Viestiketju: Helsingin toinen lentokenttä

Alunperin kirjoittanut vompatti

Harrastelulennotkaan eivät tarvitse uutta kenttää Porvooseen. Helsingin lähellä on kenttiä Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nummelassa, Lahdessa, Lopella ja Kotkassa. Eikö mitään näistä kentistä saataisi käyttöön Porvoon uutta kenttää halvemmalla? Vai käykö tässä nyt niin, että Porvoon lentokenttä ei maksa kenellekään mitään, sillä se rahoitetaan Malmin kentän myymisellä rakennusyhtiöille?

Näinhän voidaan tietenkin laskea. Tosin lentokentän Porvooseen rakentaisi entinen Ilmailulaitos (nyk. Finavia, eikö olekin kuvaavaa), ei Helsingin kaupunki. Kaupunki omistaa Malmin kentän maat, ja ansaitsee kyllä niillä enemmän kuin pitämällä Malmilla valtion lentokenttää.

Listassasi kiintoisa maininta on Mäntsälän kenttä. Miksi Malmin toimintoja ja H:ki-Vantaan kentän paisuntaa ei kelpaa kohdistaa sinne? Motari on sinnekin kuten Porvooseen, mutta lisäksi vasta avattu rautatie. Missäs päin siellä kenttä on?

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Listassasi kiintoisa maininta on Mäntsälän kenttä. Miksi Malmin toimintoja ja H:ki-Vantaan kentän paisuntaa ei kelpaa kohdistaa sinne? Motari on sinnekin kuten Porvooseen, mutta lisäksi vasta avattu rautatie. Missäs päin siellä kenttä on?

Wikipedia tietää seuraavaa: "Lentopaikka sijaitsee Mäntsälän kunnan Sääksjärven kylässä (noin 13 kilometriä Mäntsälästä kaakkoon)."

Toisin sanoen oikoradasta ei ole mitään hyötyä.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Vuosaaren sataman rakentamista perusteltiin kuitenkin mm. sillä, että se ei maksa Helsingin kaupungille mitään, koska satamatoimisto rakentaa sataman omilla rahoillaan (en valitettavasti muista lähdettä).

Hyvin maltillisellakin rakennusoikeuksien hinnalla näyttää, että Jätkäsaaren(800000m k-m2) ja Kalasataman(1,3M k-m2) maapohjasta saadaan monta kertaa Vuosaaren sataman hinta(400 Me).

Jos oletetaan rakennusoikeuden keskihinnaksi 1000e/m2, joka on aika maltillinen arvio. (Ns. Leppäsuon tontit myytiin viime vuonna hintaan 2100-2300e /k-m2), niin maapohjasta saadaan noin 2 miljardia.

Vaikka osa tuosta rahasta menisikin maan puhdistukseen, kunnallistekniikkaan ja keskustatunneliin, vaikuttaa, että sataman siirto oli oikein hyvä bisnes.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Onko tehty selvistystä Suomen lentoasemakapasiteetin käyttöasteesta? Ilman reittilentoja ovat ainakin Lappeenrannan (1.9. lähtien), Mikkelin, Varkauden, Kruunupyyn ja Kauhavan lentoasemat. Nämä lentoasemat olisivat heti käytettävissä halpalentoyhtiöitä tai Baltian liikennettä varten. Monilla muillakin Suomen kentillä (jopa suurten kaupunkien lähellä, esimerkiksi Kemi-Tornio) olisi vapaata kapasiteettia halpalentoyhtiöitä varten.

Eipä noista syrjäisistä kentistä ole paljonkaan hyötyä, jos lentoyhtiöiden asiakkaat matkustaa Helsinkiin/Helsingistä.

Muutenkin Malmin lentokentän vuokrasopimus päättyy 2032. Maapohjan omistaja Helsingin kaupunki ei ole kiinnostunut jatkamaan vuokrasopimusta.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Tutustuin asiaan hieman tarkemmin. Mäntsälän kenttä on pieni ja se on tarkoitettu vain ultrakevyille koneille (lähde: Wikipedia). Sen sijaan Nummelan ja Hyvinkään kentät voisivat sopia Malmin kentän korvaamiseen paremmin, sillä näillä kahdella kentällä on kaksi kiitorataa. Lisätietoja asiasta antanee myös lentopaikat.net.

Nummelan kentän voi ainakin jättää pois sijaitsee pohjavesi alueella harjun päällä. Ja asutus puristaa joka puolelta eikä sitä voi laajentaa.

Alunperin kirjoittanut petteri

Eipä noista syrjäisistä kentistä ole paljonkaan hyötyä, jos lentoyhtiöiden asiakkaat matkustaa Helsinkiin/Helsingistä.

