.ax

Kun molemmat hankkeet toteutettaisiin, saataisiin puolivahingossa myös yhteys Tallinnan ja Tukholman välille. Jonkin sortin HELI ja ELSA syntyisivät proggisten myötä. Suurkaupunki ja kolme pääkaupunkia yhdistyisivät nopein yhteyksin. Yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat varmasti mittavat.

Valitettavasti myös rakentamiskustannukset olisivat kovat. Tulevaisuudessa erinäiset upotettaviin putkiin perustuvat HelSink-visiot yms. Insinöörien keksinnöt varmasti toteutuvat muodossa tai toisessa. Niinpä jo nyt kannattaa miettiä ratalinjauksia ja kapasiteettejä näiden visioiden valossa.

Voi kyllä olla, että lapset saa sitten kiroilla isien visioita, kuin nyt polkiessaan keskustasta kymmenen kilometriä ylämäkeä päästäkseen metsän keskelle satelliittikaupungin yliopistoon.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Nyt en ymmärrä. Mihin ne työpaikat katoaisivat?

Jos nykyiset Eckerö Linen, Linda Linen, NJL:n, Tallinkin ja Superseacatin miehistöt voi korvata muutamalla veturinkuljettajalla ja konduktöörillä, niin kyllä siinä työpaikat vähenee.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Tällä perusteella kannattaisi myös jättää tietotekniikka ja automaatio käyttämättä eri aloilla ja työllistää täten mahdollisimman paljon ihmistyövoimaa.

Niinpä

Kuitenkin esim Tampereen pikaratikkaa vastustetaan juuri tästä(kin) syystä, kun bussiyrittäjät ja kuskit pelkäävät oman yrityksensä ja työpaikkansa puolesta. Pieni ihminen ajattelee helposti asioita vain omasta näkökulmastaan eikä mieti, mikä yhteiskunnan kannalta olisi parasta.

Helsinki-Tallinna -tunnelin työllisyysvaikutusten arviointi taitaa olla ihan ammattilaisillekin aika kova pala. Se on selvä, että laivoilta jää miehistöä työttömäksi ja paljon. Mutta toisaalta voisi kuvitella, että puolen tunnin junayhteys kahden pääkaupungin välillä on omiaan parantamaan Tallsingin kilpailukykyä Itämeren alueella ja sitä kautta parantamaan työllisyysnäkymiä huimasti.

Sitten on toisaalta niinkin, että työvoima lahden eteläpuolella on vielä tällä hetkellä halvempaa kuin täällä Suomessa (tunneli helpottaisi entisestään ulkoistamisia ja tuotannon siirtämisiä Viroon eli kyllä siellä töitä riittäisi, täällä sitten vastaavasti vähenisi), mutta työvoimakustannukset nousevat Virossakin jatkuvasti, eikä tällaista kilpailuetua välttämättä sitten enää ole, jos tunneli joskus valmistuu.

Ja sitten taas toisaalta, Tallsinki voisi nauttia samanlaisesta ilmiöstä kuin Haaparanta-Tornio, jossa työvoima liikkuu sujuvasti ja päivittäin rajan yli, ja kun suhdanteet menevät naapurimaissa hiukan eri tahtiin, niin töitä on sitten tarjolla milloin sillä, milloin tällä puolella lahtea ja työvoima matkustaa töiden perässä. Onhan toki niin, että mitä suurempi ja monipuolisempi talousalue, sitä pienempi vaikutus eri alojen suhdannevaihteluilla yms on. Kun Uudessakaupungissa pannaan autotehdas kiinni, 40% kaupunkilaisista on työttöminä...

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ja sitten taas toisaalta, Tallsinki voisi nauttia samanlaisesta ilmiöstä kuin Haaparanta-Tornio, jossa työvoima liikkuu sujuvasti ja päivittäin rajan yli, ja kun suhdanteet menevät naapurimaissa hiukan eri tahtiin, niin töitä on sitten tarjolla milloin sillä, milloin tällä puolella lahtea ja työvoima matkustaa töiden perässä.

Jos Helsinki-Tallinna tunneli joskus toteutuu, syntyisi Suomenlahdelle Kööpenhamina-Malmön kaltainen kahden maan välinen talousalue.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Helsinki-Tallinna -tunnelin työllisyysvaikutusten arviointi taitaa olla ihan ammattilaisillekin aika kova pala. Se on selvä, että laivoilta jää miehistöä työttömäksi ja paljon. Mutta toisaalta voisi kuvitella, että puolen tunnin junayhteys kahden pääkaupungin välillä on omiaan parantamaan Tallsingin kilpailukykyä Itämeren alueella ja sitä kautta parantamaan työllisyysnäkymiä huimasti.

Ehkäpä juuri se tunnelissa pelottaakin, ettei ole tietoa siitä, mitä seuraa kun Tallinna ja Helsinki ovat samaa työssäkäyntialuetta.

Tämä tarkoittaa esim. sitä, että matkamäärä Suomenlahden poikki voi tunnelin ansiosta olla aivan toinen kuin nyt lauttojen aikana. Nythän moni virolainen asuu viikon täällä ja matkustaa vain kerran viikossa. Laivalla kun ei voi käydä täällä päivittäin, mutta junalla voi. Moni tekee jo nyt tunnin työmatkaa H:gin työssäkäyntialueen sisällä. Työmatkaliikenteen osuus voi siis viisinkertaisuta pelkästään nykyisen työvoiman kanssa. Ja paljonko tulee lisää, kun ei enää tarvitse asua täällä viikkoa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Työmatkaliikenteen osuus voi siis viisinkertaisuta pelkästään nykyisen työvoiman kanssa. Ja paljonko tulee lisää, kun ei enää tarvitse asua täällä viikkoa.

jos nyt täytyy jotain spekuloida, niin ensin tulee mieleen, tullaanko tunneliin päästämään autoja, ja millä ehdolla. Jos auton kuljettaminen tunnelissa on kallista tai hankalaa, niin silloin työmatkalaiset käyttävät pelkkää junaa. Sen ei luulisi olevan olevan ylivoimainen paikka pk-seudun joukkoliikentelle, varsinkaan siinä vaiheessa kun metro- tai vastaava nopean raideliikenteen verkko on laajempi.

Toiseksi, Tallinna on Helsinkiä tai ainakin sen seutua huomattavasti pienempi asukasluvultaan, karkeasti noin puolet pienempi. Koko Virossa asuu väkeä vain sen verran kuin Helsingin 09-suuntanumeron kattavalla alueella. Tallinna alkaisi toisaalta hyvin varmasti kasvamaan, jos tunneli rakennettaisiin. Sinne muuttaisi suomalaisia pakoon joko kallista asumista tai veroja. Samanlaista muuttolikettä on havaittu myös Kööpenhaminan ja Malmön välillä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Tallinnan lentoasemakin voitaisiin lakkauttaa ja käyttää heidän lentoasemanaan Helsinki-Vantaata, josta on paremmat yhteydet, jos olisi suora junayhteys sinne.

No nythän me ratkaistiin sekä Malmin että Porvoon lentokenttien ongelma kertaheitolla: yleisilmailu ja halpalennot Helsinki-Ülemisteen ja reittilennot sekä charterit Helsinki-Vantaalle!