Huomattava osa asiakkaista ei matkusta Helsinkiin/Helsingistä.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Ja vielä parempi business olisi ollut jättää satama rakentamatta. Kapasiteetti olisi riittänyt ilman uutta satamaa, ja säästyneet rahat olisi voinut käyttää vaikka... metroon.

Helsingin Sataman tilinpäätös vuodelta 2006

Liikeylijäämä oli 31,1 milj. euroa, joka on 3,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Liikeylijäämä oli 38,0 prosenttia liikevaihdosta.

http://www.portofhelsinki.fi/default.asp?docId=13968

Ei tuo satamanpito ihan toivottomalta bisnekseltä vaikuta. Olisi ollut aika tyhmää luopua tuosta bisneksestä. ja uuden sataman myötä Helsingin satamalla on ihan erilainen mahdollisuus laajentaakin satamabisnestä.

Ja onhan ekologisestikin fiksua, että satama on lähellä kuluttajia.

Alunperin kirjoittanut petteri

Ja onhan ekologisestikin fiksua, että satama on lähellä kuluttajia.

Niin, etenkin jos matkustajia varten satamaan rakennetaan metroasema.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Niin, etenkin jos matkustajia varten satamaan rakennetaan metroasema.

Aivan, jos. Ei ole suunnitelmissa lähimpään 50 vuoteen, sillä tärkeämpää on rakentaa metroa sinne, missä jo on joukkoliikennettä. Vahvistimme ks-lautakunnassa Vuosaaren sataman kaavaa viime keväänä. Metrovarauksen päälle rakennetaan taloja, koska radan tekeminen ei ole ajankohtaista 50 vuoteen. Eli se siitä.

Sataman siirron tuottavuus ei myöskään ole niin selvä kuin mitä Petteri laskeskeli. Kysyin asiaa taannoin Helsingin "kirstunvartijalta", ja hän vastasi, ettei ole lainkaan varmaa, tuottaako sataman siirto lopulta Helsingille yhtään mitään. Sen vuoksi, että Jätkän ja Kalasataman/Sompan todelliset rakennuskustannukset kaupungin osalta ovat vielä täysi arvoitus.

Jos saastuneita ja rakentamiseen muuten kelpaamattomia maita joudutaan tarpeeksi vaihtamaan ja keksimään ratkaisuja sille, että talot pysyvät paikallaan ja pystyssä, rakennusoikeuden arvo on kaukana rakennuskelpoiseksi tekemisen arvosta. Tästä syystä jo nyt on jätetty Kalasataman ja Arabianrannan välinen alue kaavoittamatta rakentamiseen. Arabianrannasta saadut kokemukset ovat sellaiset, ettei kannata lähimpien vuosikymmenten aikana yrittää edes.

Sataman siirrosta hyötyy varmasti ainoastaan rakennusteollisuus. Se on jo saanut makean urakan uuden sataman rakentamisesta. Ja kun vapautuviin satamiin rakennetaan, rakennusten myyntihinnan ja rakentamiskustannusten ero on aivan toista luokkaa kuin rakennusoikeus. Suurusluokkia voi arvoida seuraavasti: myyntihinta 10-20 tuhatta, rakentamiskustannus 4000-6000 €/m2.

Rakennusoikeuden arvoa ei pidä arvioida nykyisten satunnaisten kauppojen perusteella, koska tarjonta on toistaiseksi niukkaa. Jätkän ja Kalasataman/Sompan rakennusoikeusmääriä ei saada kaupaksi samaan hintaan kuin nyt muutamat tontit. Omakotitonttien rakennusoikeus Hesassa voi maksaa tonnin, mutta veikkaan, että nykyrahana entisten satamaien keskimääräinen rakennusoikeus jää kirkaasti alle tonnin.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sataman siirrosta hyötyy varmasti ainoastaan rakennusteollisuus.

Eikö ole Helsingille ja koko Suomelle eduksi, että ihmiset ja kaupunki kasvavat lähelle vanhaa keskustaa, joukko- ja kevyen liikenteen lähelle ja vesistöjen äärelle? Nimenomaan lähellä keskustaa olevien asumattomien alueiden kehittäminen on paras mahdollinen lääke kasvun rönsyilemiselle lähikuntien pelloille.

Kyse on samanlaisesta (mielestäni erittäin myönteisestä) kehityksestä, mitä on nähtävissä mm. Lontoon Docklandsilla ja Malmön Västra Hamnenissa. Esimerkkejä löytyisi vaikka millä mitalla, jos vain jaksaa penkoa.

Pahoittelen kokonaan otsikon vierestä menevää kirjoitustani, mutta piti tarttua. Ehkä ymmärsin väärin kun olin lukevinani tuosta jotain sen suuntaista, ettei sataman siirtämiselle ole todellista tarvetta, vaan se tehdään rakennusteollisuuden iloksi?

Minä olen vähän optimistisempi kuin Antero, vaikka Kalasatama/Sompasaari onkin maaperältään ongelmallinen alue.

En usko, että rakennusliikkeet voisivat olla suurin voittaja tuossa projektissa, jos Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät ihan romahda ja tontit myydään huutokaupalla. Toki lisääntyvä tonttitarjonta tarkoittaa, ettei Leppäsuon(reilut 2000 euroa/m2) hintojen yli varmaan päästä kuin Jätkäsaaren parhaimmilla rantatonteilla. Ja koko vapautuvien satama-alueiden rakennusoikeuden keskihinta jäänee ehkä jonnekin tonnin kieppeille.

Tarjouskilpailuissa suurin osa rakenusoikeuden arvosta tulee maanomistajalle. Toki määperän puhdistus ja infra eli rakennuskelpoiseksi tekeminen maksaa eikä tuosta hinnasta voi olla varma. Sosiaalista asuntotuotantoahan ei noille alueille ole syytä tehdä, köyhät voivat asua halvemmillakin alueilla.

Ja olisihan nykyisen rekkarallin jatkuminen tältä ikuisuuteen Länsisatamassa ollut muutenkin aika epärealistista. Käytännössä Länsisataman kohtalo kuitenkin sinetöitiin jo kun Ruoholahti päätettiin rakentaa. Ruoholahden olisi toki voinut käyttää sataman laajennukseenkin. Eli Ruoholahtikin on syytä laskea mukaan sataman siirtämisen tuottoihin.

Tuolla Vuosaaren ekologisella ja taloudellisella sijainnilla viittasin siihen, että Vuosaaren sijainti maksimoi edullisen merirahdin ja vähentää rekkakilometrejä vaikka Hankoon tai Loviisaan verrattuna. Vaikka eihän Vuosaaren sijainnilla paljon eroa ole Pickalaankaan, mutta sinnekin olisi pitänyt rakentaa kutakuinkin Vuosaaren hintainen satama.

Alunperin kirjoittanut jpe

Ehkä ymmärsin väärin kun olin lukevinani tuosta jotain sen suuntaista, ettei sataman siirtämiselle ole todellista tarvetta, vaan se tehdään rakennusteollisuuden iloksi?

Sataman siirto on perusteltu aikanaan nimenomaan rahalla. Se oli yksi peruste sille, miksi uusi satama piti tehdä Vuosaareen hankalan väylän päähän Pikkalan valmiin ja liki avomerellä olevan sataman sijasta. Mutta se rahaperuste on pelkistettynä vain se, että tonttimaana entiset satamat ovat liian arvokkaita satamiksi.

Kaupunkirakenteellisesti on hyväksi, että kaupunki voi laajentua tiivistymällä. Satama-alueita on muutettu asuin- ja liikekäyttöön monissa kaupungeissa, mutta usein eri syistä kuin Helsingissä. Muualla alueiden toiminnot ovat kuihtuneet luonnostaan (rakennemuutos) tai alueet ovat käyneet liian pieniksi entisille toiminnoille. Meillähän sataman kapasiteetti on suunnilleen sama Vuosaaressa kuin mikä oli poistuvien satamien kapasiteetti.

Helsingin ja kaikkien kaupunkien keskustojen vetovoima on niiden monipuolinen rakenne. Yksi osa moipuolisuutta on satama, eikä sellaisen siirtyminen toisaalle ole pelkästään hyväksi. Asumista kyllä keskittyy nyt satamien sijaan, mutta työpaikat ja logistiikka hajaantuvat. Helsinki on vuosikymmenten saatossa kärsinyt teollisuuden ulosmuutosta, ja nyt sitä tehtiin oma-aloitteisesti.

Vuosaari sijoituspaikkana on myöskin hieman arveluttava. Jos ajatus oli, että satama sijoitetaan etäälle niin, ettei siitä ole satamalle ominaisia haittavaikutuksia, Vuosaari on liian lähellä. Erityisesti jos Sipoo-seikkailu toteutuu, Vuosaaren satama on maantieteellisesti melkein keskellä kaupunkia. Vuosaaressa olisi ollut tarjolla sitä samaa raiskaamatonta merenrantaa, jota nyt halutaan Sipoolta - ja lähempänä.

Erityisesti Vuosaaren sataman maantieliikenne kulkee läpi kaupunkirakenteen. On hyvä muistaa, että Länsisatama eli Jätkäsaari oli Helsingin uusi satama kaupungin ulkopuolella - aikanaan. En ihmettelisi, jos Vuosaaren satama jäisi hyvinkin lyhytikäiseksi, sillä sen maapohja käy äkkiä liian kalliiksi satamakäyttöön - kuten on käynyt Jätkäsaarelle, Kalasatamalle/Sompasaarelle ja Kruunuvuorenrannalle.

Antero